Suomalaisten arki on muuttunut monilla tavoilla koronakriisin aikana. Ihmiset ovat lisänneet fyysistä välimatkaa toisiinsa, millä on ollut suuria vaikutuksia perheisiin.
Päiväkodit ja koulut ovat pääsääntöisesti pysyneet kiinni sekä moni suomalainen on siirtynyt etätöihin.
Monet pariskunnat ovat joutuneet miettimään uudelleen perheen perustamista ja lasten hankintaa, kun epävarmuus tulevaisuudesta askarruttaa heitä.
Kaikista muutoksista ihmisten arjessa ja ajattelussa ei vielä ole tietoa.
– Toisten tukeminen kriisissä on ollut sydäntäsärkevää. Luulen, että ihmiset havahtuvat jälleen siihen, että läheiset ihmissuhteet ovat todella tärkeitä, Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch sanoo.
Rotkirch arvioi, että yhteisöllisyyden arvostaminen saattaa kokea renessanssin suomalaisessa kulttuurissa.
"Toisten tukeminen kriisissä on ollut sydäntäsärkevää"
Anna Rotkirch, tutkimusjohtaja, Väestöliitto
Neljä asiantuntijaa arvioi Ylelle, mitä koronakriisi voi tarkoittaa suomalaisille perheille. Näkemyksensä kriisistä kertovat THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, Suomen sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Sosten koulutusasiantuntija Päivi Nykyri, Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch ja A-klinikan toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki.
Anna Rotkirch: Kriisit ovat omiaan laskemaan syntyvyyttä
Mediat kirjoittivat useita otsikoita Suomen historian alhaisimmasta syntyvyyslukemista viime vuoden lopulla ja alkuvuodesta, kun koronavirus vasta ilmoitteli olemassaolostaan.
Suomessa levisi tuolloin huoli siitä, mitä jatkossa tapahtuu huoltosuhteelle, eläkejärjestelmälle ja kuinka hyvinvointivaltion palvelut jatkossa rahoitetaan.
Alkuvuoden syntyvyysluvut kuitenkin helpottivat hieman murheita. Tilastokeskuksen lukujen mukaan Suomessa syntyi tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana 475 vauvaa enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.
Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch on nyt huolissaan siitä, ettei orastava kehitys saa jatkoa. Tutkimuksista tiedetään, että ihmisten kokema epävarmuus tulevaisuudestaan saa heidät lykkäämään lasten hankintaa.
– Ensinnäkin emme tiedä, miten koronakriisi vaikuttaa syntyvyyteen, koska tilanne on ainutlaatuinen. Pääosin epävarmuus ja taloudellinen ahdinko ovat omiaan laskemaan syntyvyyttä.
Historian kriiseistä saa myös vaihtelevia esimerkkejä syntyvyyden nousuista ja laskuista. Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan jälkeen Suomen syntyvyys lähti laskuun huolien täyttämässä maailmassa.
Sen sijaan toisen maailmansodan jälkeen Suomessa ja muualla maailmassa syntyi suurten ikäluokkien sukupolvi. Rotkirch arvioi, että se johtui ennen kaikkea tulevaisuuden uskosta.
Rotkirchin huoli kohdistuu ennen kaikkea siihen, ettei kaikilla lasten hankintaa harkitsevilla ole enää varaa lykätä perheen perustamista. Viimeisistä tilastoista nähdään, että synnyttäminen on kasvanut nimenomaan yli 30-vuotiailla.
Monella lasta haluavalla onkin tiukka valinta lasten hankinnassa edessä: joko lasta yritetään epävarmuudesta huolimatta tai unelmasta luovutaan kokonaan.
Ihmisten päätöksillä on suuri vaikutus siihen, miten hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja eläkkeet rahoitetaan tulevaisuudessa.
Arvojen muutos voi myös vaikuttaa syntyvyyteen tulevaisuudessa. Rotkirchin mukaan Suomessa elettiin ennen kriisiä yksilökeskeisessä kulttuurissa, jossa arvostettiin ihmisten tulemista toimeen itsekseen.
Nyt hän on havainnut, että toisten tukeminen ja läheissuhteet ovat muuttuneet ihmisille entistä keskeisimmiksi. Tukiverkostojen korostuminen voi vaikuttaa ajatuksiin lasten hankinnasta.
