Hollola

Hollolan kunta
vaakuna
perustamisvuosi	1865
lääni	Etelä-Suomen lääni
maakunta	Päijät-Häme
pinta-ala • maa • sisävesi	531,41 km² 463,12 km² 68,29 km²
väkiluku 31.12.2004 [1] • väestötiheys	20 959 44,8 as./km²
kunnanjohtaja	Päivi Rahkonen
Kartta	[2]

Hollola on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä.

Hallinnollisesti Hollola kuuluu Lahden kaupunkiseutuun ja Lahden seutukuntaan. Hollolan naapurikunnat ovat pohjoisessa Asikkala (38 km), kaakossa Nastola (30 km), idässä Lahti (13 km), kaakossa Orimattila (31 km), lounaassa Kärkölä (20 km) ja lännessä Hämeenkoski (15 km). Matkaa Helsinkiin on 111 km, Tampereelle 113 km ja Jyväskylään 180 km.

Hollola muodostaa hevosenkengän Lahden ympärille. Etelä-Suomen korkein kohta, Tiirismaa, sijaitsee Hollolassa Salpakankaan kuntakeskuksen ja Iso-Tiilijärven takana. Korkeutensa vuoksi Tiirismaalla sijaitsee myös Yleisradion Lahdesta siirtynyt radio- ja televisiolähetysasema sekä Messilän kartanoon liittyvä laskettelukeskus.

Hollolan väkiluku on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana, minkä vuoksi kunta on kehittänyt palveluitaan. Vuonna 2004 valmistui uusi kirjastorakennus, johon Hollolan entinen pääkirjasto muutti.

Historia

Hollola on seudun entinen emäpitäjä jo 1200-luvulta. Lahden kylän kehitys kauppalaksi ja lopulta Lahden kaupungiksi alkoi siitä, kun rakennettiin Lahden-Riihimäen rautatie ja Vesijärven asema Päijänteen eteläosan, Vesijärven rantaan.

Hollolan kunnan kehitys maaseutuvaltaisesta maalaiskunnasta teollistuvaksi taajamaksi alkoi 1960-luvun lopulla, kun Ala-Okeroisten kylään kaavoitettiin uusi taajama, Salpakangas. Salpakankaasta kasvoi Tampereen-Lahden—valtatien varteen uusi kuntakeskus. Hollola on ollut koko Päijät-Hämeen nopeimmin asukasluvultaan kasvanut kunta. Teollisuus on sijoittunut Salpakankaan teollisuusalueelle valtatien varrelle Lahden rajalle ja lännemmäs Salpakankaan länsipuolelle Kukonkoivun alueelle.

Elinkeinot

Hollolan suurimmat yritystyönantajat ovat:

konepaja Vaahto Oy / Vaahto Group Plc Oyj, 160 työntekijää; paperikoneiden osia valmistava Andritz Oy, 110 työntekijää; Metso Paper Oy, 110 työntekijää
ympäristörakentamiseen erikoistunut insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 110 työntekijää
tuotepakkauksia valmistava Muovijaloste Oy, 90 työntekijää
materiaalikäsittelylaitteistoja valmistava Roxon Oy / Sandvik Materials Handling, 80 työntekijää
elementtejä valmistava Rakennusbetoni ja elementti Oy, 63 työntekijää
suunnittelutoimisto Etteplan Oyj, 60 työntekijää
Action Dynamics Oy, 58 työntekijää
Naisten Pukutehdas Oy, 53 työntekijää
kemikaaleja ja lattiapinnotteita valmistava Solmaster Oy, 50 työntekijää
huonekalutehdas Ruukki Furniture Oy / Ruukki Yhtiöt Oy, 45 työntekijää

Suomen Keksijäin Keskusliitto (KEKE) yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Suomen Yrittäjien kanssa valitsivat Hollolan Suomen luovimmaksi kunnaksi 2004 mm. Hollolassa haettujen patenttien määrien perusteella. Kunta suuntautuu Kukonkoivun yrityspuiston kehittämiseen ja Nostavaan kaavaillun logistiikkakeskuksen tarkoituksena on osaltaan palvella Vuosaaren sataman logistiikkaa Lahden seudulla.

