Terveellisyyden korostaminen on ruokatrendinä tuttu juttu. Suomalaisilla elintarvikemarkkinoilla se ei kuitenkaan enää riitä sellaisenaan.
Terveellisyydestä on siirrytty jo useisiin muihin ”alatrendeihin”, joiden perusta se on.
Tulevaisuudessa elintarvikevalinnoissa korostuvat esimerkiksi suolan määrän tarkkailu, ruoan luonnollisuuden korostaminen ja minä itse -ajattelu.
Kasvikset ja sokerittomuus
Muun muassa elintarvikekehitystyötä tekevän eteläpohjalasen Foodwest Oy;n markkinatutkimuspäällikkö Suvi Luoma tuntee ruokatrendit. Se, että suomalaiset suosivat aiempaa enemmän kasviksia tai kasvispohjaisia tuotteita ruokavaliossaan, ei ole uusi asia.
Kasviksista haetaan vaihtelua ruokapöytään, keveyttä aterioihin ja terveellisyyttä. Moni ”mattimeikäläinen” valitsisi kasvispohjaisen elintarvikkeen, jos tietäisi miten sitä käyttää ja löytäisi tuotevalikoimasta itseään kiinnostavia tuotteita.
Kasvistuotteiden lisääntymisen ohella Luoma nimeää toisenkin tärkeän kasvavan ruokatrendin.
– Sokerittomuus, ehdottomasti. Alkuvuodesta selvitettiin vanhempien suhtautumista lasten välipaloihin ja yksi ongelma oli sokeri. Ilmiö koskee myös aikuisia, Luoma sanoo.
Hän uskoo, että tulevaisuudessa sokerittomien tuotteiden tarjonta tulee lisääntymään merkittävästi..
Suolattomuus
Siinä, missä yksi tarkkailee sokerinkäyttöään, toinen tarkkailee ruoassa olevan suolan määrää.
Suvi Luoman mukaan Suomesta löytyy jo talouksia, joiden maustekaapissa ei ole suolaa ollenkaan, vaan ruoka maustetaan muilla keinoilla.
– Jos tällaiset suolattomat taloudet lisääntyvät ja niissä kasvaa vähäsuolaisuuteen tai suolattomuuteen tottuneita kuluttajia, se tarkoittaa, että makumieltymykset muuttuvat, Luoma sanoo.
Makumieltymysten muuttuessa voidaan esimerkiksi perinteisen leivän reseptiä joutua muokkaamaan vähäsuolaisemmaksi.
– Osa yrityksistä onkin jo mukana suolatalkoissa ja tavoittelee suolattomuutta.
Luonnollisuus
Ruoan raaka-aineiden yksinkertaisuuden ja puhtauden arvostamista Suvi Luoma kutsuu termillä clean label.
Mitä vähemmän tuotteen raaka-aineita on prosessoitu ja mitä luonnollisemmista ja selkeämmistä raaka-aineista se on tehty, sitä terveellisempänä sitä pidetään.
– Tuote voi olla hyvin rasvainen ja tuhtikin, mikä sotii perinteisiä terveellisyysnäkemyksiä vastaan, kunhan se on luontaisesti tuotettu, Luoma sanoo.
Luonnollisuutta arvostava kuluttaja saattaa arvostaa myös luomua, lähiruokaa ja vastustaa lisäaineita.
– Tälläiselle kuluttajalle kaikki ainesosat, joista ei heti ymmärrä mitä ne ovat, on kiellettyjä. He saattava luokitella ne myös vaarallisiksi.
Minä itse
Suvi Luoman mukaan moni kuluttaja tekee ruokavalioratkaisujaan erityisesti itseään kuunnellen. Tärkeimpänä kriteerinä pidetään sitä, miltä itsestä tuntuu. Esimerkiksi gluteenitonta ruokavaliota voidaan noudattaa, vaikka keliakiaa ei olisi diagnosoitu.
– Tiedän, että jos jätän ruokavaliostani pois kotimaiset viljat, voin paremmin, Luoma sanoo.
Luoman mukaan 40 prosenttia suomalaisista kokee noudattavansa jotain, vaikka itse määriteltyä, erikoisruokavaliota.
Kaveri suosittelee
Se, onko elintarvike terveellinen vai ei, on monen valinnan perusteena. Trendit ja kuluttajat ovat kuitenkin yhä pienemmiksi ja pienemmiksi ryhmiksi pirstaloituneita.
Kaikki Euroopan ruokatrendit eivät Suomeen tule ja jotkut näkyvät Suomessa Eurooppaa vahvemmin.
Luoman mukaan yksi tämän hetken ilmiöistä on se, että niin sanottua virallista ruokakolmiota ei enää pidetä ainoana oikeana totuutena. Usein se luotettavimmaksi koettu ruokasuosittelija löytyy tuttavapiiristä.
– Kaverin suositukset ovat tärkeitä. Kun ihmiset arvioivat luotettavia lähteitä, omat tuttavat ovat listalla aika korkealla. Toisaalta esimerkiksi mediakritiikki sosiaalista mediaa kohtaan on aika matalalla, mikä tarkoittaa, että asiantuntijoina saatetaan pitää myös sellaisia [lähteitä], jotka eivät sitä ole, Luoma miettii.
Missä ja miten syödään
Elintarvikkeita kulutetaan tietyssä hetkessä. Junassa, bussissa, työpaikalla – jossain muualla kuin kiinteässä paikassa. Suvi Luoman mukaan niiden tilanteiden tunnistaminen, joissa elintarvikkeita kulutetaan olisi tärkeää erityisesti elintarvikeyrityksille.
Kulutuspaikkojen ja -tavan kautta on mahdollista tunnistaa myös niitä haasteita, joita syömiseen liittyy.
– Esimerkiksi pakkausratkaisut: autolla ajaessa on etu, jos pakkauksen avaamiseen ei tarvita kahta kättä. Toisaalta esimerkiksi välipalan ei aina tarvitse olla terveellinen. On paljon tilanteita, joissa haetaan juuri päinvastaista, Luoma sanoo.
Elintarvikealan yrityksille Suvi Luomalla on antaa yksi vinkki hyvästä tuotteesta, jolla markkinoille varmasti pääsee.
– Sellaisella tuotteella, jonka voi syödä missä vaan, joka on kohtuullisen terveellinen, menee pieneen tilaan eikä vaadi kylmäsäilytystä tai lämmittämistä, on aina kysyntää.