Jugoslavii
| Tehtud | 1918 |
| Hajenu | 2003 |
Valdkundznam
|
Flag
|
| |
| Pälidn | Belgrad |
| Eläjiden lugu (1989) | 23,724,919 ristitud |
| Pind | 255,804 km² |
| Kel' | serban da horvatan kel' |
| Ohjanduzform | tazovaldkund |
| Pämehen titul | prezident, prezidiuman ezimez' |
| Jäl'gmäine pämez' | Voislav Koštunica |
| Religii | hristanuskond, islam |
| Valüt | jugoslavijan dinar (YUD. Din) |
| Internet-domen | .yu |
| Telefonkod | +38 |
| Aigvö | UTC+1 |
Jugoslavii oli valdkund Evropas vozil 1918−1992. Se sijazihe Balkanan pol'sarel da oli Adriatižen meren kaks'tuhakilometriženke randištonke.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Valdkund sündui Avstrijan da Mad'jaranman imperijan čihodamižen rezul'tataks. Vozil 1918−1945 se oli kunigahuz da unitarine valdkund. Sid', vspäi 1945 — federativine tazovaldkund. Federacii kogoni 6 valdkundaspäi i kaks' avtonomijad oli Serbijas. Kaik ned oma ripmatomad toine toižespäi nügüd' päiči Serbijan avtonomižid agjoid (Vojevodin i Kosovo). Vozil 2003−2006 Serbijan da Mustmägin Valdkundaline Ühtištuz-konfederacii oli Jugoslavijan oiktusiden jäl'ghetulii, no äjad ÜRO:n ühtnijad ei olgoi tundištanuded necidä.
Geografii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vozil 1945−1991 Jugoslavijan Socialistine Federativine Tazovaldkund oli röunoiš Romanijanke da Bolgarijanke päivnouzmas, Grekanmanke suves, Albanijanke suvipäivlaskmas, Italijanke da Avstrijanke lodehes, Mad'jaranmanke pohjoižes.
Mägitahond oli territorijan kaks' koumandest. Dunain bassein ühtištoiti valdkundad.
Ižanduz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Mujumetalloiden metallurgii sijaližil varoil oli ižandusen aluseks. Radnikoiden kollektivad sättutiba keskneze pätindoid, ižandusen ohjanduz oli kundaližen i keskusetoman.
Čihodamine
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Jugoslavijan čihodamine tegihe pordhil: vl 1991 läksiba Slovenii, Horvatii i Makedonii; vozil 1991−1995 Bosnii da Gercegovin; vl 2006 Mustmägi tedoti ripmatomut Serbijaspäi. Vl 2008 Kosovo tedoti ripmatomut Serbijaspäi, no Serbii jäi necidä azjad tundištamata.