Kunnassa on 11 peruskoulun ala-astetta (Keskustassa Vanhatalon alueella Kankaan koulu, Salpakankaan koulu, Kartanossa Ylikartanon koulu ja Soramäki-Tiilikankaalla Tiilikankaan koulu. Salpakankaan kuntakeskuksen alueen ulkopuolella omat koulut ovat Miekkiössä, Nostavalla, Herralassa, Hälvälässä, Kastarissa, Uskilassa, Pyhäniemessä sekä Vesijärven lahden takana Lahden pohjoispuolella Vesikansassa Paimelan ja Kalliolan koulut), yksi yläaste varsinaisessa kuntakeskuksessa ja lukio Vanhatalossa sekä Lahden käsi- ja taideteollinen oppilaitos Kukonkoivussa.

Asutus

Keskelle Hollolaa muodostunut Lahden kaupunki ja Vesijärvi jakavat Hollolan kunnan Vesijärven länsipuolella sijaitsevaksi Maakansaksi ja itäpuolella sijaitsevaksi Vesikansaksi. Maakansa muodostaa valtaosan kunnan pinta-alasta. Nimitys "Vesikansa" on perua siitä, että Vesikansan asukkaat, vesikansa, saapuivat aikoinaan Hollolan kivikirkkoon jumalanpalvelukseen soutaen idästä Vesijärven lahden ylitse. Vesikansan muodostavat pohjoisesta Asikkalan rajalta etelään päin Lahden rajalle lueteltuina Paimela, Kalliola ja Kukkila.

Nykyisen Lahden läntisen kaupunginosan, Jalkarannan, sanotaan saaneen nimensä siitä, että Hollolan kirkkoon jalan tulleet olisivat pysähtyneet siellä lepuuttelemaan jalkojaan.

Yli puolet kunnan asukkaista asuu kuntakeskus Salpakankaalla ja runsas kymmenesosa Kukkilan sekä Kalliolan kylissä. Loput asukkaista ovat jakautuneena melko tasaisesti muihin kyliin. Väestötilastoinnin mukaiset kylät ovat: Herrala, Kirkonkylä, Kukkila-Kalliola (Vesikansassa), Paimela (Vesikansassa), Pyhäniemi, Miekkiö, Nostava, Salpakangas (kuntakeskus), Sairakkala ja Vainio-Korpikylä.

Lahden kaupunki sai alkunsa 1870 valmistuneen Lahti-Riihimäki junaradan ja teollistumisen vaikutuksesta. Hollolan kunnan Vesijärven rannalla sijaitseva Lahden kylä haki kaupunginoikeuksia ja sai 5. kesäkuuta 1878 kauppalan oikeudet. Se sai vasta 1. marraskuuta 1905 itsenäisen kaupungin oikeudet.

Nähtävyydet

Hollolan keskiaikainen kivikirkko

Pääartikkeli: Hollolan keskiaikainen kivikirkko

Kirkko oli nykyisen Päijät-Hämeen muinainen keskus. Kirkossa on 550 istumapaikkaa. Tampereen hiippakuntaan kuuluva ja 1213 perustetun seurakunnan kivikirkko valmistui nykyiseen muotoonsa 1495—1510 välisenä aikana; sakaristo 1495, kirkkosali 1500 ja asehuone 1505 jälkeen. Kirkko kuuluu kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen, joka rakennettiin noin vuosien 1480—1560 välisenä aikana. Kirkko on kuuluisa hyvin säilyneistä puuveistoksista. Kattoon iskeneen salaman vuoksi paloivat puiset kattorakennelma 1642. Se peruskorjattiin vuosina 1934—1935.

Kirkon eteläpuolella on keltainen Helsingin uusklassisen keskustan suunnitelleen Carl Ludwig Engelin mukaan suunniteltu empiré -tyyliä oleva 1829—1831 rakennettu keltainen kellotapuli.

Hollolan keskiaikaseura järjestää muutaman vuoden välein keskiaikaisiin perinteisiin liittyviä kavalkadeja. Vanhalta Lahti-Tampere -valtatieltä Hollolan kirkonkylälle johtavan tien varrella on puolustusvoimien alueella oleva Hämeen rykmentin Hälvälän ampumarata ja Hollolan lentokenttä.

Kapatuosian linnavuori

Pääartikkeli: Kapatuosia

Kivikirkon pohjoispuolella sijaitsee rautakauteen, keskiaikaan tai molempiin ajoittuva Kapatuosian linnavuori, jolla on kesäisin auki oleva puinen näkötorni. Muita saman aikakauden linnoja ovat mm. Harolan linnaluoto, Euran Kauttua, Sääksmäen Rapola, Hattulan Tenhola ja Käkisalmen Vanhalinna. Näkötornista avautuvat näköalat kohti Tiirismaata ja Vesijärveä.

