Pitääkö työn olla koko ajan kivaa ja ajatusten positiivisia? Eikö riitä, että työstä saa palkkaa? Merkityksellisyyden kaipuu on ihmisen perustarve ja oleellinen osa hyvinvointia. Siksi on tärkeää, että oma oleminen ja tekeminen on mielekästä myös töissä.
Työn merkityksellisyydestä puhuminen rinnastetaan usein yltiöpositiiviseen intohimohöttöön ja elitistiseen haihatteluun. Milleniaalien höpötystä. Miten sellaista kehtaa edes ajatella tai vaatia, kun samaan aikaan toisilla ei ole töitä ollenkaan.
Samalla, kun fakta työstä leivän pöytään tuojana ei ole kadonnut mihinkään, on yhä useammalle tärkeää saada hyödyntää osaamistaan sekä päästä omien kiinnostuksen kohteiden ja arvojen mukaisen työn äärelle.
– Näillä asioilla on iso merkitys työmotivaation kannalta. Jos työtään ei koe millään tavalla mielekkäänä tai siinä joutuu toimimaan jopa arvojensa vastaisesti, tulee aika nopeasti eteen joko työhön leipääntyminen tai eettinen ristiriita, organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa toteaa.
Merkityksellisyyden kaipuu on inhimillinen perustarve. Siksi on tärkeää, että oma oleminen ja tekeminen on mielekästä sekä arvokasta myös töissä. Tällä kaikella on suora yhteys työhyvinvointiin ja kokonaisterveyteen. Siksi siitä saa ja pitääkin puhua, Sahimaa ja positiivisen pedagogiikan tutkija Kaisa Vuorinen vakuuttavat.
Tuunaa työtäsi mielekkäämmäksi
Arjessa työn merkityksellisyys on sitä, että työ on sujuvaa ja se tuntuu edes jossain määrin mielekkäältä. Oman työn merkityksellisyyttä ei siis tarvitse punnita jatkuvasti. Aika ajoin isompien kysymysten äärelle pysähtyminen kuitenkin kannattaa.
Työn merkityksellisyys saattaa löytyä yllättävänkin läheltä. On harhakäsitys, että ainoa ratkaisu on vaihtaa työpaikkaa tai hypätä pois oravanpyörästä, Sahimaa toteaa.
– Aina ei tarvitse tehdä totaalista suunnan muutosta. Joskus jo se riittää, että tuunaa nykyistä työtään pienillä viilauksilla.
Mieti, mitä haluat ja osaat
Olennainen tekijä työn mielekkyyden kannalta on itsetuntemus. On tärkeää miettiä työnteon roolia omassa elämässä sekä sitä, mitä työltä kaipaa ja mitä sillä haluaa saada aikaan, Jaakko Sahimaa neuvoo.
– Itseltä kannattaa kysyä esimerkiksi: millainen minä olen, mitä osaan, mistä olen kiinnostunut ja mitkä asiat ovat minulle tärkeitä ja arvokkaita. Näihin kysymyksiin kannattaa pyytää vastauksia myös esimerkiksi kollegalta, ystävältä tai kumppanilta. Se avaa mahdollisuuden peilata sitä, miten itse näkee itsensä ja toisaalta, miten toiset näkevät sinut.
Havahdu kiireeseen
Kiireessä ja paineen keskellä ajatukset pyörivät helposti oman navan ympärillä ja yhteisöllisyys katoaa. Huomio kiinnittyy negatiivisiin asioihin, ja ajatusten keskiöön nousevat helpommin riskit, uhat ja kaikki se, mitä ei osaa.
– Hyvää kannattaa opetella ruokkimaan esimerkiksi kiinnittämällä huomiota asioihin, jotka tavallisesti ohitetaan vähäpätöisinä tai itsestäänselvyytenä. Se auttaa huomaamaan, miten moni asia on jo ihan riittävän hyvin, Kaisa Vuorinen neuvoo.
Muista vahvuutesi
Koko ajan äärirajoilla ja vahvuusalueiden ulkopuolella työskenteleminen ei palvele ketään. Jatkuva omien heikkouksien kehittäminen ja uuden opettelu kuluttaa. Kun tekeminen tökkii ja pitäisi olla aina vaan parempi kuin onkaan, on hankala löytää työn mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä, Vuorinen sanoo.
Jokaisella on mahdollisuus löytää työelämässä vahvuuksia. Niiden päivittäisen käyttämisen myötä voi toimia aidosti parhaimmilla puolillaan. On tärkeää löytää oman tekemisen ydin – muistuttaa itseä vahvuuksistaan ja miettiä, miten niitä voisi toteuttaa omassa työssä.
