Jämsän Halliin vanhalle varuskunta-alueelle suunniteltu datakeskuspuisto on edelleen ilman yritystoimintaa.
Hollantilainen sijoitusyhtiö NxtVN osti jo vuonna 2015 puolustusvoimilta Jämsän Hallin ilmavoimien teknillisen koulun alueen rakennuksineen. Yhtiön tarkoituksena oli perustaa Halliin datapuisto.
Datapuistoja eli palvelinkeskuksia käytetään netin valtavien tietomassojen tallentamiseen ja käsittelyyn. Datakeskuksia rakennetaan koko ajan lisää, koska tietoliikenteen määrä jatkaa kasvuaan.
Ulospäin datakeskukset näyttävät yleensä tavanomaisilta varastorakennuksilta, ja niitä onkin perustettu esimerkiksi vanhoihin tehdastiloihin. Keskusten sisällä on kuitenkin valtava määrä tietokoneita, jotka tyypillisesti pinotaan päällekkäin teräksisten palvelinkaappien sisään.
Ruotsin veroale kiristi kilpailua
Suomen halpa ja luotettava sähköverkko on aiemmin houkutellut datakeskuksia. NxtVN:n Jämsän operatiivinen johtaja Seppo Lindén kuitenkin kertoo, että Suomen kilpailuasema on hankaloitunut, mikä vaikeuttaa asiakkaiden löytämistä.
– Yksi sellanen käytännön tekijä, joka on lisännyt haasteita meille, on Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen Ruotsiin verrattuna sähkön hinnan osalta.
Lindén viittaa Ruotsissa vuosi sitten voimaan astuneeseen datakeskuksia koskevaan sähköveron alennukseen.
– Sähköveron alennuksen jälkeen on arvioitu, että Ruotsiin on tullut noin puolen miljardin edestä tämän alan investointeja ja Suomeen ei ole tullut juuri mitään.
Virtuaalivaluuttaan liittyviä kyselyitä on paljon.
Seppo Lindén
NxtVN maksoi Hallin alueesta 450 000 euroa. Alueen ylläpitokustannukset ovat vuositasolla kauppahinnan luokkaa.
Seppo Lindén toteaa, että alue voidaan pitää ilman yritystoimintaa niin kauan kuin rahoittajilla riittää kärsivällisyyttä.
– Meillä ei ole mitään deadlinea asetettu sen suhteen. Suoraan sanottuna se riippuu meidän rahoittajien pitkäjänteisyydestä. Toivotaan tietysti, että myös jatkossa Hallia ei kyseenalaisteta niin että luovuttaisiin sen markkinoinnista.
Lindén muistuttaa, että datapuistoihin liittyvät investoinnit ovat hyvin suuria, minkä vuoksi päätöksiä ei synny hetkessä. Hän vakuuttaa, että neuvotteluja potentiaalisten asiakkaiden kanssa käydään jatkuvasti.
– Kyselyitä tulee esimerkiksi toimijoilta, jotka haluaisivat varmentaa toimintaansa. Varsinainen datakeskus on silloin jossain muualla, mutta yrityksellä olisi tarvetta varmuuskopioinnille. Tänä päivänä myös virtuaalivaluuttaan liittyviä kyselyitä on paljon.
Koneita enemmän kuin ihmisiä
Datakeskuksiin sijoittuu lähinnä laitteita, ei niinkään ihmisiä, joten niillä ei ole yleensä suurta työllistävää vaikutusta.
– Puhutaan ennemminkin kymmenistä kuin sadoista ihmisistä isoissakin keskuksissa, Lindén arvioi.
Hän muistuttaa kuitenkin, että datakeskus tuo "kerrannaisvaikutuksillaan" paikkakunnalle usein välillisesti muitakin työpaikkoja.
NxtVn:n taustalla on hollantilaisia, amerikkalaisia ja egyptiläisiä sijoittajia. Sen Suomen yhtiön, NxtVn Finlandin, hallituksen puheenjohtaja on Seppo Lindénin sisko, entinen kokoomuksen kansanedustaja ja ministeri Suvi Lindén.
Tämä on suomalaisen median myllerrystä.
Seppo Lindén
Suvi Lindén on ollut viime päivinä julkisuudessa yhteyksistään Ugandassa vastikään hämärissä oloissa kuolleeseen suomalaisliikemieheen. Ugandan matka ei liity millään tavalla NxtVn:n toimintaan, Seppo Lindén vakuuttaa.
– Suvilla ei ole mitään salattavaa tässä asiassa. Suvin vähäinen kommentointi asiaan liittyen lähtee omaisten toiveista, Lindén toteaa.
Entä vaikuttaako Ugandan matkan tuoma julkisuus ulkomaisiin rahoittajiin?
– Ei. Meidän rahoittajat ovat toisella puolella maailmaa, eivätkä he edes tiedä tästä asiasta. Tämä on suomalaisen median myllerrystä, Seppo Lindén vastaa.