Koronakriisi saattaa tosin lisätä avioerojen määrää, kun perheet viettävät entistä enemmän aikaa yhdessä ja vanhat ongelmat kärjistyvät.
Useista Kiinan maakunnista on raportoitu lisääntyneistä avioerohakemuksista koronaviruskriisin takia. Joitakin merkkejä tästä on jo olemassa myös Suomessa.
Ylen saamien tietojen mukaan Helsingin käräjäoikeuteen on jätetty avioerohakemuksia kahden viime viikon aikana kolmannes enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.
Muualla maassa vastaavaa piikkiä ei ainakaan vielä ole havaittu. Yle kysyi tietoja useasta eri käräjäoikeudesta eri puolilta maata.
Kaarlo Simojoki: Avun hakemisesta pitäisi olla ylpeä
Alkoholin käyttö on merkittävässä yhteydessä perheiden hyvinvointiin.
A-klinikan toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki sanoo, että kahdeksan kymmenestä lastensuojeluilmoituksesta on yhteydessä päihteisiin.
Hän on etsinyt nyt hiljaisia signaaleja siitä, miten suomalaisten juominen on kehittynyt koronakriisin aikana.
Vaaran merkkejä on olemassa. Monet ihmiset työskentelevät etänä, jolloin työelämän sosiaalinen kontrolli ei tavoita kaikki työntekijöitä. Myös muu sosiaalinen kontrolli on vähentynyt.
Samalla lomautukset ja irtisanomiset voivat laukaista juomisen, kun ihmiset hakevat lohtua tilanteeseen alkoholista.
Simojoki sanoo, että ihmiset ottavat entistä enemmän yhteyttä A-klinikkaan lisääntyneen juomisen takia.
– Ihmiset ovat huolissaan juomisestaan. Ei niinkään että he olisivat alkaneet valtoimenaan ryyppäämään, vaan määrät ovat lähteneet nousuun.
Etätöitä pystyvät tekemään pääsääntöisesti koulutetut toimihenkilöt, kun taas esimerkiksi kaupan työntekijöillä vastaavaa mahdollisuutta ei ole.
Moniongelmaisten perheiden ongelmat ovat taas toisenlaisia. Moniongelmaiset perheet ovat tippumassa palveluiden ja tuen piiristä.
Moniongelmaisilla perheillä viitatataan yleensä siihen, että niissä kärsitään päihteiden ongelmakäytön lisäksi esimerkiksi mielenterveysongelmista ja taloudellisista huolista.
Tähän vaikuttaa myös epätietoisuus siitä, ovatko palvelut auki ja uskaltaako niitä käyttää koronavirusaikana.
Osa kunnista onkin sulkenut palveluita, kun ne ovat priorisoineet koronaviruksen hoitamista. Osa taas pitää palveluita entiseen tapaan auki.
Haasteena on myös se, ettei ohjaus vierotukseen kunnissa toimi, vaikka palvelut olisivat auki.
"Niin paljon tapahtuu kotien seinien sisällä piilossa, että tämä tilanne voi vielä räjähtää käsiin."
Kaarlo Simojoki, johtava ylilääkäri, A-klinikka
Tilanne voi johtaa siihen, että ongelmat kärjistyvät, kun niihin ei päästä puuttumaan ajoissa.
– Niin paljon tapahtuu kotien seinien sisällä piilossa, että tämä tilanne voi vielä räjähtää käsiin.
Lastensuojeluilmoitusten määrät ovat romahtaneet monilla paikkakunnilla Suomessa. Tämä on osaltaan johtunut siitä, että lapset eivät ole yhteydessä kodin ulkopuolisiin aikuisiin kuten opettajiin.
Simojoki on nyt enemmän huolissaan lapsista kuin taloudesta. Talous lähtee aikanaan nousuun, mutta osa lapsista saa kriisin aikana pysyviä traumoja.
Ylen huhtikuun puolessa välissä julkaisemassa kyselytutkimuksessa seitsemän prosenttia vastanneista ilmoitti, että juominen on lisääntynyt joko selvästi tai jonkin verran.
Määrä ei vaikuta suurelta, mutta Simojoki muistuttaa, mihin prosenttiluku pitää suhteuttaa.
– Me puhumme isosta ryhmästä. Lähes 4,7 miljoonaa suomalaista juo alkoholia. Jos heistä seitsemän prosenttia lisää juomistaan, niin se on iso luku, Simojoki sanoo.
