Kun nykyinen hallitus aloitti, sen tasa-arvolinjaukset saivat kiitosta kunnianhimoisuudestaan.
Hallitusohjelmassa jo pelkkä sana "tasa-arvo" mainitaan yli 70 kertaa, kun Juha Sipilän (kesk.) ohjelmassa mainintoja oli viisi.
Myös Sanna Marinin (sd.) hallituksen tapa määritellä tasa-arvo on kunnianhimoinen: kesäkuisen tasa-arvo-ohjelman perusta on intersektionaalisuus eli sukupuolen lisäksi huomioidaan esimerkiksi etninen tausta, seksuaalinen suuntautuminen ja ikä.
Pandemia voi kuitenkin rampauttaa hyvätkin hankkeet.
Translakiuudistusta valmisteleva työryhmä ei ole päässyt aloittamaan työtään, hallituksen esitys seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisesta viivästyy ja lakiesitystä perhevapaauudistuksesta odotellaan edelleen.
Onko hallituksen tasa-arvotyö jäänyt koronan jalkoihin?
"Kriiseillä on tapana työntää tasa-arvotavoitteet syrjään"
Tutkijoiden mukaan hallitus on toistaiseksi osoittanut olevansa sitoutunut tasa-arvoon myös poikkeusoloissa.
– Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, kun paine leikkauksiin ja sopeutuksiin kasvaa. Talous- ja muilla kriiseillä on tapana työntää tasa-arvotavoitteet syrjään. Niin kävi myös edellisen talouskriisin aikana, arvioi yliopistotutkija Anna Elomäki Tampereen yliopistosta.
Toinen kysymys on, miten hallitus onnistuu huomioimaan uudet, koronan tasa-arvolle asettamat haasteet.
– Koronakriisi on myös tasa-arvokriisi, Elomäki toteaa.
Poliisin saamat perheväkivaltahälytykset ovat lisääntyneet ainakin pandemian alkuvaiheessa, oppimiserot revenneet, naisvaltaisilla hoiva-aloilla on koettu suhteetonta kuormitusta
ja myös lomautukset ja irtisanomiset ovat kohdistuneet erityisesti kriisin alkuvaiheessa nuoriin ja naisiin.
Suomalaisen tasa-arvopolitiikan ongelma on, että aina perustetaan työryhmä selvittämään asioita.
Sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola
Tutkijoiden mukaan tasa-arvopolitiikassa vaikeinta on toteutus, oli pandemia tai ei.
– Suomalaisen tasa-arvopolitiikan ongelma on, että aina perustetaan työryhmä selvittämään asioita. Me tutkijat usein sanomme, että meillä on jo tietoa, nyt tarvitaan toimenpiteitä, toteaa Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola.
Kysyimme seitsemästä ministeriöstä, miten työn alla olevat tasa-arvouudistukset etenevät. Vastausten perusteella hyviä ideoita on paljon, mutta kieltämättä myös useampia työryhmiä on perustettu.
Käymme tässä jutussa läpi viisi keskeistä haastetta ja niiden valmisteilla olevia ratkaisuja.
1. Naisen euro on vieläkin vain 84 senttiä
Tasa-arvo-ohjelma alkaa sukupuolten välisen tasa-arvon klassikkoaiheella: naisten ja miesten palkkaerolla. Se on pienentynyt vain 3 prosenttiyksikköä 15 vuodessa.
Ilmiön syyt ovat tietysti moninaiset, ja yksi useimmin mainituista on miesten ja naisten keskittyminen eri aloille.
Joissakin tapauksissa naistyöntekijät kuitenkin saavat miehiä alemman palkan samasta tai samanarvoisesta työstä.
– Jos yksityisen sektorin työntekijä epäilee palkkasyrjintää, hänellä ei käytännössä ole tällä hetkellä oikeutta saada verrokin palkkatietoja työpaikalla. Julkisella sektorillahan palkat ovat julkisia, kertoo asiaa ministeriölle selvittänyt tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara.
– Palkkatietojen ylipäätään pitäisi olla organisaatiossa avoimempia. Se helpottaisi palkkasyrjinnän havaitsemista ja luultavasti parantaisi palkkatasa-arvoa työpaikoilla.
Nämä toimet on todettu tehottomiksi, mutta silti ei edes yritetä keksiä mitään uutta.
Sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo
Sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo Turun yliopistosta pitää tätä toimenpidettä kunnianhimottomana.
– Nämä toimet on todettu tehottomiksi ja riittämättömiksi, mutta silti ei edes yritetä keksiä mitään uutta.
Lisää aiheesta:
2. Tuhansien äitien ura on tyssännyt vauvaan
Suomessa synnytysikäiset naiset tekevät muita enemmän pätkätöitä. Alle 25-vuotiaista naisista määräaikainen sopimus on 47 prosentilla ja 25–34-vuotiaista 28 prosentilla.
