Aviokriisejä ja kevään vihreää

Ei hassumpi elokuva. Viihteellinen, ilman erityistä painoarvoa. Kumpikaan pääosan esittäjistä ei kuulu suosikkeihini, vaikka parissa roolisuorituksessa olen havainnut Hugh Grantin ansiot näitä kirppis-leffoja katsoessamme. Esimerkiksi elokuvassa Poika Grant oli erinomainen ja myös toisessa jonka nimi taisi olla Write Me A Song. 

Tässä leffassa aviopari joutui New Yorkin hektisestä elämästä syrjäseudulle todistajien suojelu - ohjelmaan. He olivat asumuserossa, mutta löysivät yhteisen onnen uudestaan. Aiomme katsoa joskus uudestaan.

Erittäin hyvät näyttelijät. En ollut Meryl Streepin ihailija, mutta nyt olen. Aviopari oli päätynyt tilanteeseen jossa vaimo oli onneton tylsässä, tyhjässä avioliitossa yrmyn kirjanpitäjän kanssa, lasten lennettyä pesästä. Hän sai miehensä puhuttua ympäri lähtemään viikoksi pienelle paikkakunnalle terapiaistuntoihin. Mies oli kaiken aikaa vastahakoinen. Kuitenkin lopulta suhteesta tuli toiveiden mukainen. Maltan tuskin odottaa seuraavaa katselukertaa. 

Satuin olemaan paikalla kun eräs nainen tuli tuttuja tervehtimään työpaikalleni. Hän jakeli itse tekemiään koruja. Ihastuin kevään vihreisiin korviksiin. 

Kevään vihreä suihkusaippua (green tea, avocado, kiwi) on loppumassa. Ostimme vaihtelun vuoksi oranssia (mango-papaya).

En ole oppinut käyttämään näitä kuulokkeita. Liian isot ja painavan oloiset päässä ja vievät liikaa tilaa laukusta kun tanssitunnille saapuessa pistän ne sinne.  Hyvä puoli oli langattomuus, mutta palaan nyt kuitenkin vanhoihin nappikuulokkeisiini ja roikkuvaan piuhaan. Lahjoitin isot kuulokkeet Punaisen ristin kirpparille. Toivottavasti tuotto menee Ukrainan hyväksi. 💙💛

Pastalävikkö kirpputorilta

Sympaattinen ja kauniin värinen, näppärä kerrossysteemi.  Olihan se pakko ostaa, vaikka keittiön kaapit ovat täynnä ja meillä on jo useita siivilöitä ja läviköitä, enkä mielelläni osta käytettyjä astioita.

Vähän kuin UFO.

Kansi pois.

Alimmainen kerros on lävikkö.

Tähän voi laittaa pastan tarjolle.

Ihme ja kumma! Sain sen mahtumaan keittiön karuselliin. Actung achtung, johan machtung, kun vähän tung. 😀 

Se ei ole kovin tukevaa muovia. Pesin käsin ainakin ensimmäisellä kerralla, seuraavalla kerralla kai laitan tiskikoneeseen. 

Oletteko tehneet onnistuneita tai epäonnistuneita heräteostoksia? Oletteko ostaneet tavaroita, joita halusitte vaikka ette tarvinneet? 

 

Valkoinen sinivuokko, kissapyyhe ja lisää DVD:itä

Hehkeät sinivuokot, kuninkaallinen väri. 

Katselimme eilen Prinsessapäiväkirjat osa 2. Kuninkaallisuus mielessä. Upeita värejä, upeat puutarhat, loistoa. Kohta alkaa luontokin loistaa ja kevät kukoistaa. 

Meillä on pihassa myös valkoista sinivuokkoa. 

Värin mukaan nimeäminen ei kovin hyvä idea.

Veikeät kissat, tyytyväisen näköiset hiirien ja kalojen seurassa. Sain pyyhkeen toistakymmentä vuotta sitten netin vaihtokirppikseltä. Käytän sitä tarjotinliinana. Iltapala tarjottimelle ja television ääreen.  

