OULU Somalian ja Suomen mediat eivät voisi olla juuri kauempana toisistaan.
Suomi putosi vastikään lehdistönvapautta mittaavalla Press Freedom Index -listalla neljänneksi (Toimittajat ilman rajoja). Suomen sijoitus oli pitkään ensimmäinen. Se putosi viime vuonna kolmanneksi sen jälkeen, kun pääministeri Juha Sipilän arveltiin vaikuttaneen Ylen sisältöihin painostamalla.
Lisää Suomi putosi tänä vuonna, kun poliisi takavarikoi Helsingin Sanomien puolustusvoimien Viestikoekeskusta koskevaan juttuun liittyvää toimituksellista aineistoa.
Somalia löytyy tämän kyseisen listan sijalta 168 eli listan häntäpäästä. Huonommin menee vain muutamalla maalla.
On selvää, että toimittajan työ Suomessa on helpompaa, vaarattomampaa ja vapaampaa kuin Somaliassa. Ylen Oulun toimituksessa työkokeilijana työskentelevä Daud Hussein, 26, tietää asian omasta kokemuksestaan.
Al-Shabaab on iso uhka
Hussein on Suomen työvoimaviranomaisten näkökulmasta ihanteellisen oma-aloitteinen.
Ylen harjoittelupaikkaa hän haki omatoimisesti ja on myös onnistunut pääsemään esimerkiksi Unescon Pariisissa järjestämään toimittajien turvallisuutta käsittelevään kaksipäiväiseen työpajaan viime vuonna.
– Suomessahan turvallisuus ei iso ongelma ole, mutta ajattelen, että voin auttaa Somaliassa olevia kollegoja saamallani tiedolla.
Vuonna 1992 syntyneen Daud Husseinin äiti on kuollut. Yksi veli ja sisko asuvat myös Suomessa. Hänen isänsä ja neljä siskoaan ovat edelleen Somaliassa.
Hussein kertoo työskennelleensä tunnetun Radio Banaadirin palveluksessa 2008-2009.
Viime vuonna Somaliassa tapettiin Somalian journalistiliiton tilastojen mukaan viisi toimittajaa.
Toimittajista yksi kuoli pääkaupunki Mogadishussa autopommin räjähdyksessä. Toinen kuoli Mogadishun ulkopuolella ristitulessa islamistisen terrorijärjestö al-Shabaabin ja Afrikan unionin sotilaiden tulitaistelussa. Kaksi kuoli valtavassa pommi-iskussa Mogadishussa lokakuussa ja yksi poliitikkojen ja toimittajien suosimaan kahvilaan tehdyssä pommi-iskussa Keski-Somaliassa.
Useimpien iskujen tekijäksi on ilmoittautunut terroristijärjestö al-Shabaab, islamistinen liike, joka taistelee Somalian hallitusta vastaan.
Hallitsemillaan alueilla al-Shabaab on jakanut tiukan sharia-lain perusteella rangaistuksia muun muassa musiikin kuuntelusta, elokuvien katselusta, tupakoinnista ja parran ajamisesta. Aviorikoksista syytettyjä on kivitetty ja varkaiden raajoja katkottu.
Järjestö on tehnyt lukuisia terrori-iskuja ja surmannut Somalian journalistiliiton mukaan paljon myös somalialaisia toimittajia.
Suomi ja Somalia ovat ääripäitä
Keskivertotoimittaja on Somaliassa 20-30-vuotias ja ilman varsinaista koulutusta ammattiin, kertoo suomalainen Peik Johansson, joka työskentelee Somalian median kehityshankkeessa.
Lähes kaikki ammattitaitoiset toimittajat ovat kymmenien vuosien sekasorron aikana lähteneet maasta, eläköityneet tai kuolleet, kertoo Somalian kansallisyliopiston journalistisen tiedekunnan dekaani Abdulkadir Diesow, joka on opiskellut Suomessa.
Lähes kolmeenkymmeneen vuoteen Somaliassa ei ole ollut mitään vakavasti otettavaa perustaitoihin ja ammattietiikkaan keskittyvää toimittajakoulutusta. Poikkeuksen tekee suomalaisen Viestintä ja kehitys -säätiön (Vikes) vuonna 2014 aloittama koulutushanke, jossa Johansson työskentelee koordinaattorina.
Mogadishussa on useita yksityisiä yliopistoja, joissa järjestetään myös journalistikoulutusta. Niiden taso ei ole kuitenkaan kehuttava, koska opettajat eivät itsekään ole kunnolla kouluttautuneita.
Muutkin ulkomaiset mediaorganisaatiot järjestävät koulutuksia esimerkiksi vaaliraportoinnista,turvallisuudesta ja ensiavusta. Vikes eroaa näistä. Vikesin koulutuksessa konkreettiset perustaidot ja ammattietiikka olleet aiheina päällimmäisenä, jatkossa myös työntekijöiden työoikeudet yhdessä journalistiliiton kanssa.
– Somaliassa media tekee töitä mahdollisimman vaikeissa olosuhteissa, Johansson kertoo.
Hänen mukaansa yksityisessä mediassa työskentelevien toimittajien ansaintalogiikka perustuu siihen, että jutun kohteet maksavat jutuista toimittajille.
Työnantajien palkanmaksukyky on heikko ja toimittajien sopimusjärjestelmä on kehittymätön.
Daud Hussein kertoo, että radiokanavan maksama palkkio vaihteli kuukausittain 30–100 dollariin. Juttujen lähteiden, ennen kaikkea eri puolueiden poliitikkojen maksamia lahjuksia kertyi kuukaudessa enemmän, 100–150 dollaria.
Suomella vahva panos kehittämisessä
Suomella on muutakin tekemistä Somalian median kehittämisen kanssa kuin Vikesin antama koulutus.
Somalian kansallisyliopisto aloitti viime syksynä 26 vuoden tauon jälkeen journalistiikan opetuksen. Journalistiikan tiedekunnan johtaja ja dekaani on Suomessa opiskellut Abdulkadir Diesow. Diesow tuntee myös Vikes-hankkeessa työskentelevän Johanssonin jo vuosikymmenten takaa: jo vuonna 1993 he kirjoittivat tietokirjan Operaatio Somalia (Like).
Diesow tuli Suomeen vuonna 1990 ja sai turvapaikan. Hän teki tiedotusopin maisterityönsä Tampereen yliopistossa tiedotusopin professori Kaarle Nordenstrengin alaisuudessa saman vuosikymmenen loppupuolella.
Vuonna 2008 Somaliaan palannut (Kepa) Diesow on toiminut välissä myös kansanedustajana sekä energia- ja öljyministerinä.
Samaan aikaan kun Diesow palasi Suomesta synnyinmaahansa, Daud Hussein kävi koulua ja työskenteli radiossa harjoittelijana iltaisin koulun jälkeen. Myöhemmin hän pääsi asemalla juontajaksi.
Nuoret toimittajat pakenevat maasta
Hussein kertoo saaneensa sirpaleen päähänsä Mogadishussa lokakuussa 2009 tapahtuneessa räjähdyksessä.
Vähän myöhemmin al-Shabaab uhkaili koko Radio Banaadirin henkilökuntaa. Daud Husseinin reportterikollega raportoi Mogadishussa käytyjä taisteluja ja kertoi al-Shabaabin olevan alakynnessä. Pian asema sai soiton, jossa uhattiin surmata kaikki radiokanavan toimittajat.
– Tämä kollega nukkuikin monta kuukautta radioasemalla, koska ei uskaltanut mennä kotiinsa al-Shabaabin pelossa. Lopulta aseman oli pakko pyytää anteeksi järjestöltä. Siinä vaiheessa aloin miettiä lähtöä, Hussein kertoo.
Samaan aikaan Daud Husseinin kanssa Radio Banaadirissa työskennellyt Abdi Asiz muistaa myös tuon ajan vaikeana. Mogadishusta puhelimella tavoitettu Azis työskentelee nykyään tv-toimittajana Somali Cable TV:ssä ja sanoo monien asioiden olevan paremmin nykyään.
Vuonna 2010 Daud Hussein päätti lähteä maasta. Niin tekivät monet nuoret toimittajat, jotka pelkäsivät al-Shabaabin harjoittamaa terroria. Kokonainen sisällissodan aikana syntynyt sukupolvi ei ole Somaliassa kokenut normaalia valtiota ja sen rakenteita.
