Keskustajohtaja varoitteli puheessaan puoluevaltuustolle velkaantumisesta ja sanoi hallituksen tilannetta vakavaksi.
Juttua muokattu 24.4. kello 12.50 Jutussa oli aiemmin myös valtiovarainministeri Matti Vanhasen kommentteja, mutta ne on lisätty omaan juttuunsa, jossa käsitellään laajemmin puoliväliriihen käänteitä.
Puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi keskustan puoluejohdon tiedotustilaisuudessa, että kun pääministeriltä kutsu käy, keskusta palaa neuvottelupöytään kehysriihessä.
– Tieto on ollut, että viikonlopun aikana palaamme asiaan, mutta hän (pääministeri Sanna Marin) on tietoinen, että keskustan puoluevaltuusto on käynnissä ja voin keskittyä tähän lauantain osalta.
Ministereiltä on kysytty onko kyse hallituskrisistä ja käydäänkö Säätytalolla nyt uusia, jonkinlaisia minihallitusneuvotteluja.
– Talouden ja työllisyyden osalta keskusta nojaa siihen mitä on hallitusohjelmassa sovittu, mutta on aika siirtyä kohti jälleenrakentamista, Saarikko vastasi.
– Totta kai näkyy myös se, että hallitusviisikossa istuvat aivan muut kuin ne jotka olivat hallitusohjelmaa tekemässä.
Kehysriihessä neuvottelevista puoluejohtajista hallitusohjelmaa oli tekemässä vain RKP:n Anna-Maja Henriksson.
Kuinka lähellä hallitus on kaatumista? Tähän kysymykseen Saarikko toisti, että tilanne on vakava, eikä hän osaa itse vielä arvioida pystyvätkö hallituspuolueet yhteiset nimittäjät löytämään.
– Hallituksen johdon vaativa tehtävä ja vastuu on yrittää sovittaa yhteen osittain vielä kaukana toisistaan olevia näkemyksiä. Sillä vastuupaikalla keskusta on 2000-luvulla pääministeripuolueena aika monta kertaa ollut, Saarikko sanoi.
Keskusta on vaatinut, että valtiovarainministeriön pitää todentaa työllisyysvaikutukset työllisyystoimille, joita hallitus kehysriihessä päättää. Saarikko ei ottanut suoraan kantaa siihen, millaisen osan työllisyystoimista pitäisi keskustan mielestä täyttää valtiovarainministeriön kriteerit ja millaisessa osassa riittäisivät muiden ministeriöiden arvioimat vaikutukset.
Saarikko sanoi vain, että valtiovarainministeriön osuus tulisi olla suurempi kuin Marinin keskiviikkoisessa kompromissiesityksessä, jonka keskusta hylkäsi.
Marin on esittänyt, että hallitus ylittäisi menokehyksen ensi vuonna 900 miljoonalla eurolla ja seuraavana vuonna lähes yhtä suurella summalla.
Saarikko ei ottanut suoraan kantaa siihen, millainen ylitys keskustalle käy, mutta sanoi, että koronan jälkityötä, kuten tapahtuma-alan, yritysten sekä lasten ja nuorten tukemista riittää poikkeuksellisella tavalla vielä ensi vuodeksikin. Saarikon mukaan katseet kohdistuvat siihen mitä tapahtuu sen jälkeen eli vuonna 2023.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko viittasi puheessaan työllisyystoimiin, joista hallitus ei ole löytänyt yhteistä näkemystä.
– Kun Säätytalolla mittelemme tavasta työllistää, on hyvä muistaa, että hallitus ei työllistä, vaan yritykset. Ne työllistävät vain jos niillä on pitkäaikainen kasvun näkymä, Saarikko sanoi.
– Tuo näkymä ei synny pumppaamalla markkinoille hetkellisesti rahaa vaan huolehtimalla että yhteiskuntamme rakenteet ja toimintatavat ovat kunnossa.
Saarikon mukaan tärkeintä mitä hän haluaa tänään sanoa, on se, että hallitus, joka ei pysty tekemään taloudenhoitoa koskevia päätöksiä, ei pysty huolehtimaan muistakaan tehtävistään.
Saarikko oli huolissaan, että kansalaiselle nykyinen politiikka voi näyttäytyä riitaisana ja toissijaisiin asioihin hukkuvana, arjesta vieraantuneena torailuna. – Pystymmekö tekemään päätöksiä, jotka uudistavat Suomea vaikeassa tilanteessa, vai syntyykö korjausvelkaa, hän kysyi.
