Suomalaisen karitsanlihan tuotanto on kasvussa, ja tänä pääsiäisenä jo noin puolet myynnissä olevasta lihasta on kotimaista. Paikallista lammasta sen sijaan on vaikea löytää kaupasta.
Yhä useampi lammastila myy lihat suoraan kuluttajille tai Reko-lähiruokapiirien kautta. Toinen tärkeä väylä on lihatukku.
Lohtajalainen lampuri Janne Jokela on myynyt jo pääsiäisviikon tiistaista asti ei-oota. Osa lihasta menee yhteen Kokkolan suurista kaupoista, loput ympäri Suomen. Omalle alueelle lihasta jää vain noin 30 prosenttia, valtaosa menee etelään.
Lampaanlihaa tuotettiin viime vuonna eniten Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Lammastuotosseurannassa on 360 tilaa, niistä Pohjanmaalla 80. Monet pohjalaiskaupat ovat kyselleet paikallisilta tiloilta karitsaa turhaan.
Tuottaja ei halua riskeerata, kuluttaja päättää viime tipassa
Janne Jokelan mukaan kuluttajien ja myös kauppojen ostokäyttäytyminen on muuttunut: ennen lampaanlihaa kyseltiin aikaisemmin, nyt sitä ostetaan viimeisellä viikolla. Tuottajat taas eivät tohdi jättää isoa lihamäärää odottamaan mahdollisia asiakkaita. Pelkona on, että liha jäisikin käsiin.
Jokela ei halua laittaa ostajia järjestykseen: kauppa on tärkeä kumppani, sillä sinne menee isoja määriä kerralla. Lähimyynnilläkin on puolensa.
– Suoramyynnissä on parempi kate, kuluttaja saa tutustua lihan alkuperään ja näkee miten se tuotetaan. Se on kontakti, joka on tosi tärkeä kokonaisuudelle, sanoo Jokela.
Kolikon toinen puoli on työn lisääntyminen. Aiemmin lammas myytiin pienimmillään puolikkaina, nyt jopa puolen kilon paloina. Se tarkoittaa lisää hommia, mutta myös uusia asiakaskontakteja ja se on plussaa.
– Kaikkia on päätetty palvella.
Kotimaista ei ole tarpeeksi tarjolla
Tässä vaiheessa kaikkia ei silti enää pystytä palvelemaan, vaikka kyselyjä tulee. Jokelan mielestä on hyvä, että kaupoista löytyy karitsanlihaa, vaikka sitten ulkomaista. Niin asiakkaat oppivat ylipäänsä syömään lampaanlihaa.
Pääsiäinen ja joulu ovat kulutuspiikkejä, ja moneen grilliinkin lammas on jo päässyt. Toistaiseksi suomalainen lampaanlihan tuotanto ei silti riitä kattamaan menekkiä. Tuotannon kasvattaminen vaatii Jokelan mukaan syyskaritsoinnin lisäämistä, ja se onnistuu kyllä. ProAgrian mukaan syyspoikimiset ovat jo lisääntyneet selvästi.
– Suunta on silti hyvä, omavaraisuusaste on noussut pikku hiljaa, sanoo Janne Jokela.
Jos joku tulisi innokkaana ja tarjoaisi, totta kai olisimme kiinnostuneita
Myyntipäällikkö Noora Masar Kokkolan Prismasta
Esimerkiksi Kokkolan Prismaan paikallista lampaanlihaa ei ole saatu sen jälkeen, kun alueen suurin lammasteurastamo Toholammilla tuhoutui tulipalossa viime kesänä, kertoo päivittäistavaraosaston myyntipäällikkö Noora Masar. Ketjun valikoimista löytyy kyllä muuta kotimaista ja ulkomaista.
Lampaanlihan menekissä on pääsiäisenä huomattava piikki. Nautaan ja porsaaseen verrattuna kulutus on toki yhä pientä.
Ulkomaista lammasta myydään selvästi eniten. Masar uskoo kuitenkin, että paikalliselle lampaanlihalle olisi kysyntää. Sitä meni aikanaan ympäri vuoden.
– Jos joku tulisi innokkaana ja tarjoaisi, totta kai olisimme kiinnostuneita. Mutta tarjoajia ei ole ollut.