Pahin vuosi oli 2012, kun al-Shabaab oli ajettu pois Mogadishusta, mutta uhkaili ja murhasi toimittajia ja alkoi juuri siinä vaiheessa tehdä yhä enemmän terrori-iskuja. Sinä vuonna parikymmentä toimittajaa kuoli Somalian journalistiliiton tilastojen mukaan väkivaltaisesti.
Hussein kertoo matkustaneensa kahden eri radioasemilla työskennelleen kollegan kanssa Nairobiin Keniaan.
Organisoidun pakolaisjärjestelmän kautta pakolaisstatuksen haku Eurooppaan vaikutti kuitenkin niin tuskallisen hitaalta, että kolme toimittajaa päätti lähteä Etiopiaan hakemaan parempaa väylää.
– Tiedän Nairobissa toimittajia, jotka ovat odottaneet päätöstä kolme vuotta.
Kaverit sanoivat että Ruotsiin ei kannata jäädä
Pian löytyi kontakti, joka lupasi järjestää matkan Eurooppaan 2000 dollarilla. Miehet lensivät väärennetyillä passeilla Addis Abebasta Tukholmaan.
Yksi miehistä jäi Ruotsiin, yksi meni Norjaan, koska hänellä oli tuttuja siellä ja Daud tuli Suomeen samasta syystä.
– Tukholmassa meitä auttoi alkuun somalialainen taksikuski tarjoamalla yöpaikan pariksi yöksi. Suomessa olevat kaverit sanoivat kuitenkin, että Ruotsiin ei kannata jäädä ja kehottivat tulemaan laivalla Suomeen.
Daudilla oli taskussaan vain 20 dollaria. Saatuaan Western Unionilla lisää rahaa kavereiltaan, hän kertoo ostaneensa matkalipun Suomeen. Hän matkusti Tukholmasta laivalla Helsinkiin ja ilmoittautui poliisilaitoksella turvapaikanhakijaksi.
Vikes opettaa perusasioita ja journalismin etiikkaa
Vikesin hankkeessa Somaliaan rakennettiin maan ensimmäinen monikamerainen tv-studio osittain Ylen vanhoilla laitteilla. Hankkeessa on myös koulutettu 500 toimittajaa Somaliassa ja siitä itsenäiseksi julistautuneessa Somalimaassa. Huomattava osa koko alueen toimittajista on saanut Vikes-koulutusta.
Somalian journalistiliiton kanssa on järjestetty koulutuksia journalistiikan etiikasta ja journalistista taidoista lähes kaikissa osavaltioissa.
– Palaute on ollut aika lailla sanoinkuvaamaton. Koulutettavat kertovat, että tässä kolmen päivän koulutuksessa on oppinut enemmän kuin koko siihenastisen toimittajauransa aikana. Nimenomaan etiikan opetus on useimpien mielestä ollut se keskeinen asia. Nyt vain pitäisi kyetä noudattamaan kaikkia näitä oppeja, Johansson kertoo.
Kollega nukkui monta kuukautta radioasemalla, koska ei uskaltanut mennä kotiinsa al-Shabaabin pelossa.
Daud Hussein
Toimittajien ohella Vikes on yhdessä paikallisten kumppaneiden kanssa kouluttanut myös poliiseja, oikeuslaitoksen edustajia ja ministeriöiden virkamiehiä.
Vikesin koulutus on Johansson mukaan tullut ehdottomasti hedelmälliseen maaperään.
– Työmaa on kuitenkin paljon isompi kuin aluksi kuviteltiin.
Somaliassa juttuja tehdään politiikasta – Suomessa kirjo on laajempi
Somaliassa on iso määrä tv-kanavia. Johansson kertoo, että Lontoosta toimii viisi globaalia somalikanavaa: on kansallinen tv-kanava ja useampia pienempiä yksityisiä televisiokanavia. Radiokanavia on 67.
– Sisällissodan aikana syntynyt perinne julkaista kopiokoneella tehtyjä sanomalehtiä on edelleen voimissaan. Sellaisia on joitakin kymmeniä. Verkkolehtiä on useita ja osaa niistä toimitetaan ulkomailta käsin. Sosiaalinen media on laajasti käytössä. Kaupungeissa seurataan uutisia nimenomaan sosiaalisen median välityksellä, Johansson sanoo.