Innostavaa tanssileffaa katsoessa ei voi istua paikallaan, on ihan pakko liikkua mukana. Tuon elokuvan paras tanssi oli kadulla, sateessa, rajuilmalla, vesilammikoissa. Tanssijat tekivät hurjia pyörähdyksiä niin että vesi roiskui. Ei mitään kesyä menoa kuten Gene Kellyn Singing In The Rain. 

Elokuva, josta jäi hyvä mieli. Colin Firth oli jättänyt brittiaksenttinsa ja näytteli teksasilaista. Muuten ihan uskottava, mutta minulle Colin Firth on aina Mr Darcy (Ylpeys ja ennakkoluulo) 😄 Riemukas kohtaus leffassa kun latinokavereita neuvottiin sanomaan No hablo inglés jos joku tulee kyselemään mitä varastossa on tekeillä. Yksi siihen että: "Mitä jos he kysyvät espanjaksi?"

Poistan rumat hintalaput noista elokuvista ja jätän ne kotiin. Ryhdyn miettimään mistä keksin lisätilaa leffoille. 

Tässä viimeisin DVD-pino kirpparilta.

Elokuvia, kaksi sarjaa ja musiikki-DVD.

Tänään kävin kampaajalla. Vein virolaiselle kampaajalleni palan mustikkapiirakkaa. Hirveän pitkä tauko on ollut työkiireiden vuoksi. Viimeksi kävin lokakuussa. Sain silloin neuvon pestä tukka hopeashampoolla kerran viikossa jotta vaaleus säilyy ja totisesti hyvin säilyi. 

Nyt laitettiin lisää raitoja ja leikattiin. Kerroin kampaajalleni mitä kerran luin netin Aasiakas-sivustolta missä asiakaspalvelijat raportoivat asiakkaidensa hölmöjä juttuja. Kampaaja oli kerran kysynyt asiakkaalta "leikataanko?" ja tämä oli vastannut "leikataan mutta pituudesta ei saa ottaa yhtään". Hah hah, siis mitä? 

Tässä mitä minulla oli lukemistona mukanani.

Opiskelin / kertasin persian oppikirjasta lukusanoja, järjestyslukuja ja monikkoa ja espanjan kielellä luin 7 sadun kirjasta kolmannen nimeltä Pulgarcita (Peukaloinen). Loppui romanttisesti. Aikaisemmin olen lukenut Lumikin ja Ruman ankanpoikasen.

Outo sattuma maksaessani kun pankkikorttilaite ei toiminut. Kampaaja sanoi että ei ollut koskaan aikaisemmin ollut tätä ongelmaa. Kun itse olen aina hiukan epävarma laitteiden kanssa, pidän yleensä käteistä mukana varmuuden vuoksi, mutta nyt ei kotoa sattumalta löytynyt aamulla kuin 110 € ja laskuni oli 119 €. Hän antoi ystävällisesti 9 euroa alennusta. Pitää muistaa viedä seuraavalla kerralla enemmän piirakkaa. 

Käytättekö käteistä vai luotatteko teknologiaan?

Viehättäviä veijareita ja huijareita

Älykkäästi kirjoitetut vuorosanat, niistä annan plussaa. Päähenkilö on viehätysvoimaansa luottava menevä poikamies, melkoinen veijari ja viettelijä. Arvelin että elokuva olisi ollut tyhjänpäiväinen, mutta ei se ollutkaan. Siinä punnittiin lopulta mikä elämässä on merkityksekästä. Hyviä näyttelijöitä. Katsomisen arvoinen, jopa kahden. 

Tästä elokuvasta pidin vielä enemmän. En lukenut esittelyä tarkkaan takakannesta. Laitoimme filmin pyörimään ja mitä ihmettä! Se oli ranskaksi 💗 Mon Dieu! Iso yllätys. Mahtava bonus. 

