Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Aleksis Salusjärven kolumni: Suomen ensimmäinen terrori-isku päättyi sankaritekoon, mutta emme tiedä kenen

Suomen ensimmäinen terrori-isku päättyi sankaritekoon, josta ei tehty numeroa. Viranomaisten työhön ei kuulu julkisuudessa paistattelu. Emme tiedä ketä kiittää, ja se kertoo meistä paljon, kirjoittaa Salusjärvi. Kolumnin voi myös kuunnella.

Aleksis Salusjärvi
Aleksis SalusjärviLukutaidon lapiomies
Aleksis Salusjärvi: Sankari, jonka nimeä ei kerrottu julkisuuteen
Kuva: Yle Areena

Islamistinen terrorismi muutti maailmanhistorian melko tarkalleen 20 vuotta sitten. WTC-iskuja seurasi Afganistanin sotaretki ja ympäri länsimaita levinneet terrori-iskut, joilta Suomikaan ei säästynyt. Vaikka tämä tapaus on loppuunkäsitelty, sen todelliset sankarit ovat edelleen nimettömiä.

Suomen ensimmäinen terroristi-isku päättyi, kun poliisi pidätti itsemurhaiskua yrittäneen tekijän. ”Kolme minuuttia ja 465 metriä”, tiivisti keskusrikospoliisi Turun veitsihyökkäyksen, jossa kaksi ihmistä sai surmansa ja kahdeksan ihmistä vammautui.

Kiinnioton tehneen poliisin nimeä ei koskaan kerrottu julkisuudessa, hän antoi haastattelun tapauksesta nimettömänä. Koska isku tapahtui Turun keskustassa, siitä on olemassa lukuisia kameratallenteita. Kun näiltä videoilta tarkastelee poliisin toimintaa, se näyttää yli-inhimilliseltä.

Partioauto huomasi sattumalta veitsimiehen ja kääntyi hänen peräänsä. Samalla terroristi kaappasi kadulta naisen ja piti veistä tämän kaulalla. Tilanteeseen yllättäen saapunut poliisi toimi rauhallisesti ja määrätietoisesti. Hän käskytti tekijää pudottamaan veitsen, ja kun tämä ei totellut käskyä, poliisi haavoitti miestä pistoolilla. Hänen parinsa käytti samalla etälamautinta.

Kiinniotto on itsessään vaikuttava tapahtuma. Poliisin toiminnan määrätietoisuus ja pakkotoimien tehokas ja minimaalinen käyttö äärimmäisen stressaavassa tilanteessa on yksinomaan sankarillista.

Kaoottisessa tilanteessa kiinnioton tehneen konstaapelin toiminta vastaa kaikkia ihanteita.

Tilanne ei kuitenkaan loppunut tähän. Turun puukottaja oli saanut peräänsä ison joukon takaa-ajajia. Teot nähneet ihmiset halusivat lynkata terroristin kadulla. Spontaani raivo ja väkijoukon uhkaava käytös ei pysynyt aisoissa, ja moni kiirehti potkimaan maassa makaavaa tekijää.

Tässäkin poliisimies oli tilanteen tasalla saman tien. Hän alkoi ampumatilanteen jälkeen välittömästi rauhoittaa väkijoukkoa. Toiminnan muutos, aseen laittaminen koteloon, pampun esiin ottaminen ja johdonmukainen väkijoukon rauhoittaminen pelastivat tekijän hengen.

Muutamassa sekunnissa poliisi oli tunnistanut vaaratilanteen, puuttunut siihen, käyttänyt ampuma-asetta ampuen ainoastaan yhden laukauksen, rauhoittanut väkijoukon, aloittanut ensiavun ja soittanut ambulanssin paikalle.

Samainen konstaapeli astui myös ensihoitoautoon, jossa hän kuulusteli tekijää koko matkan sairaalaan. Tilanne päättyi vasta leikkaussalissa, johon tekijä ambulanssista vietiin.

Kaoottisessa tilanteessa kiinnioton tehneen konstaapelin toiminta vastaa kaikkia ihanteita. Hänen kykynsä reagoida jatkuvasti muuttuvaan tilanteeseen ja kyky ehkäistä väkivaltaa on poikkeuksellista. Suurimmassa osassa maailmaa tekijä olisi ammuttu seulaksi. Hänestä olisi tullut yksi marttyyri lisää islamistien pitkässä listassa.

Me odotamme poliisilta sankaritekoja, mutta emme paukuttele niillä henkseleitä.

Tästä tapauksesta on kulunut jo niin kauan, että sitä ei enää käsitellä julkisuudessa kuin vuosipäivinä. Parrasvaloissa on näkynyt ainoastaan veitsestä haavoittunut Hassan Zubier, joka yritti auttaa iskussa kuollutta naista. Hän sepitti itsestään lopulta antisankarin.

Toista sankaria ei koskaan nostettu esiin. En muista nähneeni yhtä selkeää ja vaikuttavaa sankaritekoa kuin tämän konstaapelin toiminta. Hänen nimeään ei koskaan kerrottu julkisuuteen. Vastaavasti Hassan Zubier sai mitalin sekä Englannin kuningattarelta että Suomen presidentiltä.

Tässä on yksi suomalaisen yhteiskunnan ihailtavia piirteitä. Me odotamme poliisilta sankaritekoja, mutta emme paukuttele niillä henkseleitä. Emme näköjään edes silloin, kun tapahtuu niin poikkeuksellista sankaruutta, mitä Turun terrori-iskussa nähtiin.

Sankaruuden taustalla on korkea koulutus. Äärimmäisen hankalan ja monimutkaisen tilanteen purkaminen turvallisesti perustuu poliisin kykyyn lukea tilannetta. Konstaapeli tunnisti asioiden tärkeysjärjestyksen, kommunikoi oman toimintansa täydellisesti, käyttäytyi ennakoivasti ja johdonmukaisesti. Hän pystyi ottamaan haltuunsa mahdottomalta näyttäneen tehtävän.

Konstaapeli osasi tehdä itsensä ymmärrettäväksi jatkuvasti muuttuneessa tilanteessa. Hän osasi tehdä oikeat havainnot ja laittaa ne oikeaan tärkeysjärjestykseen. Hän toimi oikea-aikaisesti ja täsmällisesti. Lyhyesti sanottuna hän osasi lukea tilanteen oikein. Kun puhun lukutaidosta eloonjäämistaitona, se tarkoittaa juuri tätä. Poikkeustilanteissa sillä voidaan pelastaa ihmishenkiä.

Aleksis Salusjärvi

Kirjoittaja on helsinkiläinen oppikirjailija ja lukutaidon opettaja, joka opettaa lukutaitoa eloonjäämistaitona syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.

Kolumnista voi keskustella 11.9. klo 23.00 saakka.