Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Ilmastonmuutos useimmiten kuivattaa jo ennestään kuivia seutuja, mutta näillä aavikoilla sademäärä voi kasvaa merkittävästikin

Vuosisadan lopulla itäisessä Afrikassa ja Arabian niemimaalla saattaa tulla selvästi enemmän sateita kuin nyt. Tämä ei silti ole välttämättä hyvä uutinen.

Sumuinen maisema Salalahin vuoristossa.
Sumuinen sää Salalahin alueella Omanin eteläosassa, Arabian niemimaalla. Kuva: AOP
  • Yrjö Kokkonen

Ilmaston lämpenemisen myötä sademäärät muuttuvat kaikkialla maapallolla. Ilmastotutkijoiden mukaan pääsääntö on, että ilmastonmuutos lisää sateita nykyisin sateisilla seuduilla ja kuivattaa kuivia alueita.

On kuitenkin mahdollista, että ilmastonmuutoksen myötä sademäärä lähteekin nousuun eräillä seuduilla, jotka nyt kärsivät vesipulasta.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on sisällyttänyt arvioraporttiinsa arvion, jonka mukaan sateet voisivat lisääntyä Afrikassa Sahelin alueella, etenkin Sudanin seudulla, sekä Arabian niemimaan eteläosassa.

Tropiikin kiertoliike laajenee

Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Kimmo Ruosteenoja kertoo, että kyse on niin sanotun tropiikin kiertoliikkeen muuttumisesta.

Tropiikin kiertoliike merkitsee sitä, että päiväntasaajan kohdalla lämmin ilmamassa nousee ylös. Riittävästi kohottuaan ilma viilenee, jolloin suuri osa vesihöyrystä tiivistyy ja sataa alas.

Tämä kiertoliike tuo jatkuvasti sateita päiväntasaajan tienoille keskiseen Afrikkaan. Kun päiväntasaajalta liikutaan poispäin, sateet muuttuvat ajoittaisemmiksi ja epävarmemmiksi. Esimerkiksi Saharan autiomaan eteläpuolella sijaitsevalla Sahelin alueella sateet osuvat yleensä kesäkuukausille.

Ilmaston lämmetessä tropiikin kiertoliikkeen vaikutusalue laajenee, eli sateita riittäisi entistä enemmän Sahelin alueelle, samoin kuin Arabian niemimaan eteläosaan. Nämä alueet ovat nykyään varsin kuivia.

Lapset ajavat polkupyörällä tulvavedessä.
Poika ajoi polkupyörällä sadeveden valtaamassa Jemenin pääkaupungissa Sanaassa heinäkuussa 2021. Kuva: Yahya Arhab / EPA

IPCC:n julkistamissa ennusteissa sademäärät voisivat kasvaa näillä alueilla jopa 30–40 prosenttia ennen tämän vuosisadan loppua, kertoo Kimmo Ruosteenoja.

Ruosteenoja kuitenkin huomauttaa, etteivät kaikki ilmastotutkijat ole päätyneet ennusteet tähän lopputulokseen. Ennusteissa on siis epävarmuutta.

Hän muistuttaa lisäksi, että myös näillä seuduilla ilmasto lämpenee, mikä merkitsee haihtumisen lisääntymistä. Koko sademäärän lisäys ei siis olisi ihmisten ja luonnon hyödynnettävissä.

Tropiikin kiertoliike oli hyvin laaja jääkauden jälkeisinä vuosituhansina, jolloin ilmasto oli selvästi nykyistä lämpimämpi, Ruosteenoja kertoo. Noina aikoina suuri osa nykyisestä Saharan autiomaasta oli vehreää savannia. Alue alkoi kuivua noin 6 000 vuotta sitten.

Missä muodossa sateet tulevat?

Pyhiinvaeltajat kävelevät rankkasateessa.
Pyhiinvaeltajat joutuivat vesisateeseen Mekassa elokuussa 2019. Kuva: EPA

Ilmastonmuutosmalleista tehdyt kartat eivät kerro, millä tavalla kasvava vesimäärä tulisi maanpinnalle. Parhaiten luonto hyötyisi rauhallisista, pitkäkestoisista sateista.

On mahdollista, että sateet tulisivat äkillisinä myrskyinä.

Jo nyt Arabian niemimaan eteläosa saa kohtalaisesti sadetta, minkä ansiosta muutoin äärimmäisen kuivan niemimaan rannikkoseudulla on vehreitä alueita. Suuri osa näistä sateista on kuitenkin peräisin Intian valtamereltä saapuvista trooppisista myrskyistä, jotka saavat aikaan haitallisia tulvia.

Ylen päivittyvä ilmastonmuutos-uutisointi

Tutkimus: Saharassa valtavat vesivarat