Viime vuonna selvitettiin ensimmäistä kertaa lasten saamiseen liittyvää syrjintää.
Tulosten mukaan Suomessa on 11 000 alle 15-vuotiaan lapsen äitiä, joiden määräaikaista työsuhdetta ei jatkettu lapsen synnyttyä. Lisäksi 17 000 äitiä oli joutunut vaihtamaan työpaikkaa perhevapaalta palatessaan siksi, että työtehtävät olivat muuttuneet tai tilalle oli palkattu toinen henkilö.
Tasa-arvovaltuutettu Maarianvaara painottaa, että määräaikaisten sopimusten epääminen raskauden vuoksi on laitonta jo tällä hetkellä. Hän on ehdottanut ministeriölle, että syrjintäkielto kirjattaisiin tasa-arvolain lisäksi myös työsopimuslakiin, koska se tunnetaan paremmin.
– Palkansaajat ja työnantajat eivät välttämättä ole tietoisia siitä, millaisia oikeuksia ja velvoitteita heillä on.
Työnantajat ovat perinteisesti olleet tasa-arvouudistusten jarruna, ja tästä on merkkejä myös nyt.
Yliopistotutkija Anna Elomäki
Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että sekä palkkaan että perheen perustamiseen liittyvää syrjintää puidaan työnantajien ja työntekijöiden edustajien kanssa.
– Työnantajat ovat perinteisesti olleet tasa-arvouudistusten jarruna, ja tästä on merkkejä myös nyt, kertoo Anna Elomäki Tampereen yliopistosta.
– Keväällä EK (Elinkeinoelämän Keskusliitto) torppasi kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa käsittelevät neuvottelut.
Lisää aiheesta:
3. Suomessa oppimiserot ovat länsimaiden suurimpia
Vuoden 2019 PISA-tulosten vertailu osoittaa, että tyttöjen lukutaidon tulokset ovat huimasti parempia kuin poikien, ja Suomessa syntyneiden parempia kuin ulkomailla syntyneiden. Suomessa erot ovat suurempia kuin melkein missään muussa vertailun maassa.
Tilanteeseen halutaan puuttua muassa tasa-arvosuunnitelmilla, opettajien täydennyskoulutuksella sekä lisärahalla.
Ensinnäkin, koulujen lisäksi myös päiväkodeilla on jatkossa oltava tasa-arvosuunnitelma.
Kuitenkin tuoreiden selvitysten mukaan 40 prosentilla peruskouluista ei ole tällaista suunnitelmaa ollenkaan ja myös korkeakoulujen suunnitelmat välttelevät vaikeita aiheita. Esimerkiksi rasismista puhutaan vain harvoissa suunnitelmissa.
Jaossa on myös lisärahaa, jolla voidaan tukea erityisessä tarpeessa olevia kouluja ja oppilaita. Esimerkiksi esi- ja perusopetukseen jaetaan yhteensä 51 miljoonaa euroa. Sillä voisi karkeasti arvioiden palkata yhteensä 1 000 opettajaa vuodeksi.
Lisäksi opettajankoulutusta halutaan kehittää. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kerrotaan, että opettajat ovat jo saaneet lisäkoulutusta muun muassa siitä, miten oppilaiden asuinalue, etninen tausta tai sukupuoli vaikuttaa opiskeluvalintoihin.
Tutkijaa nämä keinot eivät täysin vakuuta.
– Suomessa tasa-arvotyötä on tehty lähinnä lyhytkestoisina projekteina, täydennyskursseina ja selvityksinä. Ne eivät saa pidempiaikaisia muutoksia rakenteisiin: kun projekti loppuu, työkin loppuu, sanoo kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon professori Kristiina Brunila.
Projektit, täydennyskurssit ja selvitykset eivät saa pidempiaikaisia muutoksia rakenteisiin. Kun projekti loppuu, työkin loppuu.
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon professori Kristiina Brunila
Brunilan mielestä nämä hyvää tarkoittavat toimet muistuttavat siitä, ettei Suomessa vieläkään puhuta siitä, että koulutusjärjestelmämme uusintaa etuoikeuksia ja eriarvoisuutta.
– En tietenkään halua sanoa, etteivätkö kaikenlaiset lisäresurssit voi tuoda myös hyviä asioita.
– Mutta edes tuhat opettajaa, projektia, mallia, työkalua, työryhmää tai selvitystä ei auta, ellei henkilökunnalla ole tutkimuslähtöistä ymmärrystä havaita eriarvoisuutta ja välineitä puuttua siihen.
Edes tuhat opettajaa ei auta, ellei henkilökunnalla ole ymmärrystä havaita eriarvoisuutta ja välineitä puuttua siihen.