Kotiseutumuseon sota-ajan näyttely ja Hentilän talomuseo

Hollolan kotiseutuyhdistys pitää yllä Hollolan keskiaikaisen kivikirkon läheisyydessä kotiseutumuseota, kotiseutumuseossa olevaa sota-ajasta kertovaa näyttelyä ja Hentilän talomuseota, mihin on koottu alueelta vanhoja rakennuksia.

Kunnantupa

Arkkitehti Vilho Penttilä suunnitteli 1902 valmistuneen kunnantuvan. Se on Suomen ensimmäinen arkkitehdin suunnittelema puinen kunnantalo. Kunnantupa sijaitse vastapäätä Hollolan kirkkoa ja siinä toimii ravintola perinneruokineen.

Pyhäniemen kartano

Keskiaikaiselta kivikirkolta Vesijärven rannan suuntaisesti Messilän tietä Lahteen päin sijaitsee 1467 perustettu ja 1630 ratsutilan arvon saanut Pyhäniemen kartano, minkä päärakennus on rakennettu 1780 ja saanut nykyisen ulkomuotonsa 1907. Kartanossa on järjestetty taidenäyttelyitä, mutta se on nykyään yksityisomistuksessa ja käytössä.

Kartanoa on kutsuttu Hollolan Hollywoodiksi, koska SF Filmi (Oy Suomen Filmiteollisuus) kuvasi siellä elokuvia, mm. Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (1940), Kaikenlaisia vieraita (1936), Kaivopuiston kaunis Regina (1941), Naiskohtaloita (1947), Roinilan talossa (1935), Seitsemän veljestä (1939), Serenadi sotatorvella (1940) ja Siltalan pehtoori (1934).

Helmikuussa 1940 kolmanteen lentorykmenttiin kuuluneen 22. hävittäjälentolaivueen viisi Brewster B-239 -hävittäjää operoivat Pyhäniemeltä järven jäältä maaliskuun loppuun saakka. Koneiden oli alkuperäiseksi tukikohdaksi oli tarkoitettu Hollolan lentokenttä.

Herralan kylämuseo

Herralan kylässä sijaitsee Heikan Jussin suutarinmökkimuseo.

Tiirismaa

Etelä-Suomen korkeimmalla kohdalla, Tiirismaalla on ranskalaiselle ranskalainen Télédiffusion de France S.A.:n Digita Oy:n korkea lähetysmasto, mitä kautta lähetetään Päijät-Hämeessä televisio-ohjelmat ja ULA-radion ohjelmia. Ennen Arvi Hauvosen tien päässä Tiirismaan mäellä olevaa lähetintä, vastaavat lähetykset lähetettiin Lahdesta. Radiolähetystaulukoiden Lahdesta lähetettäviksi mainitut ohjelmat lähetetään Hollolan Tiirismaalta.

Messilä

Messilän kartanossa toimii lomakeskus, jossa on laskettelumäkiä, golf-kenttä, ratsastusmahdollisuus, leirintä- ja asuntovaunualue sekä kuntopolun varrella sijaitseva Pirunpesäksi kutsuttu kalliohalkeama. Vesijärven rannassa Messilän kohdalla ovat pienvenelaiturit ja kesäisin toiminnassa oleva leirintäalue, missä voi viipyä myös talvisin lämmitettävällä asuntovaunulla.

Niukkaravinteinen Iso-Tiilijärvi

Tiirismaalta eteläänpäin on vähäravinteinen, kirkasvetinen ja sukelluskohteeksikin sopiva Iso-Tiilijärvi, missä näkyvyys on 5—10 metriä pohjaan. Iso-Tiilijärven uimaranta sijaitsee Tiilikankaalla Tiilikankaantien lopussa. Tiirismaalle pääsee Iso-Tiilijärven itäpuolelta Soisalmen suon poikki kulkevia pitkospuita pitkin koulukeskukseen kuuluvalta Heinsuon urheilukeskukselta, Salpakankaalta.

Toiminta

Hankkeita

suunnitteilla Nostavan logistiikkakeskus
Kukonkoivun teollisuusalueen kehittäminen

Henkilöitä

näyttelijä Ville Haapasalo

Ystävyyskunnat

Hollolan ystävyyskunnat ovat:

Aiheesta muualla

Malline:Etelä-Suomen läänin kunnat

Hollola

Sisällys

Historia

Elinkeinot

Asutus