16. lokakuuta
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
16. lokakuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 289. päivä (290. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 76 päivää.
Nimipäivät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- suomalainen kalenteri: Sirkka, Sirkku, Stella, Luna
- suomenruotsalainen kalenteri: Stella, Luna, Vesta, Diana
- ortodoksinen kalenteri: Heino
- pohjoissaamenkielinen kalenteri: Násti
- vanhemmissa kalentereissa: Fingal, Gallus, Gullik, Hellä, Ingemund, Jugemund, Saga
Tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 456 – Magister militum Ricimer kukisti Länsi-Rooman keisari Avituksen ja hänestä tuli Länsi-Rooman todellinen hallitsija.
- 1775 – Yhdysvaltain vapaussota: britit polttivat Portlandin kaupungin Mainessa.
- 1793 – Marie Antoinette, Itävallan keisarinna Maria Teresian tytär ja Ranskan kuninkaan Ludvig XVI:n puoliso, mestattiin giljotiinilla Ranskan vallankumouksen lakipisteessä.
- 1834 – Suuri osa Westminsterin palatsin muinaisista rakenteista tuhoutui tulipalossa.
- 1904 – Suomalaiset perustuslailliset kokoontuivat Tukholmassa.
- 1909 – Kemin ja Rovaniemen välinen rataosa avattiin liikenteelle.
- 1911 – Lieksan ja Nurmeksen välinen rataosa avattiin liikenteelle.
- 1912 – Bulgarialaiset lentäjät Radul Minkov ja Prodan Toprakchiev pommittivat rautatieasemaa Karaagacissa.
- 1923 – Walt Disney ja hänen veljensä Roy Disney perustivat Disney-yhtiön.
- 1930 – Rovaniemellä pidetyssä oikeudenkäynnissä syytettyjä kommunisteja avustanut asianajaja Ernesti Hentunen pahoinpideltiin Seinäjoen asemalla hänen ollessaan palaamassa Helsinkiin.
- 1933 – Saksa ilmoitti eroavansa Kansainliitosta (virallisesti 19. lokakuuta).
- 1934 – Mao Zedongin johtamat kiinalaiset kommunistit aloittivat ”Pitkän marssin”.
- 1940 – Varsovan ghetto otettiin käyttöön.
- 1941 – Toinen maailmansota: saksalais-romanialaiset joukot valloittivat Odessan.
- 1944 – Saksalaiset vetäytyivät hävittämältään Rovaniemeltä. Neuvostoliitto arvosteli Suomea hitaasta edistymisestä saksalaisten karkottamisessa.
- 1944 – Suomen kirjastoista poistettiin suuri määrä Neuvostoliiton vastaisiksi katsottuja kirjoja.
- 1945 – Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) piti ensimmäisen kokouksensa Québecissä.
- 1946 – Kymmenen Nürnbergin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomittua toisen maailmansodan sotarikollista hirtettiin.
- 1949 – Kreikan kommunistisen puolueen johtaja Nikos Zakhiariadis ilmoitti ”väliaikaisesta tulitauosta, jottei koko Kreikka tuhoutuisi täydellisesti”, mikä käytännössä päätti Kreikan sisällissodan.
- 1951 – Pakistanin ensimmäinen pääministeri Liaquat Ali Khan salamurhattiin Rawalpindissa.
- 1955 – Ruotsissa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys siirtymisestä oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Yli 83 prosenttia äänestäneistä vastusti siirtymistä.
- 1957 – Sisäministeri Teuvo Aura vastasi Kokoomuksen välikysymykseen, ettei Suomessa ollut ilmennyt mitään kumouksellisen kansanliikkeen perustamiseen viittaavaa.
- 1963 – Valtatie 3:lla Sääksmäellä vihittiin käyttöön Vanajaveden ylittävä 205 metriä pitkä riippusilta.
- 1964 – Kiinan kansantasavalta räjäytti ensimmäisen atomipomminsa Sinkiangissa
- 1965 – Suharto otti vallan Indonesiassa, kommunistipuolue julistettiin laittomaksi.
- 1965 – Suomessa sai alkunsa lokakuun 16. päivän liike, jonka tarkoituksena oli saada rukouslauantaiden huvikiellot kumotuiksi.
- 1970 – Anwar Sadat valittiin Egyptin presidentiksi.