Veijarimaiset juonenkäänteet ja temput ja tilannekomiikka viihdyttivät. Sitten tuli toinen iso yllätys. Pääosan esittäjäpari tanssi Dirty Dancing - leffan kuuluisan rutiinin, jonka siinä esittää Patrick Swayze. Tämän elokuvan heppu tanssi sen erinäköisesti koska on laihempi ja kevyempi, arvioin, mutta hieno oli, fantastique! 

Elokuvan jälkeen tuli lisä-yllätys kun mieheni mainitsi että Vanessa Paradis on laulaja. En häntä tunnistanut, mutta muistan hänen hittinsä Joe le taxi jonka hän lauloi tosi nuorena lapsellisella äänellä, viehättävästi. Kuuntelin YouTubesta.  

Kylmää vielä tällä viikolla.

Mutta kevät on selvästi alkanut.

Krookuksia.   

Nurmikossamme, jos sitä voi siksi nimittää. 

TÄLLÄ VIIKOLLA

* Kampaajakäynti

* Ranskan opetusta

* Kevätsiivousta

* Tanssitunti

* Suomen tehtävien suunnittelua

* Vapaa-aikaa

 

Tavallinen, mutta taivaallinen makaronilaatikko

Mies duunasi ja väsäsi makaronilaatikon tavallisista arkisista halvoista makaroneista, mutta osasi maustaa ja höystää sen niin taitavasti että siitä tuli kuin ravintola-ateria. Olemme hiljattain tutustuneet Provolone-juustoon ja hän osti sitä pussillisen raasteena. Ruuan päälle paistui ihanan rapea kerros, herkullinen. 

Hyvin onnistui myös mustikkapiirakkani. Jääkaapissa oli loput puolen litran jugurtista vanhenemassa. Muistin yhden vanhan reseptin johon tulee jugurttia ja etsin sen käsiini. Mielenkiintoinen, aineet kasataan voideltuun paistovuokaan ja sekoitetaan siinä. Erittäin vähän tuli tiskiä. 

Loistava elokuva, verraton löytö. Oopperamusiikkia taustalla kauttaaltaan Caruson laulamana, vangitsevan upeaa ja loppua kohti tihenevä jännitys. Irrotin ruman hintalapun ja pistin leffan talteen odottamaan seuraavaa katselukertaa. 

Muutama kaunis lämmin päivä esimakuna tulevasta kevät- ja kesäkaudesta. Kaikenlaista nättiä nousemassa pihamaalta. Lumikelloa. 

Narsissit tulollaan.

Eilen oli koiranilma mutta sisällä kissanpäivät. Puoliso on jo jokusen kerran päässyt pelaamaan golfia, mutta eilen oli peruutettava. Liian raaka tuuli ja hiukan satoi rakeitakin. Kävimme kirpparilla ja Tokmannilla ostoksilla. 

Hyviä kirpparilöytöjä. Ostin jotain keittiöönkin, vaikka hiukan ensin emmin. Lautasia ja yhden jännittävän häkkyrän, siitä lisää myöhemmin. Myös kirjoja ja elokuvia sekä pari TV-sarjaa DVD:llä.

Eilen pääsimme elokuvien äärestä takaisin seuraamaan La Promesaa. Mahtavaa kun nykyään ei tarvitse katsoa ohjelmia reaaliaikaisesti vaan on tallennokset. Hieno juttu, vaikka huonona puolena mahdolliset juonipaljastukset jos on hölösuisia tuttavia. Onneksi ei ole! Minulla on yksi intohimoinen juonipaljastuksien seuraaja-kaveri, mutta hän pitää tiedot itsellään. Yhden kerran pyysin häntä paljastamaan tietonsa kun henkilöhahmo Curroa oli ammuttu. Halusin tietää selviäisikö suosikkihenkilöni hengissä. Kamalaa miten voi niin eläytyä sarjoihin näyttelijöiden mukana! Halasin tuttavaani helpottuneena kun hän kertoi että Curro selviäisi. 

Elätkö mukana jossain TV-ohjelmassa? 