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon professori Kristiina Brunila
Opettajankoulutuksen uudistus ei vielä vakuuta siitä, että luvassa olisi pysyviä ja riittävän perustavanlaatuisia muutoksia.
– Suomessa koulutuspolitiikka ja tasa-arvopolitiikka ovat olleet kuin kaksi eri maailmaa. Nyt pieniä yhtymäkohtia on alkanut syntyä, mutta edelleenkin tasa-arvotyötä vaivaa hektisyys ja reaktiivisuus, Brunila toteaa.
4. Vain puolet ulkomailla syntyneistä naisista käy töissä
Ulkomailla syntyneiden naisten työllisyys on matala heidän hyvästä kielitaidostaan ja korkeasta koulutuksestaan huolimatta.
Yksi mahdollinen selitys on, että heistä reilu kolmannes on työvoiman ulkopuolella. Tämän takia he ovat voineet jäädä ilman TE-toimistojen järjestämiä, työnhakijoille suunnattuja kielikoulutuksia ja työvalmennuksia, ja saattavat pudota kokonaan tuen ulkopuolelle.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan, että suunnitelmissa on vahvistaa neuvontaa ja perheneuvontapalveluja kunnissa kotiäitien tavoittamiseksi sekä järjestää lastenhoitoa koulutusten ajaksi. Suunnitelmat liittyvät ensi helmikuussa eduskunnalle annettavaan selontekoon.
5. Suomi on EU:n väkivaltaisimpia maita naisille
Sukupuolittunutta väkivaltaa ja seksuaalista häirintää halutaan tällä hallituskaudella suitsia monin konstein.
Seksuaalirikoslakeja halutaan uudistaa niin, että rangaistukset tiukentuvat ja erityisesti alle 12-vuotiaat lapset ovat paremmin turvassa. Raiskauksen määritelmä aiotaan myös sitoa nykyistä selvemmin suostumukseen.
Hallituksen oli tarkoitus antaa esityksensä eduskunnalle ensi vuoden alussa, mutta uudistus viivästyy.
Myös lähestymiskiellon tehon lisäämiseen perustettu työryhmä pohtii parhaillaan, tarvitsevatko uhrit lisää turvalaitteita tai esimerkiksi lähestymiskieltoon asetetut sähköistä valvontaa.
Maalittamisen vastaisten toimien tehostamista ja uhrin tukemista erityisesti poliisitoiminnassa taas pohtii sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkisen johtama työryhmä.
Maalittamisella tarkoitetaan yleensä häirintää, jolla yritetään vaikuttaa uhrin työnantajaan: siis esimerkiksi oikeuslaitokseen, mediataloon tai poliisiin.
– Viimeksi viime viikolla osallistuin kuntavaaleihin liittyvään tapahtumaan. Tilaisuudessa nuoret kertoivat, että moni nuori ei uskalla lähteä ehdokkaaksi kuntavaaleihin, sillä voi samalla asettaa itsensä tai lähipiirinsä häirinnän tai väkivallan uhan kohteeksi. Ilmiöllä on laajoja yhteiskunnallisia seurauksia, Mankkinen kuvaa.
Mikä on tasa-arvoinen tie ulos koronasta?
Tutkijat kiittelevät sitä, että hallitus pyrkii parhaillaan selvittämään koronakriisin vaikutuksia sukupuoliin.
– Tasa-arvopolitiikan "kohtalonkysymys" korona-aikana on, mitä näillä sukupuolivaikutusten arvioinneilla tehdään. Johtaako tieto koronan tasa-arvovaikutuksista politiikkaan, joka edistää tasa-arvoa, Hanna Ylöstalo kysyy.
Ylöstalon mukaan ainakaan ensi vuoden budjettiesityksessä niiden vaikutus ei juuri näy.
Hän huomauttaa, että ainakin EU:n elvytyksestä hyötyvät tutkimusten mukaan (pdf, kuvio 2) eniten miesvaltaiset alat, kuten rakennus, energia ja kuljetus. Samaan aikaan koronakriisi kuitenkin iski erityisen kovaa nimenomaan naisten suosimille sektoreille, kuten hoivatyöhön ja siivoukseen.
Myös Suomessa tehohoidossa työskennelleiden sairaanhoitajien "koronalisät" jäivät saamatta.
Korjaus 27.10. kello 10.02: Juttuun korjattiin tieto, että naisiin kohdistuvan väkivallan ei voida sanoa lisääntyneen pandemian aikana. Sen sijaan poliisille tulleiden perheväkivaltaa koskevien kotihälytysten määrä kasvoi pandemian alkuvaiheessa.
Korjaus 27.10 kello 10.49: Jutusta poistettu tieto, että samanpalkkaisuusneuvottelut eivät jatkuisi tällä hallituskaudella.
Aiheesta voi keskustella 28. lokakuuta kello 23 saakka.