Keskustan on syytetty pitkittävän kehysriihtä, mutta Saarikko puhui keskustasta sillanrakentajana.
– Suomen menestymisen tarina liityy sopimiseen, ja uskallan väittää, että keskustalla on ollut tässä ratkaiseva rooli.
Hänen mukaansa keskusta on ollut tasapainottava voima. Hän sanoi, että blokkipolitiikan ei pidä olla Suomen tie.
Kehysriihessä keskusta on ottanut yhteen vasemmistopuolueiden ja vihreiden kanssa.
Saarikko sanoi arvostavansa sitä, että "SDP-yhteistyössä on rajujenkin riitojen jälkeen hyvä huomata, että heillä on tapana pitää sovitusta kiinni". Onnistummeko tässä nyt, hän kysyi.
Keskustaa odottaa kannatuskyselyjen perusteella kuntavaaleissa romahdus, ja kehysriihen pitkittymisen on ennakoitu liittyvän puolueen vaikeaan tilanteeseen.
– Keskustalla on oikeus näkemyksiinsä. Se ei ole teatteria. Politiikkamme ajatus on talonpoikainen taloudenpito. Hänen mukaansa (hallituksessa) otetaan nyt yhteen "oikeista asioista", eikä lopputulos ole vielä kenenkään tiedossa.
– Tilanne on vakava, Saarikko korosti.
Saarikon mukaan häneltä on tällä viikolla useampaan kerran kysytty, eivätkö keskustalaiset voisi nyt antaa periksi.
Hänen mukaansa nyt halutaan käydä vakavia periaatteellisia keskusteluja historiankirjoituksen takia.
Se historia kysyy minkä puolesta taistelemme nyt – keväällä 2021? Ei kai tässä ole kenellekään mitään epäselvää, Saarikko muotoili.
Keskustan Saarikko aloitti puheensa puoluevaltuuston kokouksessa puhumalla koronatilanteesta. Hän kiitteli, että koronakriisissä on viimein näkyvissä valoa tunnelin päässä.
Koronan jälkeen Saarikko siirtyi kehysriihen liittyviin aiheisiin eli velkaantumiseen. Saarikko väitti, että vakavasta asiasta muistuttaminen on jäänyt keskustan kontolle.
Hän sanoi, että valtavaa velkaantumista ei tule ohittaa olankohautuksella, vaikka se liittyykin koronaan.
Saarikko muistutti, että parikymmenen vuoden ajan hallitus on sopinut kautensa alussa valtiontalouden kehyksistä.
Pahoittelut katsojille, että meillä on teknisiä ongelmia Saarikon puheen välittämisessä.
Keskusta kokoustaa tänään kiinnostavassa tilanteessa.
Puheenjohtaja Annika Saarikon odotetaan ottavan puheessaan kantaa hallituksen riitaisiin rahaneuvotteluihin, jotka ovat edelleen kesken.
Monessa kahakassa juuri keskusta on ollut muita vastaan.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) on esitellyt kompromissia, jolla hallitus saavuttaisi tavoitteensa 80 000 uudesta työllisestä tämän hallituskauden aikana.
Keskusta haluaisi vahvemmin julkista taloutta parantavia työllistämismalleja. Se olisi ollut valmis lisäämään paikallista sopimista tai porrastamaan ansiosidonnaista.
Erimielisyyttä lisää se, että eri ministeriöiden laskelmat eroavat siinä, kuinka paljon työpaikkoja eri toimet luovat.
– Ei tuijotella rannekelloa, tuijotetaan vaikka velkakelloa mieluummin, Saarikko sanoi neuvottelujen venyessä torstai-iltana.
Keskusta on lisäksi korostanut, että sen tavoite on pitää julkisen talouden tulot ja menot tasapainossa.
Hallitus on kuitenkin Ylen tietojen mukaan ylittämässä etukäteen asettamaansa menokehystä 800–900 miljoonalla eurolla.
Torstain kyselytunnilla kokoomus arvosteli kovin sanoin hallitusta vastuullisen talouspolitiikan periaatteiden "heittämisestä roskiin".
Kaksi viikkoa sitten Saarikon tulkittiin uhkailevan hallituksesta lähtemisellä, ellei kehysriihessä löydetä ratkaisuja.
– Mitä tulee hallitukseen, siellä ollaan tai sieltä lähdetään asioiden vuoksi. Itse pidän huhtikuun puoliväliriihtä poikkeuksellisen tärkeänä, hän totesi Kotimaa-lehden haastattelussa.