Polttoturpeen tuottajat ajoivat vappuaattoaamuna Helsingin kantakaupunkiin Mannerheimintielle yli sadan täysperävaunurekan voimalla. He välittivät Eduskuntataloon terveisensä, ja vaativat turpeen luokittelua uusiutuvaksi luonnonvaraksi sen vuotuisen kasvun osalta.
Vaatimusta vauhditetaan kansalaisaloitteella, joka on kerännyt reilut 39 000 allekirjoitusta.
Valtaosa moottorikulkueen kuljettajista on lähtenyt matkaan Pohjanmaalta ja osa Lapista saakka. Mielenosoitus haittasi Helsingin keskustan ja Hämeenlinnanväylän liikennettä aamupäivän ajan.
Tuottajat tyytymättömiä kehysriihen tukipakettiin
Turpeen energiakäyttö Suomessa halutaan vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman mukaisesti. Nyt näyttää siltä, että tavoite saavutetaan jo ensi vuonna. Vuoteen 2025 mennessä vähennys olisi jo 70 prosenttia vuoden 2018 tasosta.
Turvetuotannosta luopuville yrittäjille valmistellaan luopumispaketti ja lämpölaitosten pienimuotoista turpeen polton verotusta helpotetaan. Hallitus päätti kehysriihessä, että turvetuottajia tuetaan tänä ja ensi vuonna yhteensä 70 miljoonalla eurolla.
Tukipaketti ei moottorimarssia järjestävää kauhavalaista turveyrittäjää Markus Mantelaa lämmitä.
– Me emme ole hakemassa tukea. Haluamme oikaista turpeen aseman, tehdä kannattavaa työtä ja saada kotimaista turve-energiaa kaupaksi.
Mantelan mukaan turve ei käy kaupaksi sen huonon imagon, päästökauppamaksujen ja energiaverojen vuoksi. Taustalla on turpeen luokittelu uusiutumattomaksi luonnonvaraksi.
Turvekuski: "Ajomäärät vähenevät"
Kulkueeseen osallistui myös kouvolalainen turvekuski Eetu Noukkala. Hän arvioi, että noin 80 prosenttia yrityksen nykyisistä ajoista liittyy turpeeseen. Tulevaisuus on epävarma.
– Ajomäärät vähenevät tosi paljon. Homma ei ole sitten enää kannattavaa, kun touhu menee pienimuotoiseksi. Jostain pitäisi saada korvaavaa työtä tilalle, Eetu Noukkala toteaa.
Noukkala kuljettaa polttoturpeen lisäksi myös kuiviketurvetta ja kasvuturvetta kotieläintiloille ja kasvihuoneille. Hän huomauttaa, että polttoturpeen väheneminen heijastuu myös kuivike- ja kasvuturpeen tuotantoon.
– Niitäkään ei enää pysty tuottamaan järkevässä suhteessa, Noukkala sanoo.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoo olevansa huolissaan turvealan tilanteesta ja toivovansa, että turpeesta voidaan jatkossa tuottaa entistä kehitellympiä tuotteita. Ministeri Lintilä kuitenkin torppaa aloitteen turpeen luokittelusta uusiutuvaksi.
– Ilmastopaneeli määrittää turpeen hitaasti uusiutuvaksi, mutta turpeen päästöt tulkitaan fossiilisen polttoaineen päästöiksi. Kansallisesti luokitteluun ei voi vaikuttaa.
Turvetuotanto työllistää alan oman ilmoituksen mukaan suoraan noin 2400 henkilöä.
Professori: Turpeen luokitteluun uusiutuvaksi luonnonvaraksi ei ole perusteita
Turve-energialla tuotetaan noin 6 prosenttia Suomen energiasta, mutta se aiheuttaa noin 12 prosenttia Suomen ilmastoa lämmittävistä päästöistä. Lisäksi turpeennosto köyhdyttää suoluonnon monimuotoisuutta ja pilaa vesistöjä.
Ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta sanoo, ettei turvetuottajien vaatimuksissa ole realismia. Ollikainen muistuttaa, että turpeen luokitteluun uusiutuvaksi luonnonvaraksi ei ole perusteita eikä Suomi yksin voisi sellaisesta päättää.
– Turvepäästöjä kohdellaan EU:n päästökaupassa kuten fossiilisia polttoaineita, ja se on ilmaston näkökulmasta perusteltua. Ilmastopaneelissa turve on kivihiilen jälkeen seuraava, joka suljetaan energiankäytöstä kokonaan pois.
Professori Ollikainen kritisoi budjettiriihessä myönnettyä tilapäistä turpeenpolton verottoman käytön lisäämistä.
– Verotuspäätös antaa alan toimijoille kannustemielessä ristiriitaisia signaaleja. Perspektiivi täytyy olla, että turpeen käyttö loppuu kokonaan.
Professori Markku Ollikaisen mukaan turvealan alasajon olisi pitänyt olla vahvempaa ja suunnitelmallisempaa jo aiemmin.
Lue myös:
Turvetuottajaa eivät puoliväliriihen turvepäätökset tyydytä: "Aika vähäiseksi jäi tämä apu"