New Deal
| Osa artikkelisarjaa |
| Sosiaaliliberalismi |
|---|
 |
New Deal (suom. uusi sopimus tai uusi ohjelma) oli joukko Yhdysvaltain presidentin Franklin D. Rooseveltin vuosina 1933–1937 toimeenpanemia lainsäädännöllisiä uudistuksia, joiden tarkoitus oli pelastaa Yhdysvallat ja sen talous 1920-luvun lopulla alkaneen suuren laman kourista.
Uudistusten tarkoituksena oli helpottaa työttömien ja köyhien asemaa, eheyttää lamassa rapistunutta yhteiskuntaa ja uudistaa Yhdysvaltojen taloutta uusien talouslamojen välttämiseksi. Välittömien taloushyötyjen ohella New Deal kasvatti sosiaalista koheesiota ja luottamusta liittovaltion hallitukseen.[1]
New Dealin myötä Yhdysvaltojen talous elpyi ja työttömyys kääntyi laskuun. Toimenpiteisiin on kohdistettu kuitenkin myös kritiikkiä, ja joidenkin mielestä Yhdysvaltojen talous sai kaivatun piristysruiskeen vasta toisen maailmansodan sotaponnistuksessa.[2] Kansalaisten liittovaltion hallitusta kohtaan kokema luottamus kantoi 1960-luvulle asti.[1]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]New Deal -ohjelman perusta oli niin sanottu ”Kolme ärrää” eli helpotusta ja avustusta työttömille (relieve), talouden elvytys (recovery) ja talousjärjestelmän uudistamista (reform).[3]
Käytännössä New Deal tarkoitti keynesiläistä talouspolitiikkaa, jossa liittovaltio pyrki luomaan talouskasvua tukemalla työllistymistä julkisilla investoinneilla. Investoinnit rahoitettiin pääasiassa velkarahalla. Liittovaltio myönsi 500 miljoonan dollarin (nykyrahassa noin 9,25 miljardia) helpotuspaketin osavaltioiden ja kaupunkien työllisyysohjelmiin.
Välttääkseen uusia lamoja Rooseveltin hallinto lisäsi merkittävästi talouden sääntelyä, etenkin pankkisektorin sääntelyä. Näistä kuuluisin oli niin sanottu Glass–Steagall-laki (Glass–Steagall Act), joka kielsi pankkeja riskeeraamasta asiakkaiden talletuksia pörssissä.
Kaksi lainsäädäntöpakettia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]New Deal koostui kahdesta lainsäädäntöpaketista, joista ensimmäinen keskittyi taloudellisiin investointeihin ja toinen sosiaalisiin uudistuksiin. Toisen New Dealin keskeisintä sisältöä oli työväestön järjestäytyneisyyden lisääminen ja ammattiyhdistysten toiminnan helpottaminen. Köyhyyttä pyrittiin suitsemaan sosiaaliturvan käyttöönotolla, pakollisella työttömyysvakuutuksella ja minimipalkan käyttöönotolla.
Vaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]New Dealin myötä Yhdysvaltojen talous elpyi ja työttömyys kääntyi laskuun. Rooseveltille New Deal merkitsi vakiintunutta kansansuosiota ja hän pysyi maan presidenttinä aina kuolemaansa saakka. Roosevelt valittiin presidentiksi ennätykselliset neljä kertaa. New Deal -ohjelmat myös paransi ammattiliittojen ja valtion suhdetta toisiinsa, vaikka ammattiliitot aluksi vastustivatkin New Deal -ohjelmia.[4] New Deal myös paransi yhteiskuntarauhaa ja Rooseveltin hyväksymä Social Security Act onnistui alentamaan eläkeläisköyhyyttä jopa 20 %:lla.[5]
New Dealin perintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]New Deal määritteli Yhdysvaltojen talous- ja sosiaalipolitiikkaa pitkälle 1900-lukua ja monet sen aikaisista ohjelmista ovat käytössä vieläkin, joskin useat tunnetaan nykyään eri nimellä.
