Käveleminen on yleensä hyväksi terveydelle, mutta merkittävä osa terveyshyödyistä voi jäädä saamatta, jos kävelyretket tehdään tiheästi liikennöidyillä ja saasteisilla seuduilla.
Kävelijöiden kannattaakin mahdollisuuksien mukaan suunnata puistoihin ja metsiin, tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat.
Lontoon Hyde Parkissa ja Oxford Streetillä tehty tutkimus julkaistiin Lancet-lehdessä, ja se perustuu 120 yli 60-vuotiaan vapaaehtoisen kokeeseen. Osallistujista 40 sairasti iskeemistä sydänsairautta, 40 keuhkoahtaumatautia ja 40 oli terveitä. Osana tutkimusta he kaikki tekivät kahden tunnin kävelylenkin tiheästi liikennöidyllä Oxford Streetillä sekä Hyde Park -puistossa.
Osallistujille tehtiin terveystarkastukset ennen ja jälkeen kävelyiden, ja niiden perusteella kävely-ympäristön ilmansaastepitoisuuksilla oli selvä yhteys terveysvaikutuksiin. Puistokävelyjen jälkeen kaikkien osallistujien keuhkotoiminta ja valtimoiden kimmoisuus paranivat jopa 26 tunnin ajaksi, mutta Oxford Streetillä käveleminen kumosi vaikutukset.
Iskeemistä sydänsairautta potevien valtimoihin saasteet eivät näyttäneet vaikuttavan yhtä paljon, mikä tutkijoiden mukaan saattaa johtua heidän lääkityksistään.
Havainnot pitää vielä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat ilmansaasteiden voivan estää kävelystä saatavia terveyshyötyjä sekä terveillä että keuhko- ja sydänpotilailla. Tämän vuoksi liikuntaa kannattaisi ainakin suurkaupungeissa harrastaa mieluiten puistoissa, viheralueilla tai ilmastoiduissa liikuntapaikoissa.