Suomessa on suuri määrä ihmisiä, joiden juominen voi lipsahtaa ongelmaksi. Korkean riskin juojiksi lasketaan 207 000 ja kohtalaisen riskin 357 000 suomalaista.
Kohtalaisen riskin taso juomisessa tulee naisilla vastaan seitsemässä alkoholiannoksessa viikossa ja miehillä 13 annoksessa.
Tosin yksikin alkoholiannos on Simojoen mukaan perheessä liikaa, jos se ahdistaa perheen lapsia.
Simojoki pelkää sitä, että kunnat leikkaavat päihdetyöstä, kun koronan loppulaskua aletaan selvittää.
Tämä on hankala yhtälö, sillä palveluille syntynee kriisin aikana patoutunutta kysyntää.
"Häpeä estää usein ihmisiä hakeutumasta hoitoon. Se, että uskaltaa hakea apua, on siinä mielessä iso askel. Siitä pitäisi olla ylpeä."
Kaarlo Simojoki, johtava ylilääkäri, A-klinikka
Tärkeintä nyt Simojoen mukaan olisi, että ongelmien kanssa painivat ottaisivat rohkeasti yhteyttä joko viranomaisiin, hoitopaikkoihin tai auttaviin järjestöihin.
– Häpeä estää usein ihmisiä hakeutumasta hoitoon. Se, että uskaltaa hakea apua, on siinä mielessä iso askel. Siitä pitäisi olla ylpeä.
Yhteiskunta voisi tässä mielessä auttaa madaltamalla kynnystä palveluihin. Resursseja pitäisi lisätä etsivään sosiaalityöhön, etäneuvontaan ja ennen kaikkea etähoitoon.
Erityisasiantuntija Päivi Nykyri: Koulujen pitää kuroa oppimiseroja kiinni kriisin jälkeen
Peruskoulun yksi tärkeimmistä tavoitteista on oppilaiden tasa-arvon edistäminen. Jokaisella lapsella on oikeus ja velvollisuus koulunkäyntiin perheen lähtökohdista riippumatta.
Lähtökohdista huolimatta tutkimuksissa on huomattu, että oppilaan vanhempien koulutustaustalla on merkittävä vaikutus oppilaiden menestymiseen kouluissa.
Etäopetus lisää väistämättä oppilaiden eriarvoisuutta, sillä se vaatii vanhemmilta tukea opetuksessa ja oppilailta itsekuria opiskelussa.
Vanhempien kyvyt ja mahdollisuudet antaa tukea lapsilleen vaihtelevat paljon. Oppilaiden kyvyt ovat myös erilaisia, mitä tulee itsenäiseen opiskeluun.
Suomen sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Sosten koulutukseen perehtynyt erityisasiantuntija Päivi Nykyri sanoo, ettei kaikille ole kriisitilanteessa pystytty antamaan tarpeenmukaista tukea.
– Tässä on ollut uutisia, että esimerkiksi erityisen tuen antamisessa on ollut puutteita. Osa oppilaista, jotka normaalisti saavat tukea koulussa, joutuvat nyt selviytymään isoista urakoista pitkälti itse.
Erityinen tuki koostuu paitsi erityisopetuksesta mutta myös koulunkäyntiä helpottavasta muusta tuesta.
Suuri huoli liittyy lapsiin, jotka elävät valmiiksi epävakaissa perheoloissa. Nykyri viittaa perheisiin, joissa kärsitään esimerkiksi päihdeongelmista ja väkivaltaisuudesta.
Eri mediat ovatkin uutisoineet tapauksista, joissa opettajat eivät ole saaneet oppilaisiin mitään kontaktia.
Osa oppilaista kärsii sitä enemmän mitä kauemmin rajoitukset ovat päällä. Hallitus pohtii nyt, pitäisikö päiväkoteja ja kouluja avata toukokuun puolessa välissä, kun nykyisten rajoitusten voimassaolo päättyy.
Nykyri myöntää, että kysymys on vaikea paitsi hallitukselle myös asiantuntijoille.
– Kysymyksessä on niin monta puolta. Yksi asiantuntijoista sanoi, että nyt kannattaisi seurata rauhassa, millaisia vaikutuksia muissa maissa koulujen avaamisella on tautitilanteeseen väestössä.