Keskity positiivisiin asioihin
Positiivisuuspuhe saa ihmiset usein ärsyyntymään tai syyllistymään. Pitääkö töissä olla koko ajan kivaa ja mielen pysyä positiivisena vaikka kuinka huonosti menisi? Ei sentään, Kaisa Vuorinen sanoo. Työn tekemisen ja mielekkyyden kannalta on kuitenkin hyvä ymmärtää, miten oman fokuksen siirtäminen myös myönteisiin seikkoihin vaikuttaa siihen, miten suhtautuu toisiin ja työhönsä.
Positiivisuus ei tarkoita pakotettua myönteisyydessä lillumista. Töissä on lupa kokea monia tunteita. Esimerkiksi turhautuminen tai ärsyyntyminen ovat tärkeitä tunteita, jotka laittavat asioita liikkeelle.
– Haastaviin tilanteisiin on kuitenkin helpompi tarttua, jos niitä edeltää myönteinen tunne ja ilmapiiri. Silloin turhautuminen ei lannista vaan ennemminkin lisää halua muuttaa tilannetta.
Anna palautetta ja kiitä myös itseäsi
Palautteen ja kiitosten tärkeyttä ei saisi unohtaa edes kiireessä. Työn keskellä on oltava aikaa myös keskustelulle. Työn tekeminen hyvin ja siinä onnistuminen vaativat yhteen tulemista ja yhdessä jakamista. Se on merkityksellistä, Vuorinen lisää.
– On tärkeää kiittää muita, mutta myös itseä siitä, mikä meni tänään riittävän hyvin - missä onnistuin ja huomata, miten vahvuuteni vaikutti toisiin.
Ei yksin vaan yhdessä
Työn mielekkääksi kokemisessa ei ole kyse ainoastaan siitä, mitä tehdään tai saadaan aikaiseksi yksilönä, vaan se, mitä tehdään yhdessä. Joskus oma rooli voi tuntua vähäpätöiseltä, mutta tieto siitä, mitä yhdessä saadaan aikaiseksi, tuo omalle työlle arvon ja merkityksen.
Joka asiasta ei tarvitse innostua. Sen sijaan on tärkeää kiinnittää huomiota työilmapiiriin ja pieniin asioihin jokapäiväisessä käyttäytymisessä. Siihen mistä ja miten puhutaan, miten työpaikalla käyttäydytään ja miten työkavereita kohdellaan.
Työelämällä olisi paljon opittavaa lapsilta.
Kaisa Vuorinen
Kaisa Vuorisen mukaan meillä olisi paljon opittavaa lapsilta. Lapsissa mikään ei ole päälle liimattua tai pakotettua. He iloitsevat aidosti toisten puolesta. Ovat spontaaneja ja aitoja. He hehkuvat toisten onnistumisista, ihastelevat ja kysyvät ennakkoluulottomasti. Tätä me aikuisetkin tarvitsemme lisää työelämään, Kaisa Vuorinen toivoo.
– Toisten huomioiminen, ystävällisyys ja mitä kuuluu -kysymykset eivät kulu käytössä vaan kertautuvat työpaikan sosiaalisissa suhteissa. Kaikella tälläkin on merkitystä työn mielekkyyden ja työhyvinvoinnin kannalta.
Tuunaaminen onnistuu tietyissä rajoissa, mutta rajansa kaikella.
Jaakko Sahimaa
Tietyissä rajoissa omaa työskentelyä pystyy tuunaamaan mielekkäämmäksi, mutta rajansa kaikella, Jaakko Sahimaa muistuttaa.
– Rautaisinkaan tuunaaja ei saa työtään mielekkääksi, jos perusasiat työyhteisössä johtamisen, turvallisuuden, palkkauksen ja työolojen suhteen eivät ole kunnossa. Silloin on hyvä miettiä, löytyykö itselle mielekäs työ kenties jostain muualta.
Jaakko Sahimaa on organisaatiopsykologi, tutkija ja kirjailija, jolle työn ja elämän merkityksellisyyden tutkiminen on sydäntä lähellä. Tällä hetkellä Sahimaa tekee väitöstutkimusta Tampereen yliopistolle ja tutustuu suomalaiseen työelämään työskentelemällä vuoden aikana 12 eri toimialalla 12 erilaisessa työssä. Projektia voit seurata somessa: #koeaika
Kaisa Vuorinen on opettaja, positiivisen kasvatuksen tutkija ja tietokirjailija, joka tekee tällä hetkellä väitöstutkimusta Helsingin yliopistolle. Työnsä kautta hän toivoo voivansa lisätä ymmärrystä positiivisen psykologian ja kasvatuksen todellisista mahdollisuuksista kouluissa, päiväkodeissa ja työyhteisöissä.
Seuraa Akuuttia myös Facebookissa ja Instagramissa @yleakuutti!