PIENI JA PUNAINEN (Huhtikuun haaste)

Kristiinan antama haaste: klik. 

Heti kun näin että tehtäväksi oli annettu "Pieni ja punainen" ajatuskuplaan ilmestyi vanha rakas päiväkirjani,  joululahja mieheltäni avioliittomme ensimmäisenä vuonna. 

Etsin päiväkirjaa kolmena päivänä kunnes tajusin että se oli ihan loogisessa paikassa; laatikossa jossa oli vanhoja päivyreitä. Aivot olivat hattuhyllyllä. 

Lukko ja pieni avain. Kapea nauha merkkaamassa kohtaa johon ollaan päästy. Aarteeni sisältää lyhyitä kirjoituksia opinnoista yliopistossa ja mainintoja tenttituloksista. Luentoja, seminaareja, lukemiani teoksia, arkisia tapahtumia, käyntejä vanhempieni mökillä. Asioita joita ei enää muistaisi ellei lukisi päiväkirjaa. Asioita jotka eivät kiinnosta muita kuin itseäni ja puolisoa. Olimme opiskelutovereita. Hauska muistella opiskelukavereita, luennoitsijoita, tenttipaineita, eri kursseja. 

Tähän ollaan tultu: Nyt on verkkopäiväkirja Bloggerissa. Se ei ole pieni ja punainen. Se on monivärinen ja täynnä hienouksia. Kynä on vaihtunut näppäimistöön. Aihe on se sama vanha. Elämän pienet ja suuret asiat. Erona entiseen on vastavuoroisuus toisten päiväkirjaa pitävien kanssa. Toisinaan saamme mukavat yhteiset haastetehtävät, joita muutamat kivat blogistit meille keksivät. Tämä postaus oli yksi niistä. Kiitos Kristiina. 

 

Flintstones espanjaksi ja afganistanilainen leffa

Kirpparilöytö mahdollisesti 10 vuoden takaa. Albumi on jäänyt kaappiin, koska koin espanjankielisen tekstin liian vaikeaksi. Yllätys; luen sitä nyt vaivatta. Felicidades itselleni. Kielitaito on kasvanut. 

Hauska kattijengi. Varsinkin tuo pieni on hupaisa. Keltaisen kissan nimi on englanniksi Top Cat (Huippukissa, Kissapomo). Espanjaksi Don Gato. 

Meiltä on jäänyt espanjalaisen La Promesa-televisiosarjan seuraaminen pienelle tauolle. Olemme nimittäin innostuneet katsomaan enemmän elokuvia. 

Olin päiväkausia tämän afganistanilaisen leffan lumoissa. Upea löytö; se on farsinkielinen. En saanut melkein mistään selvää, kunnes henkilöhahmo, joka oli opettaja, sanoi jotain. Siitä ymmärsin hiukan. Mahtoiko muuten olla puhekieltä?

Taxinkuljettaja otti kyytiin burkha-asuisen naisen, täysin kaapuun verhotun. Nainen poistui ja kuljettaja huomasi että tämä oli jättänyt lapsensa takapenkille. Siitäpä ongelma syntyi. Poikalapsi. Kotona miehellä oli neljä tytärtä ja siinä melkein tarjolla kohtalon lahjoittama kaivattu poika.

Vaatimaton koti. Käsienpesu tapahtui niin että tytär kaatoi vettä kannusta isän käsille. Paljon muutakin mielenkiintoista suomalaisesta elämästä poikkeavaa saattoi ihmetellä.  

Aarteen löysin yhden euron hintaan. Olin onnen suosikki. 

***

Lämmin aurinkoinen ilma. Tänään vielä lämpimämpää kuin eilen. Pihatöitä. Keräsin risuja. Katkoimme yhtä kohtaa pensasaidasta. Lehtikompostia pensasaidan kuoppakohtaan. Happy days. 

Luin kirjaa. Lainaus siitä: "Päivä laahusti eteenpäin kuin märkä etana". Heh, minun päiväni kiitävät kuin etana rullaluistimilla. Entä teidän?