- 1972 – Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäseniä Hale Boggsia ja Nick Begichiä kuljettanut Cessna 310 -lentokone katosi Alaskassa.
- 1972 – Maailman Luonnonsäätiön (WWF) Suomen osasto perustettiin.
- 1972 – Creedence Clearwater Revival -yhtye hajosi lopullisesti.
- 1973 – Henry Kissingerille ja Lê Ðức Thọlle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.
- 1973 – Kuusi Persianlahden suurinta öljyntuottajamaata vähensi öljyntuotantoaan neljänneksellä ja korotti raakaöljyn hintaa 17 prosenttia.
- 1973 – Hallitus antoi eduskunnalle esityksen EEC-vapaakauppasopimuksen hyväksymiseksi.
- 1975 – Indonesian joukot tappoivat viisi australialaista toimittajaa Balibossa Timorissa.
- 1977 – Presidentti Urho Kekkonen käynnisti vaalikampanjansa. Hämeenlinnassa pitämässään puheessa Kekkonen torjui syytökset, joiden mukaan hän olisi heikentänyt suomalaista parlamentarismia.
- 1978 – Puolalaisesta Karol Józef Wojtyłasta tuli paavi Johannes Paavali II.
- 1978 – Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Bror Wahlroos sai Helsingin hovioikeudessa syytteen lahjoman vastaanotosta osana Salora-juttua. Wahlroos oli saanut Saloralta lahjaksi stereolaitteet jouluna 1974.
- 1979 – Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen vihki käyttöön postin uuden lajittelukeskuksen Helsingin Pasilassa käynnistämällä automaattisen pakettienlajittelukoneen.
- 1984 – Desmond Tutulle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.
- 1984 – Suomen Israelin-suurlähettiläs Taneli Kekkonen tuomittiin Halikon kihlakunnanoikeudessa törkeästä rattijuopumuksesta neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja vuoden 1985 loppuun asti ulottuvaan ajokieltoon. Rikkeen vuoksi Kekkonen vapautettiin tehtävistään ja siirrettiin ulkoministeriön käytettäväksi.
- 1985 – Maarianhaminasta Naantaliin matkalla ollut rahtialus M/S Hanna-Marjut upposi kovassa merenkäynnissä Kihdin selällä Kökarin ja Sottungan välillä. Neljä ihmistä hukkui.
- 1986 – Vuorikiipeilijä Reinhold Messner valloitti ensimmäisenä ihmisenä kaikki neljätoista yli 8 000 metrin korkuista vuorta.
- 1994 – Suomessa järjestettiin kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä. Kyllä-kanta sai 56,9 % äänistä. Äänestysprosentti oli 74.
- 1995 – Mustien oikeuksia korostanut ”Miljoonan miehen marssi” pidettiin Washingtonissa.
- 1998 – Lontoossa sairaalahoidossa ollut, ihmisoikeusrikoksista syytetty Chilen entinen presidentti Augusto Pinochet pidätettiin Espanjan vaatimuksesta.
- 1999 – Raisa Räisänen katosi Tampereella.
- 2001 – Matalalla lentänyt yhdysvaltalainen sotilaskone pommitti Punaisen Ristin varastoa Kabulissa.
- 2002 – Bibliotheca Alexandrina, antiikin ajan tuhotun Aleksandrian kirjaston muistoksi rakennettu kirjasto ja kulttuurikeskus avattiin virallisesti Egyptin Aleksandriassa.
- 2002 – Presidentti George W. Bush allekirjoitti päätöksen sodasta Irakia vastaan.
- 2003 – Teollisuuden Voima (TVO) vahvisti uuden viidennen ydinreaktorin sijoituspaikaksi Eurajoen Olkiluodon, jossa oli ennestään kaksi reaktoria.
- 2020 – Ranskalainen opettaja Samuel Paty kuoli, kun veitsellä aseistautunut islamistiterroristi kävi hänen kimppuunsa matkalla töistä kotiin. Teon motiivina oli, että Paty oli näyttänyt profeetta Muhammedia esittäviä pilakuvia opettaessaan sananvapaudesta.
- 2126 – Ensimmäinen vuoden 1990 jälkeen Suomessa näkyvä täydellinen auringonpimennys (http://eclipse.gsfc.nasa.gov/SEsearch/SEsearchmap.php?Ecl=21261016)
Syntyneitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1430 – Jaakko II, Skotlannin kuningas (k. 1460)
- 1758 – Noah Webster, yhdysvaltalainen leksikografi, toimittaja ja amerikanenglannin oikeinkirjoituksen uudistaja (k. 1843)
- 1803 – Robert Stephenson, brittiläinen insinööri (k. 1859)
- 1827 – Arnold Böcklin, sveitsiläinen taidemaalari (k. 1901)
- 1854 – Oscar Wilde, irlantilainen kirjailija (Dorian Grayn muotokuva) (k. 1900)
- 1861 – Ernest Barberolle, ranskalainen soutaja (olympiamitalisti) (k. 1948)
- 1863 – Austen Chamberlain, vuoden 1925 Nobelin rauhanpalkinnon saanut brittiläinen ulkoministeri (k. 1937)
- 1875 – Ka‘iulani, Havaijin kuningaskunnan viimeinen kruununprinsessa (k. 1899)
- 1878 – Maxwell Clifton Long (”Maxey Long”), yhdysvaltalainen yleisurheilija (olympiavoittaja) (k. 1959)
- 1885 – Alfred Braunschweiger, saksalainen uimahyppääjä (k. 1952)
- 1886 – David Grün (”David Ben-Gurion”), Israelin ensimmäinen pääministeri (k. 1973)
- 1888 – Eugene O'Neill, vuoden 1936 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija (Pitkän päivän matka yöhön) (k. 1953)
- 1890 – Michael Collins, irlantilainen vapaustaistelija ja poliitikko (k. 1922)
- 1903 – Yrjö Kokko, suomalainen eläinlääkäri ja luontokirjailija (Pessi ja Illusia) (k. 1977)
- 1906 – Dora Jung, suomalainen tekstiilitaiteilija (k. 1980)
- 1908 – Enver Hoxha, Albanian kommunistinen diktaattori (1941–1985) (k. 1985)
- 1912 – Timo Mikkilä, suomalainen pianisti (k. 2006)
- 1917 – Erkki Salomaa, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja (k. 1971)
- 1918 – Louis Althusser, ranskalainen marxilainen filosofi (k. 1990)
- 1919 – Kathleen Winsor, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2003)
- 1921 – Michael Conrad, yhdysvaltalainen näyttelijä (Hill Street Blues) (k. 1983)
- 1923 – Berthold Kämpfert (”Bert Kaempfert”), saksalainen säveltäjä ja orkesterinjohtaja (k. 1980)
- 1925 – Angela Lansbury, brittiläisamerikkalainen näyttelijä (Murhasta tuli totta) (k. 2022)
- 1927 – Günter Grass, vuoden 1999 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen kirjailija (Peltirumpu) (k. 2015)
- 1928 – Urho Julin, suomalainen kestävyysjuoksija (k. 2002)
- 1929 – Fernanda Montenegro, brasilialainen näyttelijä
- 1929 – Lea Pennanen, suomalainen lastenkirjailija (Piilomaan pikku aasi) (k. 2019)
- 1936 – Seija Karkinen, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
- 1936 – Andrei Tšikatilo (”Rostovin hirviö”), ukrainalainen joukkomurhaaja ja kannibaali (k. 1994)
- 1937 – Erkki Koipijärvi, suomalainen metsätalousinsinööri ja kirjailija
- 1938 – Jorma Ojaharju, suomalainen kirjailija (Minun Kosmokseni) (k. 2011)
- 1938 – Christa Päffgen (”Nico”), saksalais-yhdysvaltalainen muusikko (k. 1988)
- 1939 – Kaj Chydenius, suomalainen säveltäjä (Lapualaisooppera) (k. 2024)
- 1946 – Naveen Patnaik, intialainen poliitikko
- 1947 – Bob Weir, yhdysvaltalainen muusikko ("Grateful Dead")
- 1947 – David Zucker, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja (Mies ja alaston ase)
- 1950 – Riitta Salin, suomalainen pikajuoksija (euroopanmestari)
- 1952 – Otto Romanowski, suomalainen säveltäjä
- 1953 – Tony Carey, amerikkalainen kosketinsoittaja ("Rainbow")
- 1958 – Tom Lindholm, suomalainen näyttelijä (Kyllä isä osaa)
- 1958 – Tim Robbins, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Menneisyyden ote)
- 1959 – Erkki-Sven Tüür, virolainen säveltäjä
- 1960 – Gary Kemp, brittiläinen muusikko ("Spandau Ballet")
- 1960 – Bob Mould, yhdysvaltalainen muusikko ("Hüsker Dü")
- 1961 – Marc Lévy, ranskalainen kirjailija
- 1962 – Michael Balzary (”Flea”), yhdysvaltalais-australialainen basisti ("Red Hot Chili Peppers")
- 1964 – Jim Thompson, yhdysvaltalais-suomalainen kirjailija (k. 2014)
- 1968 – Jean-Philippe Gatien, ranskalainen pöytätenniksen pelaaja
- 1969 – Harri Hakkarainen, suomalainen keihäänheittäjä
- 1971 – Popi Maliotaki, kreikkalainen laulaja
- 1972 – Darius Kasparaitis, liettualainen jääkiekkoilija
- 1974 – Paul Kariya, kanadalainen jääkiekkoilija
- 1976 – Freeda Foreman, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (k. 2019)
- 1977 – John Mayer, yhdysvaltalainen muusikko
- 1983 - Loreen, Ruotsalainen muusikko
- 1991 – Edward Grimes, irlantilainen laulaja ("Jedward")
- 1991 – John Grimes, irlantilainen laulaja ("Jedward")
- 1992 – Teemu Nikkanen, suomalainen pesäpalloilija
- 1992 – Sita Salminen, suomalainen tubettaja ja kirjailija
- 1997 – Charles Leclerc, monacolainen Formula 1 -kuljettaja
- 1997 – Naomi Ōsaka, japanilainen tennispelaaja
Kuolleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1553 – Lucas Cranach vanhempi, saksalainen taidemaalari (s. 1472)
- 1555 – Nicholas Ridley, englantilainen teologi, uskonpuhdistaja, Lontoon piispa ja protestanttinen marttyyri (s. 1500)
- 1591 – Gregorius XIV, paavi (s. 1535)
- 1621 – Jan Pieterszoon Sweelinck, alankomaalainen säveltäjä, urkuri ja pedagogi (s. 1562)
- 1628 – François de Malherbe, ranskalainen runoilija ja kriitikko (s. 1555)
- 1750 – Sylvius Leopold Weiss, saksalainen säveltäjä ja luutisti (s. 1687)
- 1791 – Grigori Potjomkin, venäläinen sotamarsalkka (s. 1739)
- 1793 – Marie-Antoinette, Ranskan kuningatar (s. 1755) (teloitettiin)
- 1884 – Bernice Pauahi Bishop, havaijilainen prinsessa ja filantropi, joka omisti yhdessä vaiheessa 9 % Havaijin maista (s. 1831)
- 1893 – Patrice de Mac-Mahon, Ranskan kolmannen tasavallan ensimmäinen presidentti (s. 1808)
- 1897 – Martti Ranttila, suomalainen taidemaalari (k. 1964)
- 1917 – Walter Flex, saksalainen sotakirjailija (s. 1887)
- 1946 – Nürnbergin oikeudenkäynnissä tuomittuina hirtettiin:
- Hans Frank, miehitetyn Puolan kenraalikuvernööri (s. 1900)
- Wilhelm Frick, kansallissosialistisen Saksan sisäministeri (s. 1877)
- Alfred Jodl, saksalainen kenraalieversti (Wehrmachtin pääesikunnan operaatiopäällikkö) (s. 1890)
- Ernst Kaltenbrunner, itävaltalainen turvallisuusjohtaja (RSHA:n päällikkö) (s. 1903)
- Wilhelm Keitel, saksalainen kenraalisotamarsalkka (Wehrmachtin komentaja) (s. 1882)
- Joachim von Ribbentrop, Saksan ulkoministeri (s. 1893)
- Alfred Rosenberg, kansallissosialistien ideologi (s. 1893)
- Fritz Sauckel, natsijohtaja (työvoiman hankinnan täysivaltainen päällikkö) (s. 1894)
- Arthur Zajtich (”Arthur Seyss-Inquart”), Itävallan sisäministeri ja kuvernööri sekä Alankomaiden valtakunnankomissaari (s. 1892)
- Julius Streicher, natsipropagandisti (Der Stürmer -lehden päätoimittaja ja perustaja) (s. 1887)
- 1951 – Liaquat Ali Khan, Pakistanin ensimmäinen pääministeri (s. 1895)
- 1956 – Jules Rimet, ranskalainen jalkapallovaikuttaja (s. 1873)
- 1959 – George Marshall, vuoden 1953 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kenraali, ulko- ja puolustusministeri (Marshall-apu) (s. 1880)
- 1962 – Gaston Bachelard, ranskalainen filosofi ja runoilija (s. 1884)
- 1972 – Leo Gratten Carroll (”Leo G. Carroll”), englantilainen näyttelijä (s. 1886)
- 1973 – Gene Krupa, yhdysvaltalainen jazz-muusikko, rumpali ja orkesterinjohtaja (s. 1909)
- 1981 – Moshe Dayan, Israelin ulkoministeri 1977–1979 (s. 1915)
- 1982 – Leo Lähteenmäki, suomalainen näyttelijä (s. 1907)
- 1982 – Tapio Tapiovaara, suomalainen taidegraafikko ja -maalari (s. 1908)
- 1990 – Arthur Blakey (”Art Blakey”), yhdysvaltalainen jazz-rumpali ja orkesterinjohtaja (s. 1919)
- 1992 – Thelma Marjorie Ford (”Shirley Booth”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Tule takaisin, pikku Sheba) (s. 1898)
- 1997 – James Michener, yhdysvaltalainen kirjailija (Kohtauspaikka Torremolinos) (s. 1907)
- 1998 – Jon Postel, yhdysvaltalainen Internetin uranuurtaja (Postelin laki) (s. 1943)
- 2003 – László Papp, unkarilainen nyrkkeilijä (kolminkertainen olympiavoittaja) (s. 1926)
- 2006 – Valentín Paniagua, Perun presidentti 2000–2001 (s. 1936)
- 2007 – Deborah Kerr, skotlantilainen näyttelijä (s. 1921)
- 2007 – Toše Proeski, makedonialainen laulaja (s. 1981)
- 2008 – Erkki Olavi Kokkonen (”Ere Kokkonen”), suomalainen elokuvaohjaaja (s. 1938)
- 2012 – Leo Ljungberg, suomalainen nyrkkeilijä (s. 1930)
- 2013 – Ed Lauter, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1938)
- 2014 – Seppo Kuusela, suomalainen koripalloilija ja valmentaja (s. 1934)
- 2016 – Kigeli V Ndahindurwa, Ruandan viimeinen kuningas (1959–1961) (s. 1936)
- 2017 – Roy Dotrice, brittiläinen näyttelijä (s. 1923)
- 2017 – Daphne Caruana Galizia, maltalainen toimittaja (s. 1964)
- 2018 – Walter Huddleston, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1926)
- 2019 – John Tate, yhdysvaltalainen matemaatikko (s. 1925)
- 2020 – Marjatta Väänänen, suomalainen poliitikko, kansanedustaja ja opetusministeri 1976–1977 (s. 1923)
- 2021 – Pertti Nättilä, suomalainen Yle TV2:n lastentoimituksen päällikkö ja näyttelijä (s. 1934)
- 2021 – Máire Mhac an tSaoi, irlantilainen runoilija, prosaisti, kirjallisuuskriitikko, kääntäjä ja tutkija (s. 1922)
- 2022 – Jüri Arrak, virolainen kuvataiteilija (s. 1936)
- 2023 – Martti Ahtisaari, vuoden 2008 Nobelin rauhanpalkinnon saanut suomalainen diplomaatti, Suomen tasavallan presidentti 1994–2000 (s. 1937)
- 2024 – Liam Payne, brittiläinen laulaja ja lauluntekijä, One Direction -yhtyeen jäsen (s. 1993)
- 2024 – Yahya Sinwar, Hamas-järjestön poliittisen siiven johtaja (s. 1962)
Merkkipäiviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailman elvytyspäivä
- YK: Maailman ravintopäivä (”World Food Day”). YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) julisti päivän vuonna 1979. YK:n yleiskokous vahvisti päivän vieton 1980.
- Ada Lovelace -päivä (http://findingada.com/about/)
|
| ||
|---|---|---|
| ||
Katso myös: kalenteri ~ 15. lokakuuta, 17. lokakuuta