Rooseveltin kuoleman jälkeen presidentti Harry S. Truman jatkoi New Deal -ohjelmaa omalla termillään Fair Deal, joka muun muassa lisäsi 10 miljoonaa eläkeläistä ja pienituloista sosiaaliturvaan ja pyrki nostamaan minimipalkkaa.[6] Trumanin seuraaja Dwight D. Eisenhower jätti New Dealin suurimmilta osin voimaan ja lisäsi valtion roolia taloudessa esimerkiksi kunnianhimoisella Interstate Highway -projektilla.[7][8] 1960-luvulla Lyndon B. Johnsonin Great Society -ohjelma perustui suurilta osin New Dealin esimerkkiin. Vasta 1970-luvulla Richard Nixonin ollessa presidenttinä talouden sääntelyä alettiin merkittävissä määrin purkaa. Kuitenkin jopa Ronald Reagan ja George H. W. Bush pitivät osaltaan kiinni joistain New Dealin pankkisääntelyä koskevista säädöksistä ja näin ollen kaksiportainen pankkijärjestelmä purettiin vasta kun Glass–Steagall-laki kumottiin republikaanien aloitteesta ja lopulta Bill Clintonin hallinnon toimesta 1999.
Arvostelijoiden mielipiteitä ja niiden arviointia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taloustieteilijöiden keskuudessa on vähemmistö, joka uskoo, että elvytystoimet pahensivat lamaa.[9] Talouden heikon ja pitkään kestäneen toipumisen taustalla nähdään olevan valtion toimet. Osa taloustieteilijöistä uskoo, että ilman New Dealin tuomia valtion toimia, kuten sosiaaliturvaa, työttömyysvakuutusta, pakollista minimipalkkaa ja erityisiä valtion myöntämiä etuoikeuksia ammattiyhdistyksille, liikeyritykset olisivat pystyneet palkkaamaan enemmän työntekijöitä, jolloin New Dealin vuosien työttömyysprosentti olisi ollut 6,7 % sen sijaan että se oli 17,2 %.[10] Näkökulma ei kuitenkaan ota huomioon toimenpiteillä saavutettua positiivista yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden parantumista eli sosiaalista koheesiota.[11] Väitetään myös, että 1940-luvulla alkanut voimakas taloudellinen toipuminen johtui joidenkin New Dealin aikaisten politiikkojen hylkäämisestä 1940-luvulle tultaessa.[12] Todennäköisempänä syynä 1940-luvun taloudelliselle kasvulle pidetään kuitenkin sotateollisuuden tuomaa merkittävän laajaa kysyntää tuotteille ja työvoimalle.[11]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b The Hundred Days and Beyond: What Did the New Deal Accomplish? 12.4.2012. The Gilder Lehrman Institute of American History. Viitattu 31.8.2023. (englanniksi)
- ↑ The New Deal Khan Academy. Viitattu 31.8.2023. (englanniksi)
- ↑ What were the three R's of FDR's New Deal? Socratic. Viitattu 11.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Brands, Henry William: Traitor to His Class: The Privileged Life and Radical Presidency of Franklin Delano Roosevelt, s. 387–389. (2009 painos) Anchorbooks, 2008. (englanniksi)
- ↑ Romig, Kathleen: Social Security Lifts More Americans Above Poverty Than Any Other Program Center on Budget and Policy Priorities. 25.10.2013. Viitattu 11.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Fair Deal Encyclopedia Britannica. Viitattu 11.12.2020. (englanniksi)
- ↑ The Interstate Highway System HISTORY. Viitattu 11.12.2020. (englanniksi)
- ↑ History of the Interstate Highway System - 50th Anniversary - Interstate System - Highway History Federal Highway Administration. Viitattu 11.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Smiley, Gene: Great Depression Econlib. Viitattu 31.8.2023. (englanti)
- ↑ Gallaway, Lowell E. & Vedder, Richard K.: Out of Work: Unemployment and Government in Twentieth-Century America. New York University Press, heinäkuu 1997. (englanniksi)
- ↑ a b Varoufakis, Yanis: And the Weak Suffer What They Must?: Europe, Austerity and the Threat to Global Stability. Bodley Head, 2016. ISBN 978-1847924032 (englanniksi)
- ↑ Cole, Harold L. & Ohanian, Lee E.: New Deal Policies and the Persistence of the Great Depression: A General Equilibrium Analysis, 2004.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta New Deal Wikimedia Commonsissa