Antti Ruuskanen on toki olympiahopeamitalisti Lontoosta 2012, mutta EM-kisojen suhteen hänellä on olemassa jonkinnäköinen taika. Neljät kisat ja neljä mitalia.
- En tiedä, olenko minä jotenkin sellainen Euroopan mestaruuskisailija. Olen kaksi kertaa osallistunut nuorten EM-kisoihin ja sieltä on pronssi ja hopea tullut. Aikuisiällä olen käynyt kahdet EM-kisat, ja sieltäkin on kulta ja pronssi tullut. Toivotaan että se tuuri kautta taito ja menestymisen polku näissä Euroopan mestaruuskisoissa jatkuisi myös tulevana kesänä, maalailee Ruuskanen ja tarkoittaa ensi kesän Berliinin EM-kisoja.
Ruuskanen on kova kilpailija, eivätkä pitkälle heittäneet saksalaiset ja tshekit hetkauta pielavetistä sen suuremmin.
-Se on muistettava että, niitä mitaleita ei etukäteen jaeta, vaan se on se tilanne sinä, se hetki, kun kilpaillaan. Samat miehet viivalla ja samat olosuhteet. Mutta kyllä siinä pitää olla terveenä, miehen iskussa ja uran parhaimpia heittoja pitää tehdä, niin sillä se mitali voi irrota, uskoo Ruuskanen.
Ruuskanen on toipunut olkapään tähystysleikkauksesta. Mikä on nyt leikatun olkapään tilanne?
-Se on hyvä. Marraskuusta lähtien ollaan heitetty joka viikko keihästä ja hyvin on kestänyt.
Onko minkäänlaisia kipuja enää?
-Kun tällä iällä on (33-vuotta), niin ainahan sitä jotain on. Mutta sanotaan että se kuuluu asiaan. Ne ovat sellaisia ”oikeanlaisia” kipuja, ettei sellaisia kuin loppukaudesta 2016. Vauhtia tulee koko ajan lisää heittoon ja ensimmäiset pitkät heitot tehdään helmikuun lopussa Teneriffan leirillä.
Viime kaudella Ruuskanen ei kilpaillut, mutta harjoituksissa keppi lensi kuitenkin jo seiskalla alkaviin lukuihin.
-No niitä heittoja ei hirveästi mittailtu, mutta kyllähän se oli tosiasia, että päälle 70 metriä sain hyvin heitettyä pienestä vauhdista. Mutta kun kolmen neljän päivän päästä koitti uudelleen heittää, niin olkapää ei ollut niin hyvän tuntuinen. Silloin päätettiin olla vaarantamatta tulevaisuutta, tähdentää Ruuskanen.
Ruuskasen ennätys on vuodelta 2015 ja lukemat ovat 88.98. Se 90-metrinen on edelleen haaveissa.
-Kyllähän omalta kohdalta fyysiseltä puolelta se 90 metriä olisi jo pitänyt mennä, mutta tekniikan puolelta pieniä muutoksia ollaan tehty. Olen pyrkinyt parantamaan omaa heikkoutta, eli oikealta jalalta tulemista tukijalalle. Sitä on pyritty vähän nopeuttamaan. Sitä kautta saadaan törmäystä paremmaksi ja keihästä parempaan kulmaan eli korkeammalle.
-Se jos toimii keväällä ja kesällä, niin uskon, että sieltä voi tulla pitkiäkin kaaria, ennustaa vuoden 2014 Euroopan mestari.
Pitkämäellä ”junnaukset” on jätetty vähemmälle
Tero Pitkämäki piti viime kesänä ainoana sinivalkoisena Suomen keihäsmainetta yllä Lontoon MM-kisoissa. Hän oli MM-areenalla viides. Kauden paras noteeraus 88.27 syntyi jo aikaisemmin Vaasassa.
Pitkämäki on 35-vuotias, mutta edelleen huippukunnossa. Hän näytti Kuortaneen Urheiluopiston leirillä malliksi, miten vedetään leukaa ja punttisalilla meno oli sen verran rajua, että jalkaliikekoneesta lentelivät palaset lattialle.
Ensi kauden uudistukset harjoittelussa ovat olleet uusi sormiote sekä heittovälineen parempi tekninen hallinta.
-Nämä uudistukset ovat lähinnä tekniikkapuolella ja treenaaminen tehdään samalla kaavalla. Voimaharjoittelussa olemme siirtyneet nopeampaan tekemiseen, eikä junnaavaa punttia ei enää hirveästi ole, kertoo Pitkämäki Ylen haastattelussa.
Ensi kesänä EM-kisat ovat Saksassa ja viime kesänä juuri saksalaiset tekivät huipputulosta keihäsrintamalla. Suomen valmennusjohto ja Pitkämäki ovat analysoineet saksalaisten tekniikkaa ja maailmanmestari tietää missä pitää parantaa, että pärjäisi saksalaisille.
-Aika samalla vauhdilla tullaan saksalaisten kanssa, mutta heillä pysyy ehkä tekniikka paremmin kasassa ja tukijalka pitää. Siinä on ehkä se suurin ero, että heillä pitää se tukijalka kuin seinään. Se onkin ollut yksi kehityskohde tällä talvikaudella. Ja hyvin se on alkanut pitämäänkin, valottaa seinäjokinen.
Pitkämäki on nyt harjoitellut uudella etusormiotteella puolitoista kuukautta. Samaa otetta ovat käyttäneet myös olympiavoittajat Thomas Röhler sekä Andreas Thorkildsen.
** Kauanko kestää, että uusi ote uppoaa selkäytimeen?**
-No tuntuisi siltä, että se olisi nyt jo uponnut. Ei tule enää vahingossa otettua sillä vanhalla otteella kiinni. Alkuun piti miettiä koko ajan, että etusormi siihen narukerän taakse. Aivot sanoivat, että tämä on väärä ote, ettei sillä voi heittää, mutta hyvin se on mennyt, kertoo Pitkämäki, joka aloittaa kilpailukautensa neljäs päivä toukokuuta Dohassa, jonne hän matkustaa suoraan Teneriffan leiriltä viime vuotiseen tapaan.
Mannio jätti armeijan ja satsaa nyt urheiluun
Vuoden 2012 Helsingin EM-kisojen pronssimitalisti Ari Mannio ehti työskentelemään pitkän tovin Puolustusvoimien urheilujoukoissa kantahenkilökunnassa kersanttina. Nyt pesti on päättynyt.
- Sopimus loppui. Seitsemän vuotta kerkesin siellä olemaan, kertoi Mannio, joka voitti sinä aikana kaksi kertaa kultaa sotilaiden MM-kisoissa.
Seinäjoella nykyään asustava keihäänheittäjä ei aio etsiä uutta työpaikkaa.
- Panostan tällä kaudella täysillä vain urheiluun, kertoi Mannio, joka harjoittelee paljon keihäsmaajoukkueen ykköspaikassa Kuortaneen Urheiluopistolla.
Rion olympiakisojen jälkeen Mannio kävi myös Ruuskasen tapaan heittokäden olkapään leikkauksessa. Viime kaudella hänkään ei kilpaillut, vaikka valmentaja-isä Tapio Mannio ehti sitä jo innoissaan syksyllä varmaksi lupaillakin.
- Lähellä se oli, mutta ei sitten kuitenkaan. Olisi pitänyt päästä heittokuntoon Kalevan kisoihin mennessä, sanoi Mannio.
Nyt olkapää on kuitenkin heittokunnossa ja Mannio tähtää vahvasti ensi kesän EM-kilpailuihin. Hänen ennätyksensä on vuonna 2015 heitetty 86.62.
Lue myös: