Kesäkuu merkitsee monille kesän alkua. Alkavathan silloin koululaisten kesälomat. Alunperin kuukauden nimi ei kuitenkaan viittaa vuodenaikaan, kuten Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto tietää kertoa. Lounaismurteiden sana kesä merkitsee kesantoa ja kesäkuu oli vanhastaan se aika, jolloin kesantopellot kynnettiin.
Kesäkuussa luonto viimeistään herää eloon suurimmassa osassa maata. Kesäkuuta on sanottu myös pikkukesäksi, joka huipentuu juhannukseen, jonka jälkeen alkaa iso kesä.
Vaikka kesäkuu on usein kesäisen lämmin ja aurinkoinen, kylmiä ja sateisiakin päiviä kuulle osuu. Silloin voi perehtyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tähän artikkeliin on koottu kesäkuuhun tavalla tai toisella, joskus mutkankin kautta, liittyviä artikkeleita. Asioiden tärkeyttä mitenkään arvottamatta.
Toiveiden laarista
Kesäkuun Toivotuissa sukelletaan suomalaisuuden ytimeen Juhani Tervapään (Hella Wuolijoen) Niskavuori-näytelmien kautta. Areenaan julkaistaan kolme Kalle Pursiaisen ohjaamaa tv-elokuvaa, Niskavuoren nuori emäntä (pääosissa Erja Manto ja Veikko Honkanen), Niskavuoren Heta (pääosissa Leena Suomu ja Juhani Niemelä) ja Entäs nyt, Niskavuori (pääosissa Helinä Viitanen ja Tapani Perttu) vuodelta 1987. Elokuvien käsikirjoitus on Jussi Niilekselän.
Kolmiosainen Varjo vain vuodelta 2003 on Jussi Niilekselän ohjaama savolainen eurodekkarisarja, joka kuljettaa päähenkilöitään arkisen perhe-elämän ja rikollisuuden välillä lämmöllä ja huumorilla. Sarja perustuu Reijo Honkosen samannimiseen romaaniin. Käsikirjoitus on kirjailijan.
Juhannushäät vuodelta 1979 on Raija-Sinikka Rantalan ohjaama ja Pirkko Saision kirjoittama suomalainen balladi, jossa nuori aliupseeri Veikko matkustaa nuoren morsiamensa Marjatan kanssa viettämään häitä lapsuudenkotiinsa Lappiin. Hääyönä he joutuvat silmityksin menneisyytensä kanssa. Pääosissa Ahti Jokinen ja Marjut Toivanen.
Nämä julkaistaan 3.6. Samalla lähtevät uusintakierrokselle Rakastuin mä luuseriin, Kalapuikkokeitto ja Milkshake.
Tapahtuipa kesäkuussa
Heti kuun alussa pantiin juomahanat kiinni vuonna 1919, kun kieltolaki alkoi. Kuusikymmentä vuotta myöhemmin aloitti kasvunsa yksi kesän klassikkofestareista, Provinssi-rock. Isossa-Britanniassa alkoi kuningatar Elisabet II yhä jatkuva valtakausi vuonna 1953. Suomessa tehtiin historiaa 2010, kun maahan valittiin ensimmäinen naispiispa, Irja Askola. Vuonna 1989 maailma seurasi jännityksellä Kiinan demokratiamielenosoituksia, jotka päättyivät Tiananmenin verilöylyyn. Suomessa kolmen nuoren elämä päättyi traagisesti Bodominjärvellä vuonna 1960.
Yhdysvalloista saatiin hälyttäviä uutisia vuonna 1981, kun siellä todettiin ensimmäinen AIDS-tapaus. Lähi-idän kriisi taas mutkistui entisestään ns.kuuden päivän sodan myötä vuonna 1967. Jotain hauskaakin sentään: Suomen jalkapallomaajoukkue sai lempinimen, kun Bubi-huuhkaja keskeytti maaottelun Belgiaa vastaan 2007. Toisen maailmansodan loppu alkoi häämöttää Normandian maihinnousunmyötä 1944.
