Favorite films
Don’t forget to select your favorite films!
Don’t forget to select your favorite films!
It'a Muppet thing, joten laadusta on takuu. Eniten näissä nautin metailusta: kaikki esimerkiksi tietävät, että Kermit on Kermit, joten elokuvan raamittaminen elokuvaksi ja Kermitin raamittaminen Kermitiksi, joka näyttelee elokuvan hahmoa, on hauska ajatus. Samaten toistuva vitsi Kermitistä ja Fozzy-karhusta identtisinä kaksosina pysyy hauskana (näiden kahden jakama piirre on yhtäläinen kasvonilme kaksosuutta todisteltaessa).
Musiikkikohtausten osuvuus vaihteli, mutta heikompiakaan istuessa ei kertaakaan puutunut kauttaaltaan. Joten perusvarmaa Muppettia, joka ei ehkä omalla listalla nouse Aarresaaren taikka Joulukertomuksen tasolle.
Taattua Mitania. Tällä kertaa teatterimaisuus nousee metatasojen ylitse: yhden oton kuvaustyyli tarkoittaa tietyssä mielessä, että kameran rajaama kuva rajaa joka hetki samalla näyttämön kulisseista. Ei ole myöskään varaa uusintaotoille ottamatta samalla esityksen kokonaisuutta alusta – tämä yhden oton piirre tuo katsojalle tietysti myös esteettisen kokemuksen ulottuvuuden, joka muista elokuvista jää puuttumaan: voidaan etsiä hajoamiskohtia, merkkejä vuorosanojen unohtamisesta ja yllättävästä improvisoinnista, tahattomista naurunpurskahduksista tai vaivoin peruslukemilla pidettävistä kasvonilmeistä. Ja mikä hienointa, komedian yhteydessä nämä hajoamiskohdat eivät tarkoita kauneusvirheitä, vaan kyse on…
En katsonut tätä optimaalisella tavalla, eli syventyen yhtenä päivänä väliajalla. Sen sijaan jouduin aikataulusyistä jakamaan elokuvan kolmelle päivälle. Tästä huolimatta (ei syystä) koin draaman ja huippukohdat vahvasti.
En ole varma mitä tästä yleisesti ajatellaan, mutta mielestäni vaikutti ilmeiseltä, että kyse on vapaudesta. Tulkintaan saattaa vaikuttaa nyt kurssia varten lukemani eksistentiaalifenomenologit (Beauvoir, Merleau-Ponty, Sartre), mutta luulen voivani seistä sen takana.
Alussa Yasumoto on vihainen ja kapinoiva, koska joutuminen köyhään maalaisklinikkaan kurjaksi lääkäriksi ei ollut hänen oma päätöksensä – hänet efektiivisesti juonitellaan…
Pökkelö pätkä, mutta tälle todellakin on paikkansa. Tämä on nähty varmaan puolentusinaa kertaa ja edelleen joskus tulee olo, että hei, nyt katsotaan Davinkki-koodi. Parasta katsoa porukassa ja riffailla typeristä itsestäänselvyyksistä ja päättömyyksistä.