Hallitus on päässyt sopuun kivihiilen energiakäytön kieltävästä laista. Asiasta kertoo Ylelle energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).
Päätöksen mukaan kivihiilen polttaminen loppuu Suomen voimalaitoksilla toukokuun alussa vuonna 2029. Lisäksi hallitus valmistelee tukipaketin energiayhtiöille, jotka luopuvat hiilestä vapaaehtoisesti jo vuonna 2025.
Porkkanan suuruus on yhteensä 90 miljoonaa euroa.
– Uskon todellakin, että useampia kaukolämpöyhtiöitä tulee tarttumaan tähän mahdollisuuteen luopua hiilestä jo 2025, Tiilikainen sanoo.
Tuki jakautuu kahteen osaa. Ensinnäkin tukea voivat hakea yhtiöt, jotka korvaavat kivihiiltä puuperäisillä polttoaineilla yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa.
Tämän tavoitteena on myös varmistaa riittävä sähkön tuotantokapasiteetti kylmimpien pakkaspäivänä aikana.
Toinen puoli potista suunnataan uusien teknologioiden edistämiseen.
– Silloin tullaan lämpövarastoihin, geotermiseen lämpöön ja hukkalämpöjen hyödyntämiseen, eli muihin teknologioihin, joilla hiilen käyttö pystytään korvaamaan, Tiilikainen sanoo.
Kivihiilikaupunkien kaukolämpö kallistuu?
Kieltolaki koskee kivihiiltä lämmityksessä käyttäviä kaupunkeja, kuten Helsinkiä, Espoota ja Vantaata. Kivihiiltä poltetaan myös Turun seudulla, Vaasassa sekä Pietarsaaressa.
Konsulttiyhtiö Pöyry arvioi hiljattain, että hiilikiellon aikaistaminen vuoteen 2025 voisi nostaa asiakkaiden kaukolämpölaskua 0–20 prosenttia kivihiilikaupungeissa. Suurin vaikutus osuisi selvityksen mukaan Vaasaan.
Kuinka isoihin korotuksiin kivihiilikaupungeissa sopii nyt varautua kiellon mahdollisen aikaistamisen myötä?
– Kannustepaketilla tähdätään juuri siihen, että hiilestä luopumisen vaikutus lämmityslaskuun minimoidaan, Tiilikainen sanoo.
Pöyryn selvitys kustannusten kasvusta lienee syynä sille, että hallitus päätti, että lopullinen kivihiilikielto astuu voimaan vasta 2029. Tiilikainen väläytti talvella, että kielto voisi tulla voimaan nopeutetusti jo 2025.
Vesittyikö päätös?
– Tuo 2029 tavoite on kova, Tiilikainen sanoo.
Energiayhtiöt ovat valitelleet, että vuosi 2025 tulee kivihiiltä korvaavien investointien näkökulmasta turhan nopeasti vastaan. Tiilikainen uskoo, että suunnitelmat, ympäristöluvat ja rakentaminen ehditään tällä aikataululla kuitenkin toteuttaa.
Energiateollisuus on vastustanut kiivaasti kivihiilen energiakäytön kieltämistä ja ennen kaikkea kiellon aikaistamista. Etujärjestön mukaan kivihiilen käyttö hiipuu Suomessa tasaista tahtia.
Suomen energiapolitiikassa on nähty viime vuosina melkoista soutamista ja huopaamista.
Kuinka vahva usko Tiilikaisella on, että hallituksen sopu pitää myös eduskunnassa? Hallitus aikoo tuoda kivihiilen energiakäytön kieltävän lakiesityksen eduskuntaan syysistuntokaudella.
– Meillä on tästä kokonaisuudesta hallituksen kesken sopu: eli kielto voimaan 2029 ja kannustepaketti 2025 luopuville. Uskon että se kelpaa laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa.
Sähkön tuotantotuista uusiutuvaan lämpöön
Uusi tukipaketti aiotaan rahoittaa pienentämällä eduskunnan käsittelyssä olevaa uusiutuvan sähkön tarjouskilpailua. Lakiesitys on jumiutunut energiapoliittisten kiistojen vuoksi talousvaliokunnan käsittelyyn.
Lakiesityksen tavoitteena oli alun perin kahden terawattitunnin (TWh) uusiutuvan sähkön vuosituotanto. Nyt tavoite pudotetaan 1,4 TWh:iin. Uusiutuvan sähkön tuotantotukea koskevaan lakiesitykseen muutos ei Tiilikaisen mukaan vaikuta.
Suomeksi tavoitteen pienentäminen tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että Suomeen rakennetaan ensi vuosikymmenellä kaavailtua vähemmän tukien avulla tuulivoimaa.
Tiilikaisen mukaan ideana on siirtää päästöleikkausten painopistettä sähköstä lämmöntuotannon päästöihin.
– Lämmityksessä käytetään vielä päästöjä aiheuttavia fossiilisia polttoaineita huomattavasti enemmän kuin sähköntuotannossa, perustelee Tiilikainen.
Tiilikainen muistuttaa, että sähkön tuotannosta päästötöntä on jo liki 80 prosenttia, mutta kaukolämmössä uusiutuvan osuus on vasta 36 prosenttia.