Suomen ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg oli myös ensimmäinen virkakautensa aikan avioitunut presidentti, kun hän nai Ester Hällströmin vuonna 1920. Pitkälti Martti Ahtisaaren ponnisteluiden ansiosta saatiin Kosovon sota päättymään vuonna 1999. Helsinki-päivää vietetään sen kunniaksi, että kaupunki perustettiin 12.6.1550. Suomen tunnetuin poliittinen attentaatti koettiin 1904, kun Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin.
Vuonna 1939 Vili Vesterinen ja Dallapé-orkesteri levyttivät Säkkijärven polkan, reilun vuoden rauhanajan jälkeen Suomi ajautui uuteen sotaan kesäkuussa 1941, kun jatkosota alkoi 25.6. ja seuraavan päivänä presidentti Risto Ryti piti puheen radiossa. Maailmansodan kaikuja oli myös Berliinin ilmasilta, joka käynnistyi vuonna 1948. Ufotkin alkoivat kiinnostaa USA:n ja Kanadan lehtiä vuonna 1947. Toisen maailmansodan jälkeen allekirjoitettiin YK:n peruskirja vuonna 1945.
Pankkimaailma ja rahankäyttö alkoivat uudistua, kun Englannissa avattiin ensimmäinen pankkiautomaatti vuonna 1967. Sarajevossa laukaistiin viimeinen kipinä ensimmäiselle maailmansodalle, kun Gavrilo Princip ampui arkkiherttua Frans Ferdinandin vuonna 1914. Suomi taas sai todellisen kestojulkkiksen vuonna 1952, kun Armi Kuusela valittiin ensimmäiseksi Miss Universumiksi. Tieteen maailmankuvaa mullisti vuonna 1905 Albert Einstein julkaisemalla suhteellisuusteoriansa. Pohja nykyisille levottomuuksille luotiin, kun Iso-Britannia luovutti Hongkongin Kiinalle vuonna 1997.
Kansallispäiväänsä viettävät kesäkuussa Ruotsi, Portugali ja Venäjä. Myös Ahvenanmaan itsehallintopäivää juhlitaan kuun alussa. Puolustusvoimain lippujuhlaa vietetään Mannerheimin syntymäpäivänä 4.6.
Kesäkuun syntymäpäiväsankareita
Ainakin seuraavien henkilöiden syntymäpäivä osuu kesäkuulle: Marilyn Monroe, Gustaf Mannerheim, Ele Alenius, Ari Koivunen, Laila Hirvisaari, Olli Mustonen, Tapani Perttu, Tuija Ernamo, Siddharta Gautama Buddha, prinsessa Madeleine, Veikko Vennamo, Paavo Nurmi, Ernesto "Che" Guevara, Georg Henrik von Wright, Carl-Erik Creutz,
Jussi Jurkka, Heljä Liukko-Sundström, Timo T. A. Mikkonen,Leena Uotila, Ritva Oksanen, Einar Englund, Eeva Joenpelto, Eeva Ahtisaari, Paula Koivuniemi, Kalle Holmberg, Martti Ahtisaari, Georg Malmsten, Magnus Lindberg, Jorma Uotinen, Rauli Virtanen, Antoine de Saint-Exupéry, Don Rosa, Pekka Tiilikainen, Esa-Pekka Salonen ja Lola Odusoga.
Kesäkuussa kuolleita
Kesäkuussa ovat maallisen vaelluksensa päättäneet ainakin Frans Emil Sillanpää, Teuvo Tulio, Gregory Peck, Alli Paasikivi, Volter Kilpi, Jaakko Salo, Marja Korhonen ja Tove Jansson.
Edellä oleva ei varmaankaan ole kattava listaus tavalla tai toisella kesäkuuhun liittyvästä Elävän arkiston aineistosta. Ja uuttakin sisältöä tulee koko ajan lisää. Syytä ei ole myöskään unohtaa Arkivetia, josta löytyy runsaasti aineistoa toisella kotimaisella.
