Jokavuotisissa Kuninkuusraveissa ratkaistaan suomenhevosten Suomen mestaruus. Kilpailut aloitettiin vuonna 1924.
Aluksi tammat ja -orit kilpailivat samassa sarjassa. Vuonna 1948 sääntöjä muutettiin, ja siitä eteenpäin on kisattu sekä ravikuninkaan että -kuningattaren tittelistä. Suomen Hippos järjestää kilpailut heinä-elokuussa. Kuninkuusravien paikka vaihtelee vuosittain.
Raviurheilusta tuli sotien jälkeen suosittua Suomessa. Suosio hiipui pikkuhiljaa, kunnes 1970-luvulla yleisö löysi jälleen lajin pariin ja yleisömäärillä mitattuna ainoastaan jääkiekko oli vielä suositumpaa.
Ylen vanhin tallessa oleva radioselostus Kuninkuusraveista on vuodelta 1959. Selostus kuvailee toisen kilpailupäivän tapahtumia.
Kilpailutunnelmaa arkistofilmeissä
Kouvolan jännittävissä kuninkuusraveissa vuonna 1952 ori Amor katkaisi ori Agapetuksen monivuotisen voittosarjan.
Lahdessa vuonna 1958 kilpailua oli seuraamassa myös presidentti Urho Kekkonen Sylvi-vaimonsa kanssa.
Kuningattareksi seppelöitiin jo neljättä vuotta peräkkäin Suhina. Kuninkuuden vei Ero-Lohko, ja voitto aloitti oriin neljän vuoden kuninkuusputken. Ero-Lohko siis vei kuninkuuden myös vuonna 1960 Helsingissä. Kuningattareksi ravasi Sato-Satu.
Vuoden 1962 Kuninkuusraveissa Jyväskylässä oreista voiton vei Ihme-Toti, ja kuningattarena oli vuoden tauon jälkeen taas Sato-Satu.
Vuonna 1963 ravattiin Turussa, ja voittoseppeleet kaulaansa saivat Eri-Poika ja Eri-Hotti. Arkistofilmit ovat mykkiä, paitsi uutisfilmi Kouvolasta vuodelta 1952.
Teksti: Jukka Lindfors, Susanna Kokkola, Jenny Timonen