Venäjän aikeet Ukrainassa, kriisin laajenemisen vaara ja Suomen asema jännitteiden keskellä olivat esillä, kun Euroopan kiristynyttä turvallisuuspoliittista tilannetta puitiin torstaina Ylen chatissa.
Pasilassa yleisön chatiin vastailivat Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa ja johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista.
Koko chat-keskustelu on luettavissa täällä. Mediassa laajalti esillä ollut aihe kirvoitti vuolaasti kysymyksiä ja kommentteja.
Sodan uhka huolettaa – Ukraina on elänyt sodan kanssa vuosia
Heti alkuun chatissa esitettiin peruskysymys: Onko syytä olla huolissaan?
– Kyllä siinä mielessä, että aina kun sotilaallista voimaa liikutellaan, se aiheuttaa turvallisuuskysymyksiä. Tosin Suomeen ei kohdistu erityistä uhkaa, eversti Kajanmaa kirjoitti.
– Venäjä tai mikään muukaan maa ei ole esittänyt Suomelle vaatimuksia eikä ole ryhmittänyt sotilasvoimaansa lähialueellemme poikkeuksellisesti.
Toinen peruskysymys oli, syttyykö sota. Venäjä on keskittänyt yli 100 000 sotilasta Ukrainan rajan läheisyyteen.
– Minä toivon ja uskon, ettei laajamittaista sotaa tule. Valitettavasti rajoitetut sotilaalliset toimet ovat kuitenkin mahdollisia, eversti Kajanmaa vastasi.
Kajanmaan mukaan rajoitetut sotilastoimet voisivat olla erikoisjoukkojen iskuja, sabotaasia, mellakoiden lietsomista, ohjus-, raketti- tai ilmaiskuja tarkasti valittuihin kohteisiin.
– Ukrainan itäosissa sota jatkuu, laajeneeko se, sitä emme tiedä. Venäjällä on työkalut laajentaa sitä, jos se niin päättää, johtava tutkija Salonius-Pasternak täydensi.
Venäjä miehitti Krimin niemimaan keväällä 2014 ja ilmoitti liittävänsä sen itseensä. Itä-Ukrainassa Venäjä lietsoi ja tuki sotilaallisesti separatismia.
Minskin sopimusten tulitauosta huolimatta jännitys ja tulitaukorikkomukset etulinjassa Itä-Ukrainassa ovat jatkuneet.
Mitä huolto kertoo Venäjän valmiudesta?
Keskustelussa pohdittiin Ukrainan läheisyyteen sijoitettujen venäläisten joukkojen todellista valmiutta. Yksi kysymys oli huolto – onko “töpinä” eli huoltojoukot mukana?
– YouTubeen julkaistujen videoclippien mukaan "töpinä" on paikalla, eversti Kajanmaa totesi.
Eräs keskustelija pohti, missä ovat Venäjän joukkojen polttoainevarastot, kun niitä ei näy satelliittikuvissa – panssariajoneuvot vievät valtavia määriä polttoainetta.
Salonius-Pasternak ja Kajanmaa kertoivat, että Venäjällä polttoainehuoltoa on järjestetty putkien kautta.
– Venäjä pyrkii rakentamaan polttoaineputkiston hyökkäyksen lähtöalueelle asti, josta jatko huolletaan tankkiautoilla. Valko-Venäjällä ja Venäjän omalla alueelle putkistot lienevät kohtuullisen valmiita, Kajanmaa kertoi.
Kajanmaan mukaan 100 000 sotilaan ylläpito on haastavaa.
– Venäjä harjoittelee tätä säännöllisesti. On arvioitu, että maaliskuussa on eräänlainen kulminaatio siinä, että tulisiko joukkoja kierrättää, Kajanmaa arvioi.
Toisaalta joukoille on mahdollista rakentaa sotilaallista infrastruktuuria, joka mahdollistaa niiden pitämisen alueella pitkäänkin.
Salonius-Pasternak arvioi, ettei koko Ukrainan valtaaminen 100 000–200 000 sotilaan voimin ole mahdollista.
– Kun sotilaallista voimaa käytetään kuitenkin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, niin jonkun alueen tai jopa Kiovan valtaaminen voisi riittää. Koko maata ei tarvitse vallata, Salonius-Pasternak pohti.
Toisaalta keskustelussa pohdittiin, onko Yhdysvaltain presidentillä Joe Bidenillä omaa tarvetta vahvaan retoriikkaan, koska hänen kannatuslukunsa kotimaassa ovat matalat, eli ulkopolitiikalla tehdään sisäpolitiikkaa.
Syyt Bidenin matalalle suosiolle ovat muualla kuin Ukrainan kriisissä, erityisesti sisäpolitiikassa, sanoo Salonius-Pasternak.
– Bidenin hallinto olisi halunnut siirtää fokuksen Aasiaan eikä Eurooppaan. Vahva retoriikka taas kuuluu maan turvallisuuspoliittiseen kultuuriin, Salonius-Pasternak muotoili.
Voiko sota laajentua Ukrainasta?
Yksi esiin noussut kysymys oli, löisivätkö laineet Suomessa tai Itämeren alueella, jos Ukrainassa syttyisi avoin sota.
– Se on yksi sodan ikävä piirre, että sen eskaloitumista ei aina voida arvioida tai hallita, Kajanmaa sanoi.
Salonius-Pasternak muistutti, että Nato-jäsenet ovat jo vahvistaneet valmiuttaan ja lisänneet joukkoja itäisissä jäsenmaissa.
– Jos Venäjä aloittaa laajamittaisen sodan, on Naton varmaan reagoitava lisää (puolustuksellisesti), ja kohonnut sotilaallinen aktiviteetti varmaan johtaisi siihen, että esimerkiksi Suomi ja Ruotsi joutuisivat olemaan aktiivisempia, jolloin eri virhearviointien mahdollisuus kasvaisi.
Asiantuntijat muistuttivat, että Ukrainalle ei ole luvattu sotilaallista tukea.
Ukraina ei ole Naton jäsen, joten se ei ole Naton kollektiivisen puolustuksen sisällä.
Varsin vähäisenä asiantuntijat pitivät keskustelussa esitettyä mahdollisuutta, että jokin yksittäinen länsiliittouman maa, esimerkiksi Puola, lähettäisi joukkojaan Ukrainaan.
Diplomatia jännitteiden liennyttämiseksi jatkuu vielä.
Entä kerjääväkö Suomi ja muut EU-maat vaikeuksia EU:n yhteisellä vastauksella? Venäjä pyysi länsimaille lähettämäänsä kirjeeseen vastauksia kultakin maalta itsenäisesti.
– Venäjän pyrkimys lienee ollut saada eri vastauksia ja sitten osoittaa sillä 'erimielisyyttä', vaikka vain sanamuodoissa. Siinä mielessä oli perusteltu päätös vastata yhdessä, Salonius-Pasternak arvioi.
Lisää aiheesta:
EU vastasi Venäjän kirjeeseen – pyytää Venäjää vetämään joukkojaan Ukrainan läheltä 10.2.2022
Venäjän ja Valko-Venäjän yhteissotaharjoitus alkaa – pitääkö siitä olla huolissaan? 10.2.2022