Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Tavarataloketjun johtaja kehotti työntekijöitä kieltäytymään koronarokotteesta – laki sallii rokotevastaisen viestin jakamisen, ammattiliitto moittii

Tavarataloketju Kärkkäisen toimitusjohtaja Juha Kärkkäinen lähetti työntekijöilleen rokotevastaisen viestin. Kysyimme työelämäasiantuntijoilta, saako työnantaja kommentoida rokotteen ottamista tai levittää rokotevastaista tietoa.

Miehet kävelevät kohti kauppakeskuksen ulko-ovea parkkipaikalta
Juha Kärkkäisen perustama tavarataloketju on saanut alkunsa Ylivieskasta. Tavarataloja on tällä hetkellä Ylivieskan lisäksi Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa ja Iissä. Kuva: Juha-Petri Koponen/Yle
  • Iida Putkonen
  • Hanna Holopainen

Tavarataloyhtiö Kärkkäisen toimitusjohtaja Juha Kärkkäinen on kehottanut yhtiön työntekijöitä olemaan ottamatta koronarokotetta.

– Kehotin katsomaan videoita ja linkkejä ja kieltäytymään piikistä, Kärkkäinen vahvistaa Ylelle torstaina.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti, joka on nähnyt Kärkkäisen yhtiön sisäisessä jakelussa välittämän viestin. Kärkkäinen väittää rokotteita vaarallisiksi ja vetoaa rokotteista ilmoitettuihin haittavaikutuksiin.

Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea oli saanut viime viikkoon mennessä runsaat 11 000 ilmoitusta koronarokotteen haittavaikutuksista. Se on noin kaksi promillea annettujen rokotteiden määrään nähden.

Saako työnantaja levittää rokotevastaista tietoa työntekijöilleen?

Työoikeuden professori Seppo Koskisen mielestä laki ei sitä kiellä, niin kauan kuin työnantaja ei kehota ketään laittomuuksiin.

– Työnantajallakin on sananvapaus. En kuitenkaan suosittele ketään työnantajaa toimimaan kuten Kärkkäinen.

Vaikka laki ei kiellä työnantajaa levittämästä rokotevastaista tietoa, ammattietiikka ei katso sitä hyvällä. Palvelualojen ammattiliitto PAMin työympäristöasiantuntija Erika Kähärän mielestä rokotevastaisen tiedon levittäminen sotii työnantajan vastuun kanssa.

– Työnantajalla on työsuojelun vastuu. Se, että edes kehottaa jättämään rokotteen ottamatta on vastoin työnantajan velvoitteen henkeä.

Kähärä on samaa mieltä Koskisen kanssa siitä, että kyseessä on kuitenkin yksittäisen ihmisen mielipide, joka on oikeus ilmaista. Sen sijaan mielipiteen mukaiset toiminnat saattavat ylittää lain linjan.

– Työntekijää ei voi kohdella rangaistuksenomaisesti eri tavalla rokotteen ottamisen tai ottamatta jättämisen takia.

Seppo Koskinen
Kuva: Arash Matin / Yle

"Työnantajan tulisi käyttää asiantuntijaa, jos oma tietotaito ei riitä"

Työoikeuden professori Koskinen sanoo, että työnantajan kiinnostus alaistensa rokotuskattavuuteen on oikeutettu juuri työturvallisuuden perusteella. Työnantaja ei kuitenkaan saa tietoa rokotetuista tai rokottamattomista omin päin, vaan rokotustilanteestaan on kerrottava vapaaehtoisesti.

– Ongelma syntyy, jos työnantaja olettaa saavansa tietoa rokotetuista. Työnantaja on kuitenkin vastuussa työntekijöiden turvallisuudesta.

Käytännössä turvallisuudesta vastaaminen tarkoittaa, että työnantajan täytyy arvioida työntekijöihinsä kohdistuvia riskejä, kuten koronatartuntaa. Koskisen mukaan esimerkiksi riskiryhmään kuuluvan työtehtäviä voidaan muuttaa uhkien välttämiseksi.

Juha Kärkkäinen kertoo, että tavarataloissa työntekijöiden rokotustilannetta ei tiedetä, eivätkä työtehtävät näin eroa toisistaan. Tavarataloissa on voimassa samanlaisia varotoimenpiteitä kuin muissakin kaupoissa, vaikka Kärkkäinen ei niitä itse allekirjoita.

– Meillä ei painosteta rokotteisiin tai maskeihin, Kärkkäinen sanoo.

Työoikeuden professori Seppo Koskinen korostaa, että työnantajan tulisi käydä terveydentilaan ja rokotuksiin liittyvät kysymykset läpi ulkopuolisen tahon, kuten työterveyshuollon kanssa.

– Koronaan liittyvät tilanteet ovat mielestäni sellaisia, että niissä työnantajan tulisi käyttää asiantuntijaa, jos oma tietotaito ei riitä.

PAMin työympäristöasiantuntija Erika Kähärä on samaa mieltä Koskisen kanssa työterveyshuollon tärkeydestä.

– Työterveyshuollon asiantuntija on se, joka lausuu mihin töihin kukainenkin soveltuu, Kähärä painottaa.

Toiveissa tarkemmat ohjeet

Vastuu työntekijän terveydestä on silti työnantajalla. Kähärän mukaan tähän sisältyy kaikki, mikä liittyy työhön ja siitä syntyvien riskien minimointiin.

Ongelmana onkin se, että työnantajien käsitykset työntekijöiden suojelusta eroavat. Esimerkiksi Juha Kärkkäinen kokee suojelevansa työntekijöitään rokotevastaisella viestinnällä.

– Kannan sen verran yhteiskuntavastuuta, että kehotan tutkimaan asiaa tarkemmin ja miettimään rokotteen ottamista.

Professori Seppo Koskinen toivoisi lisää ohjeita myös viranomaisilta, esimerkiksi tietosuojavaltuutetun toimistolta. Ohjeet koskisivat henkilötietojen, esimerkiksi terveystietojen tai rokotustilanteen, käsittelyä työpaikalla.

– Tässä tulisi laatia ohjeet työnantajille, mitä saa kysyä rokotteen ottamisesta ja mitä ei. Näin työnantajat eivät joutuisi ratkomaan asioita omissa päissään.

Koskisen mukaan työnantajan ei kuitenkaan ole kiellettyä lausua rokotteita tai terveyttä koskevia väittämiä. Yleensä rokotteita koskevat tiedot ovat kuitenkin positiivisia, eivätkä rokotevastaisia, kuten Kärkkäisen tapauksessa.

Lue myös: Milloin Suomessa on rokotettu riittävästi ja miten lasten rokotuksiin pitäisi suhtautua? Lue kymmenen kysymystä ja vastausta koronarokotuksista