Askarteluvinkki
Paradoksaalista, että kalleinta mitä ihmisellä on, on aika. Ei aika sinänsä, siis aineena tai energiana (vrt. ketsuppi, U238, aamukaste, margariini tai muu kemiallinen aine tai energia) vaan aika juuri mahdollisuutena tehdä jotain — kuten olla rakkaidensa kanssa, penkoa vanhoja laatikoita ullakolla, tai opetella uiguurien kurkkulaulua alaikäisten riemuksi. Ja silti, ajan kalleudesta huolimatta ihmiset kaipaavat ajanvietettä. Sudokuja, ristisanoja. Palapelejä, neulomista, moottoripyöränräähkän virittämistä, naapurin Saimin myrkyttämisen suunnittelua. Ylipäätään jotain, minkä parissa aika rattoisasti kuluu. Siis kuluu, hioutuu pois, tärväytyy — se kalleimpamme, aika.
Mitä taas konkreettisempaan materiaan tulee, sanovat, että maailmankaikkeudessa on osapuilleen kymmenen potenssiin 97 hiukkasta. Jos siis saisi sen verran hiukkasia, piirustukset ja ohjeet, miten hiukkaset voi yhdistää ryppäiksi, ja jos olisi aikaa, niin sitähän voisi koota maailmankaikkeuden kopion, joka olisi identtinen tämän nykyisen systeemin kanssa, tai sitten valikoidusti erilainen, esim. niin, että vaikkapa Yhdysvaltain presidentin virka-auton tilalla olisi joku pakistanilainen taksiauto — ja päinvastoin.
Jos te saisitte mahdollisuuden tehdä maailmankaikkeuskopion, niin mitä muuttaisitte?
Minusta ainakin monien lipastojen kulmat ovat liian teräviä. Niihin teloo itsensä. Ja cd-levyjen koteloiden saranat särkyvät naurettavan helposti. Samoin Afrikassa on liian kuuma, ja kautta maailman rautatieasemien kuulutuslaitteistojen äänenlaatu on liian huono, ja esim. silitysrautojen johto rispaantuu siitä juuresta raudan muuhun kulumiseen nähden aivan liian helposti. Te varmaan keksisitte vielä muitakin parannuskohteita.
Mutta ennen kuin alkaisitte rakentaa maailmankaikkeuden versiota 1.1, teidän kannattaisi sitoa jalkaanne vaikka punainen kreppipaperi. Sillä kun rakennussarjassa olisivat kaikkeuden kaikki 10 potenssiin 97 hiukkasta, tulisitte rakentaneeksi myös itsestänne kopion.
Kreppipaperista näkisitte helposti, että kumpi on se alkuperäinen, jos jostain kosmisesta syystä molemmat tuntuisivat teistä aivan itsiltä.
Mutta ehkä teiltä nousee nyt sormi pystyyn. Haa, huudatte. Ja jatkatte: Ei kellään ole tuollaiseen aikaa! Työnantaja vie, opinnot vievät, kaikki vie aikaa — ei jää tarpeeksi!
Hyväksytään.
Ette voi koota koko maailmankaikkeutta uusiksi. Ette tehdä siitä kopiota. Mutta jos teillä kerta on niin kova hinku löytää ajanvietettä, niin miksipä ette askartelisi tämän nykyisen maailman kimpussa. Kai sitäkin pienemmälläkin näpräämisellä voi paremmaksi muuttaa. Kai teillä jotain ideoita on! Ja aikaakin jonkin verran. Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Tehkää maailmasta sudokunne! The world is your oyster, vai miten sitä sanotaan.
Työn iloa!
P.S. Ai miksikö juuri te? Tilastollisesti teillä suomalaisena on maailmanlaajuisesti katsottuna loistava koulutus, ylelliset elinolot ja upeat vaikutusmahdollisuudet. Noblesse oblige - eikö niin…