Suomessa lähiopetusta on ollut tarjolla 1.–3. luokkalaisille ja erityistä tukea vaativille oppilaille. Hallituksen voimakas suositus etäopetukseen on kuitenkin johtanut siihen, että vain pieni osa oppilaista on mennyt kouluun.
Nyt esimerkiksi Tanska ja Norja ovat avaamassa kouluja kaikille oppilaille. Osaltaan maiden ratkaisuissa on painanut lasten oikeus oppimiseen.
Suomessa vaakakupissa painaa myös se, että koulut ehtisivät olla auki vain kaksi viikkoa ennen koululaisten kesälomaa. Päätöksessä pitäisi osata punnita, mikä olisi avaamisen hyöty suhteessa riskeihin.
Hallitus sulki koulut maaliskuun puolivälissä. Osa oppilaista on jäänyt koulukavereistaan jälkeen oppimistuloksissa. Miten ero kurotaan umpeen?
Nykyri ei usko, että asia voitaisiin korjata nopeilla tempuilla.
– Jokaisen oppilaan kohdalla pitää katsoa erikseen heidän tilanteeseensa. Kiireellä asiaa ei saada korjattua, vaan ensimmäiseksi pitää kiinnittää huomiota oppilaiden hyvinvointiin ja varautua kouluissa riittävästi koronan jälkeisen ajan tukitoimiin.
Siten koulut pääsevät kiinni myös ongelmiin, joita koronakriisi on mahdollisesti kärjistänyt oppilaiden kotona.
Heikki Hiilamo: Vaikutuksia vasta arvaillaan
Yksi suurimmista vaikutuksista perheisiin tulee siitä, säilyttävätkö vanhemmat työpaikat kriisissä vai eivät.
THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo pitää koronakriisiä monin tavoin erilaisena verrattuna aiempiin talouskriiseihin.
Usein kriisit ovat vieneet työpaikkoja tasaisesti eri elinkeinoelämän sektoreilta.
– Tällä kertaa meillä on erityisiä tekijöitä, jotka liittyvät sulkutoimiin, Hiilamo sanoo.
Sulkutoimet koskevat ennen kaikkea palvelualoja kuten ravintoloiden työntekijöitä. Hiilamo tosin uskoo, että jollakin aikavälillä työttömyys nousee myös vientialoilla.
Aiemmista kriiseistä tiedetään, että osa työttömiksi joutuneista syrjäytyy yhteiskunnasta pitkiksi ajoiksi. Myös nyt on ihmisiä, jotka eivät ehtineet nousukauden aikana saada töitä.
Tutkimukset myös kertovat, että vanhempien koulutustasolla on vaikutusta työllistymiseen uudelleen. Tässäkään mielessä koronavirus ei kohtele vanhempia tasa-arvoisesti.
Osassa perheissä vanhemmat joutuvat käymään fyysisesti töissä, eikä etätyöskentely ole mahdollista. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon vanhemmat pystyvät tukemaan lapsiaan opiskelussa.
– Toisissa perheissä lapset joutuvat koulupäivän omillaan, kun taas toisissa perheissä voidaan laittaa lapsille ruokaa ja huolehtia koulunkäynnistä.
Hiilamoa pelottaa tilanteessa eniten se, ettei kriisin vaikutuksista tiedetä. Useat ongelmat jäävät pimentoon, eikä niihin päästä puuttumaan ajoissa.
Hiilamo viittaa ennen kaikkea lastensuojeluun ja muihin lasten hyvinvointia uhkaaviin tilanteisiin.
– Nyt matalan kynnyksen palvelut on useissa tapauksissa ajettu alas. Ei ole urheiluharrastuksia, nuorisotaloja eikä kirjastoja, mikä saattaa pahentaa ongelmia.
THL on laittanut liikkeelle ensimmäisiä kyselytutkimuksia sosiaalityöntekijöille, jotta perheiden tilanteesta tiedettäisiin nykyistä enemmän.
– Aika paljon arvailujen perusteella tällä hetkellä mennään.
Sen tutkijat ovat huomanneet, että sosiaalipalveluiden käyttö on vähentynyt ja se johtunee kahdesta syystä.
Yhtäältä palveluita on ajettu alas ja toisaalta ihmiset ovat varovaisempia hakeutumaan palveluiden piiriin, vaikka ongelmat olisivatkin vakavia.
Huolestuttavia esimerkkejä hoitojen lykkäämisestä on tullut julki terveydenhuollossa.
Lue lisää: