Anna Kleveläinen

Anna Kleveläinen Hans Holbein nuoremman mukaan. Muotokuva riippuu nykyään Louvren taidemuseossa.

Anna Kleveläinen (22. syyskuuta 1515 – 16. heinäkuuta 1557) oli Englannin kuningas Henrik VIII:n neljäs puoliso tammikuun 6. päivästä heinäkuun 9. päivään vuonna 1540. Anna Kleveläinen on jäänyt historiaan "flaamilaisena tammana" tai "rumana kuningattarena", mutta nykyään historioitsijat ovat eri mieltä tästä tulkinnasta.

Lapsuus, nuoruus ja kihlaus

Anna syntyi syyskuun 22. päivänä 1515 Düsseldorfissa, Kleven herttuakunnan hallitsijan Johannes III:n (k. 1538) perheeseen. Sittemmin hänen veljestään Vilhelm IV:stä tuli Kleven, Jülichin ja Bergin herttua, joka tunnettiin nimellä ”Vilhelm Rikas”. Annan vanhempi sisar Sybille oli naimisissa Saksin vaaliruhtinas Juhana Fredrikin kanssa, joka johti Saksan protestanttista liittoumaa ja tunnettiin protestantismin puolustajana. Anna Kleveläisen veli Vilhelm oli itse katolinen, mutta politiikan myötä perheestä tuli sopivia liittolaisia Henrik VIII:lle reformaation jälkimyllerryksessä, ja kuningas Henrik VIII:n kansleri Thomas Cromwell kannusti suuresti herraansa avioitumaan Kleven prinsessan kanssa. Taiteilija Hans Holbein lähetettiin maalaaman Anna Kleveläisestä muotokuvaa, ja Henrik VIII ihastui lopputulokseen. Oli tavallista, että hovimaalarit imartelivat mallejaan maalatessaan merkittävien henkilöiden muotokuvia. Kun Henrik VIII lopulta tapasi morsiamensa, hän ei kuitenkaan pitänyt tämän ulkonäöstä. Joskus on väitetty Hans Holbeinin maalanneen piiloon Annan rokonarvet, mutta Holbein oli myöhemminkin kuninkaan suosiossa, eikä kuningas tunnu syyttäneen häntä mistään.

Käsitys Anna Kleveläisestä ”rumana kuningattarena” on säilynyt monissa perinteisissä historiankirjoissa. Nykyään on kuitenkin todettu, että oli paljon todennäköisempää, että Anna Kleveläinen piti Henrikiä rumana (kuningas oli vuonna 1540 jo hyvin lihava) ja sitten tahallaan aiheuttanut sen, ettei kuningas pitäisi hänestä.

Toisen teorian mukaan pariskunta ei yksinkertaisesti tullut toimeen ja erosi sittemmin sulassa sovussa: Anna oli kasvanut pienessä syrjäisessä hovissa Düsseldorfissa, eikä hän ollut kiinnostunut Henrikin hovin musikaalisista ja kirjallisista harrastuksista. Tätä teoriaa tukee se hyvä kohtelu, jota Anna sai osakseen pariskunnan erottua.

Avioliitto ja sen mitätöinti

Henrik VIII ja Anna Kleveläinen vihittiin tammikuun 6. päivänä 1540 Greenwichin palatsissa Lontoossa huolimatta siitä, että liitto epäilytti todistettavasti ainakin Henrikiä. Elämäkertoja Karen Lindsey huomauttaa, ettei Annakaan voinut pitää lihavaa kuningasta hurmaavana ja haluttavana aviomiehenä. Avioliittoa ei ilmeisesti koskaan pantu täytäntöön, sillä Henrik valitti lääkärilleen ja hovimiehilleen Annan olevan niin vastenmielinen, ettei hän kyennyt siihen.

Avioliitto mitätöitiin heinäkuun 9. päivänä 1540 juuri sillä perusteella, ettei sitä ollut koskaan pantu täytäntöön. Anna Kleveläinen sai anteliaan sopimuksen mukaan muun muassa Heverin linnan, joka oli kuulunut Henrikin appivanhemmille, Boleynin perheelle. Lisäksi hän sai Englannin prinsessan arvonimen, ja hänen entinen aviomiehensä kutsui häntä ”sisarekseen”. Ehtona oli, ettei Anna Kleveläinen poistuisi Englannista, ja niin hän viettikin siellä loppuelämänsä. Hän kuoli viimeisenä kaikista Henrikin kuudesta vaimosta heinäkuun 16. päivänä 1557, ja hänet haudattiin heistä ainoana useiden kuninkaiden ja kuningattarien hautapaikkaan, Westminster Abbeyyn. Anna Kleveläinen oli myöhemmässä elämässään kääntynyt katoliseen uskoon ja pysynyt hyvissä väleissä entisen tytärpuolensa prinsessa Marian kanssa, joka oli hänen kuollessaan kuningatar Maria I.

Anna Kleveläinen elokuvataiteessa

Elsa Lanchester näytteli kuningatar Anna Kleveläistä vuoden 1933 elokuvassa The Private Life of Henry VIII Charles Laughtonin vastanäyttelijättärenä. Hyväntuulisessa tapakomediassa Anna esittää tahallisesti vastenmielistä ja naiivia vaimoa saadakseen Henrikin ottamaan hänestä eron ja voidakseen löytää rakkautta jostakin muualta.

Vuonna 1970 Elvi Hale esitti pääroolia BBC:n 90-minuuttisessa televisiodraamassa Anne of Cleves vastanäyttelijöinään Keith Michell kuninkaana ja Molly Sugden Annan saksalaisena hovinaisena. Melko tarkasti tosiasioihin pohjautuvassa draamassa Anna saapuu Englantiin nuorena, naiivina ja toiveikkaana vain kohdatakseen kauhean tulevan miehensä. Hän ystävystyy nopeasti nuoren tytärpuolensa prinsessa Elisabetin kanssa ja rohkaisee Henrikiä, kun tämä ihastuu nuoreen Katariina Howardiin, jota esittää elokuvassa Angela Pleasence. Jenny Bos näytteli Annaa vuonna 1972 elokuvassa Henrik VIII:n kuusi vaimoa ja Catherine Siggins David Starkeyn dokumenttielokuvassa vuonna 2001. Vuonna 2003 Pia Girard esitti Anna Kleveläistä pienoissarjassa Henry VIII. Girardilla ei ole vuorosanoja, mutta hänen hahmonsa näyttäytyy kerran sängyssä odottamassa Henrikiä ja kerran kuninkaan hautajaisissa seitsemän vuotta myöhemmin.

Anna Kleveläisen onnetonta avioliittoa käsiteltiin myös draamasarjassa Tudors, jossa Annan roolissa nähtiin laulaja-näyttelijä Joss Stone.

Anna Kleviläistä näytteli Broadway-musikaalissa SIX Olivia Donalson ja West Endin samannimisessä musikaalissa Reca Oakley.

Anna Kleveläinen historiankirjoituksessa

Sir Horace Walpole nosti 1700-luvulla jälleen esiin myytin Anna Kleveläisestä ”flaamilaisena tammana”, rumuuden ruumiillistumana. Mielikuva istuu sitkeässä ja on yhä suosittu stereotyyppi. Useimmat historioitsijat ovat kuitenkin eri mieltä.

Lähteet

• Antonia Fraser (1992): The Six Wives of Henry VIII.
• Karen Lindsey (1995): Divorced, Beheaded, Survived. A Feminist Reinterpretation'.'