Länsi ei ole lähettänyt joukkojaan Ukrainan avuksi, mutta taloudessa se jakaa yhä uusia iskuja Venäjälle.
Tiistaina Yhdysvallat päätti lopettaa öljyn tuonnin Venäjältä. Keskiviikkona EU:n johtajat päättivät lisätä lisää oligarkkeja pakotelistoilleen ja saartaa myös valkovenäläisiä pankkeja.
Poikkeuksellisen kovia pakotteita on perustellusti kutsuttu taloudelliseksi sodankäynniksi.
Ne aiheuttavat pahaa jälkeä Venäjän taloudessa jo nyt. Jatkossa ne voivat vaikeuttaa Venäjän sotimista Ukrainassa. Edessä on todennäköisesti pankkikriisi ja paha taantuma.
Ei silti kannata luottaa siihen, että pakotteet saisivat presidentti Vladimir Putinin vetämään joukkonsa Ukrainasta tai että ne horjuttaisivat hänen asemaansa ainakaan lähitulevaisuudessa.
Juuri nyt Putin ei ole näyttänyt mitään merkkejä siitä, että hän epäröisi sotaansa pakotteiden takia.
Päinvastoin Putin viittasi juuri pakotteisiin ja Nato-maiden “aggressiivisiin” lausuntoihin, kun hän määräsi Venäjän ydinjoukot korkeampaan valmiuteen viime viikolla.
Venäjältä odotetaan lähipäivinä päätöksiä vastapakotteista. Duumassa on jo ehdotettu Venäjältä vetäytyvien yritysten, kuten Fazerin, Valion ja Pauligin kansallistamista.
Pakotteet saattavat jopa kasvattaa kohteidensa riskinottoa, kirjoittavat tutkijat Erik Sand ja Suzanne Freeman sotatutkimukseen keskittyvällä War on the Rocks -sivustolla.
Jos pakotteet heikentävät Venäjä kykyä sotia, Putinille voi tulla kiire yrittää voittaa sota nopeasti ja keinoja kaihtamatta. Epätoivoinen tilanne houkuttelee tekemään epätoivoisia tekoja.
Pakotteet kurjistavat laajasti tavallisten venäläisten elämää. Säästöt hupenevat, joukkotyöttömyys uhkaa ja ulkomaiset tuotteet loppuvat tai muuttuvat saavuttamattoman kalliiksi.
Se ei silti tarkoita sitä, että venäläiset välttämättä nousisivat johtajaansa vastaan.
Tutkimusten mukaan vaikutus voi olla jopa päinvastainen, kirjoittaa politiikantutkija Brian Grodsky The Conversation -sivustolla.
Autoritaariset valtiot reagoivat usein pakotteisiin kiristämällä otettaan entisestään.
Sodan aloittamisen jälkeen Venäjä on lakkauttanut suurimmat riippumattomat tiedotusvälineet, estänyt pääsyn Facebookiin ja Twitteriin sekä kieltänyt valtion propagandasta poikkeavien tietojen levittämisen sodasta.
Sodanvastaiset protestit on murskattu ja hallinnon vastustajia pidätetty.
Samalla valtion propaganda pyrkii yhdistämään kansaa pakotteita vastaan. Se esittää pakotteet lännen epäreiluna hyökkäyksenä kaikkia venäläisiä vastaan.
Lännen johtajien mukaan pakotteiden tarkoitus on rangaista Venäjää ja heikentää sen edellytyksiä sodassa. Nämä tavoitteet saattavat hyvinkin toteutua.
Monet tutkijat, kuten Riddle-sivustolle kirjoittava Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Maria Shagina, ajattelevat, että Venäjälle pitäisi lisäksi kertoa selkeästi pakotteiden purkamisen ehdoista.
Aiemmin näin on tehty. Esimerkiksi Krimin valtauksen takia asetetut pakotteet on luvattu poistaa, jos Venäjä joskus vetäytyisi niemimaalta.
Näin Venäjän nykyisellä tai tulevalla johtajalla olisi myös toinen tie sodan ja uhkailun jatkuvan kiihdyttämisen lisäksi.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23:een asti.
Tämä on Ylen päivittäinen analyysi Venäjän hyökkäykseen liittyvästä ajankohtaisesta teemasta.
Analyysi: Venäjä käyttää pamppua, pelkoa ja propagandaa, jotta kotirintama ei nousisi sotaa vastaan (7.3.)
Lue myös:
Tuoreimmat Ukraina-uutiset voit lukea tästä
Näin pakotteet muuttivat venäläisten arjen – huonekaluja varastoon ja auto-ostoksille