Katariinan meripuistossa laiduntaa kesän ajan lampaita. Lampaat pitävät nurmikentän siistinä, mutta etupäässä ne on tuotu asukkaiden ja kävijöiden iloksi.
– Tämä on kansanpuisto. Jokaiselle on jotakin, ja lampaat ovat hyvä lisä varsinkin perheen pienimmille, Kotkan kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen sanoo.
Kaupungilla oli ehditty jo jonkin aikaa miettiä lampaiden hankkimista kesälaitumelle. Sattumalta samaan aikaan iittiläisen Väinölän lammas- ja ratsutilan lampuri Päivi Väinölä ryhtyi tarjoamaan lampaita lähialueen kaupungeille.
– Meillä on useamman vuoden ollut lampaita Vantaan kaupungilla. Kokemukset ovat olleet niin hyviä, että lähdimme ehdottamaan vastaavaa muillekin kaupungeille, Väinölä kertoo.
Vantaan ja nyt Kotkan lisäksi Väinölän lampaita on julkisissa tehtävissä esimerkiksi vanhusten hoivakodeissa.
– Näissä paikoissa painottuu ihmisten ilahduttaminen, Väinölä sanoo.
Sopeutuvainen eläin
Väinölän tila tuottaa pääasiassa lampaan lihaa. Tila on suuri. Emoja on 300 ja viime keväänä syntyi 720 karitsaa.
Vuosittain noin 100 aikuista lammasta ja kolmisenkymmentä karitsaa vuokrataan maisemanhoitotehtäviin. Suurin osa lampaista menee hankalasti siistinä pidettäville alueille, kuten joenvarsiin tai muihin perinnemaisemiin. Pienimmät, kolmen lampaan laumat halutaan esimerkiksi mökin pihapiiriin.
Lammas sopeutuu helposti erilaisiin paikkoihin, vaikka sitten vilkkaaseen puistoon.
– Lammas on yleensä tyytyväinen, kun on ruokaa. Äskenkin kävi lapsia jo katsomassa tuossa kuljetustrailerilla ja rohkein karitsoista tuli jo rapsuteltavaksi, Väinölä kertoi tiistaina, jolloin lampaat puoliltapäivin päästettiin tutustumaan uuteen laitumeensa.
Lampaiden vuokraaminen on tilalle pieni lisätienesti.
– On myös mukava nähdä, miten ihmiset tulevat niistä niin iloisiksi. Eikä ole ollut niitä huonoja kokemuksia. Lampaat ovat tulleet hyvinvoivina takaisin. Ne eivät ole olleet traumatisoituneita, eikä ole ollut esimerkiksi lastaus- tai käytösongelmia. Ne tuntuvat viihtyvän tässä kesätyössä, Väinölä sanoo.
Ei saa ruokkia
Joka laitumella on omat riskinsä. Syrjäisemmillä laitumilla riskinä on petoeläimet, kaupungeissa ihmiset. Lampuri on kuitenkin luottavainen.
– Luotan ihmisten järkeen, ettei eläimille käydä pahaa tekemässä, eikä niiden kanssa leikitä eikä tarhaan kiivetä, Väinölä sanoo.
Katsoa saa ja koskeakin, jos hellästi taputtaa. Ruokkimisesta on kuitenkin tarkat säännöt. Omilla eväillä tai esimerkiksi leivällä lampaita ei saa ruokkia.
– Niille ei saa mennä omin päin syöttämään mitään. Pötsi menee sekaisin ja ne sairastuvat.
Aitauksen viereen on kuitenkin tuotu lehtipuiden, kuten pihlajan ja vaahteran oksia, joita lampaille voi luvan kanssa tarjota.
Kaupunki huolehtii valvonnasta siten, että arkisin puistotyöntekijät huolehtivat lampaista, viikonloppuisin päivystävät liikuntatoimen työntekijät. Myös vartiointiliikkeen kanssa on sovittu valvontakäynneistä.
– Eihän mitään voi täysin estää. Jos joku haluaa olla ilkeä, niin sehän on mahdollista. Pohdimme, onko tämä paikka liian keskeinen, mutta toisaalta tässä on tämä sosiaalinen valvonta myös, kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen sanoo.
Jos ensimmäinen kesä sujuu hyvin, lampaita nähdään Kotkassa jatkossakin.
– Mietimme jo työpäällikön kanssa, että samassa puistossa on toinen niitty tuolla ylempänä, jossa voisi olla vaihtoehtoinen paikka. Ensi kesänä ottaisimme lampaita varmaan vähän aikaisemmin, jolloin karitsat ovat pienempiä, Laaksonen sanoo.