Vuoden 1988 suomenhevosten ravikuninkaallisten titteleistä juostiin Forssan Pilvenmäellä 16 000 silmäparin edessä. Kuningattaren titteliä puolusti Valomerkki ja kuninkuutta Vekke.
Kuningassarjassa ennakkosuosikki oli kuitenkin hienosti alkuvuoden menestynyt uusi tulokas Patrik. Kuningatarkisaa oli etukäteen povattu tasaiseksi, mitä se sunnuntain matkoille lähdettäessä olikin.
Kärkipaikkaa piti Myrskylintu puoli sekuntia perässään Vejanin-Tähti. Edellisen kuningattaren Valomerkin alkukausi oli mennyt penkin alle, eikä siltä odotettu paljoa. Oriiden puolella kärkipaikkaa piti Patrik 2,6 sekunnin erolla Kihin-Muistoon.
Tammojen maililla nähdään dramatiikkaa, kun Myrskylintu sortuu liikaan laukkaan ja hylätään. Myös lauantain 2 100 metrin kakkonen Vejanin-Tähti laukkaa, mutta selviää maaliin asti. Lähdön voiton nappaa Virilla Liikun turvan edestä.
Kuningaskokelaiden maililla Patrik on täysin omaa luokkaansa sivuten suomenhevosten rataennätystä Pilvenmäellä. Patrikin johto ennen päätösmatkaa on ratkaisevan tuntuinen 4,7 sekuntia. Ennen kuninkaallisia päätösmatkoja juostaan 4-vuotiaiden päälähtö (1 640 m) sekä lämminveristen tasoitusajo (1 700 m), joissa voitot menevät Pietrolle sekä Topsy Morelle.
Kuningatarkilpailun johdossa ennen 3 100 metriä ollut Virilla väsähtää päätöslähdössä totaalisesti ja pöytä katetaan muille. Lähdön voittaa Myrskylintu, mutta mailin hylkäyksen takia se ei taistele kokonaisvoitosta. Lopulta Antti Teivaisen toiseksi kurottama Valomerkki vie kuningatartittelin toisena vuonna peräkkäin. Tasaisuus on Forssassa valttia sillä yksikään viiden joukkoon kokonaiskilpailussa sijoittuneista tammoista ei voita ainuttakaan osalähtöä.
Oriiden puolella tasaisuudesta ei ole tietoakaan, sillä Risto Lankin Patrik voittaa myös pitkän matkan ja kuittaa viikonlopulta täydet palkintorahat, 130 000 markkaa.
Vuodesta 1988 alkaa Patrikin neljä vuotta kestävä valtakausi ravikuninkaana. Myös Valomerkki uusii kuningatarvoittonsa vielä kahtena seuraavana vuonna ja sivuaa Suhinan neljän kokonaisvoiton ennätystä 50-luvulta.
Teksti: Janne Leppänen