Somalian kansallisella televisiolla on sosiaalisen median deski ja omalla Youtube-kanavalla julkaistaan uutislähetyksiä, inserttejä, keskusteluohjelmia ja dokumentteja.
Vikesin hanke lähti liikkeelle studion rakentamisesta kansalliselle tv-kanavalle Mogadishuun. Aika äkkiä havaittiin kuitenkin, ettei pelkkä laitteisto riitä.
.
Journalistinen ja tekninen laatu olivat Johanssonin mukaan edelleen aika kehnoja. Juttuja tehtiin edelleen pääasiassa vain kokouksista, poliitikoista ja konflikteista.
Myös Daud Hussein muistaa, että Somaliassa jutut liittyivät usein politiikkaan.
– Politiikasta tehdään Somaliassa paljon juttuja. Käydään kokouksissa ja tiedotustilaisuuksissa. Tasapuolinen on oltava, koska muuten tulee vaikeuksia, Hussein sanoo.
Hän kertoo, että jopa al-Shabaabin tiedotustilaisuuksissa pyrittiin käymään, vaikka toimittajia alkoi järjestö pelottaa varsinkin siinä vaiheessa, kun se alkoi uhkailla toimittajia.
Somaliassa media tekee töitä mahdollisimman vaikeissa olosuhteissa
Peik Johansson
Johanssonin mukaan Vikesin hankkeessa pyrkimyksenä on jatkossa tarkoitus laajentaa Somalian uutisaiheiden kirjoa sosiaalista kehitystä käsitteleviin ja human interest –juttuihin.
Daud Husseinin mukaan suomalaisessa mediassa juttujen kirjo on paljon laajempi kuin Somaliassa.
– Ei ole mitään tiukkaa linjaa, vaan asioita käsitellään laajemmin ja avarammin.
Myös laitteisto on uudempaa ja digitaalista. Husseinin jättäessä maan radioissa työskenneltiin vielä kokonaan analogisilla laitteistoilla.
Husseinin elämä Suomessa
Kun Daud Hussein saapui Helsinkiin, hän vietti siellä kaksi yötä. Sitten hänet lähetettiin Ouluun ja kohta jo edelleen Pudasjärvelle. Siellä olonsa aikana hän sai oleskeluluvan.
Tämän jälkeen oli vuorossa kielikurssi Lieksassa, jossa hänellä oli ensimmäinen oma asunto. Seuraavaksi hän oli valmistavassa koulutuksessa Kuopiossa ja aloitti myös työt lehdenjakajana.
Kesällä 2012 Hussein muutti takaisin Ouluun, jossa hän on opiskellut hoiva-avustajaksi ja pakolaisohjaajaksi. Vuoden 2015 turvapaikanhakija-aallon aikaan hän työskenteli pakolaisohjaajana SPR:n Oulun Vallinkorvan ja Raahen vastaanottokeskuksissa sekä Kastellin hätämajoitustiloissa Oulussa.
Media-alaan hän on pitänyt kosketuspintaa yllä koko ajan, muutenkin kuin jakamalla oululaista Kalevaa aamuisin. Hän toimii somalinuorten yhdistyksen puheenjohtajana ja on hakenut myös opiskelemaan media-alaa ammattikorkeakoulussa. Vielä ei ole kuitenkaan tärpännyt.
– Uskon että tästä Ylen työkokeilusta on apua opiskelemaan pääsyssä. Varsinkin video-osaamiseni on täällä ollessa kasvanut, Hussein kertoo.
Hussein sanoo pitävänsä yhteyttä kollegoihin Somaliassa ja vieraili myös itse maassa viime vuonna. Turvalliselta maa ei vaikuttanut hänestä vieläkään.
– Vaikka tilanne on parantunut, sama pelko siellä on läsnä. Ei ole selkeää sotatilaa, mutta terrorismia on edelleen. Miehet pärjäävät paremmin, mutta naisille se on vaarallista aluetta edelleen.
Hän näkisi mielellään siskonsa turvassa Euroopassa. Hänen toinen unelmansa on somalinkielisen radiotoiminnan pyörittäminen Suomessa.