16-vuotias orpotyttö Falmata kertoo tarinansa isovanhempiensa kotona Nigerin rajaseudulla.
– 13-vuotiaana elämäni muuttui täysin, kun minut pakotettiin menemään naimisiin erään miehen kanssa, Falmata sanoo Plan International -avustusjärjestön haastattelussa.
Järjestön tuoreessa raportissa käsitellään tyttöjen vaikeaa tilannetta Tšadjärven kriisissä. Falmatan nimi on muutettu hänen henkilöllisyytensä suojelemiseksi.
Aviomies hakkaa Falmataa eikä anna hänelle aina ruokaa, joten nuori vaimo pakenee usein isovanhempiensa taloon. Siellä häntä sättii hänen isoisänsä, joka palauttaa tytön pian miehensä luokse.
– Mieheni lyö minua joka kerta, kun palaan. Ja pakottaa tekemään kanssaan asioita, joita en haluaisi, Falmata kuvailee.
Falmatan perheellä ei ole varaa maksaa takaisin myötäjäisiä miehen perheelle, kuten paikalliset perinteet vaativat. Se on vienyt tytön tilanteeseen, josta ulospääsy on vaikeaa.
Boko Haram hajottanut perheitä
Falmata elää keskellä yhtä maailman unohdetuista kriiseistä. Hänen tarinansa on esimerkki väkivallasta, jota tytöt keskisen Afrikan Tšadjärveä ympäröivissä neljässä valtiossa joutuvat kokemaan.
Kamerunin pohjoisosaa, Nigerian koillisosaa, itäistä Nigeriä ja Tšadia on viiden vuoden ajan piinannut terroristijärjestö Boko Haramin aseellinen kapina islamilaisen valtion luomiseksi.
Maailmaa järkytti esimerkiksi Chibokin koulutyttöjen sieppaus neljä vuotta sitten.
Tilanne Tšadjärven alueella ei ole juuri parantunut. Asejoukot, joista osa kuuluu Boko Haramiin, ovat terrorisoineet siviilejä esimerkiksi Koillis-Nigerian maaseudulla ja Tšadjärven saarilla.
Esimerkiksi elokuussa Tšadjärven kalastajat eivät ole pystyneet harjoittamaan elinkeinoaan Boko Haramin uhan ja toisaalta sen vastaisen Nigerian armeijan sotilasoperaation takia.
– Boko Haram piilottelee järvellä. Kun he eivät tapa meitä, he ottavat 10 000 nairaa (noin 24 euroa) maksua luvasta kalastaa, kalastaja Aminu Muhammad sanoo uutistoimisto AFP:lle.
Nigerian Bornon osavaltion Maidugurin kaupungissa konflikti on tyhjentänyt kalatorit ja vaikeuttanut kalan kuljettamista myyntiin. Lisäksi kalan hinta on moninkertaistunut.
Suhteita vanhempien miesten kanssa
Esimerkiksi Nigeriassa Boko Haramin sieppaamat tytöt ovat joutuneet orjuuden kaltaisiin oloihin ja pakkoavioliittoihin.
Perheitä on hajonnut sen seurauksena, että ihmisiä on siepattu ja värvätty taistelijoiksi. Myös alaikäiset tytöt ovat joutuneet hankkimaan elantoa perheelleen, kuka mitenkin.
– Nuoret tytöt ovat esimerkiksi alkaneet suhteeseen vanhempien miesten kanssa. Paluu yhteisöön voi olla vaikeaa sosiaalisen häpeän takia, kuvailee humanitaarisen työn ohjelmapäällikkö Kaisa Huhtela Suomen Planista Ylelle.
Esimerkiksi Nigerin Diffan alueella lähes 90 prosenttia tytöistä menee naimisiin alaikäisinä. Lapsiavioliittojen määrä Nigerissä on maailman suurimpia.
"Pojat lähentelevät pimeyden turvin"
Seksuaalista hyväksikäyttöä ja raiskauksia tapahtuu myös suhteiden ulkopuolella.
– Pojat tulevat pimeyden turvin lähentelemään meitä, kuvailee 16-vuotias pakolaisleirillä asuva nigeriläistyttö Plan Internationalin raportissa.
Myös muunlaisen fyysisen väkivallan uhka on läsnä yöaikaan. Nigerissä sisäisiksi pakolaisiksi joutuneet tytöt kertovat raportissa, kuinka he joutuivat pakenemaan taisteluja kylistään savannille ja uskalsivat palata vasta, kun ammuskelun äänet olivat vaienneet.
Monet lapset ovat konfliktin takia joutuneet eroon vanhemmistaan. Pulaa on ruuasta, vedestä ja terveydenhuollosta.
Plan International vastaa Tšadjärven kriisiin muun muassa yhteisöjen välillä liikkuvilla lastensuojelukeskuksilla. Niissä lapset saavat tukea ja voivat kertoa väkivallan kokemuksistaan.
Ravitsemus- ja varhaiskasvatusapu alle kouluikäisten perheille on osa keskusten toimintaa. Suomen ulkoministeriö rahoittaa liikkuvia varhaiskasvatuskeskuksia.
Kutistuva Tšadjärvi ei tarjoa elantoa kaikille
Tšadjärven humanitaarisen kriisin juurisyyt ovat monimutkaiset. Niiden ymmärtämiseksi Falmatan kotoa Nigerin Diffasta pitää kulkea savannia pitkin 160 kilometrin taival Tšadjärvelle.
Tšadjärven pinta-ala on kutistunut 1950-luvun jälkeen 90 prosentilla. Syitä ovat muun muassa ilmastonmuutos, paheneva kuivuus ja liikakastelu.
Kuivuus on heikentänyt satoja ja järven kutistuminen ajanut muun muassa kalastajat ahtaalle. Kuivuus ja väkivalta ovat aiheuttaneet aliravitsemusta ja nälänhätää etenkin Nigerissä ja Koillis-Nigeriassa.
Heinäkuussa Tšadjärvellä vieraillut Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström on kehottanut YK:n turvallisuusneuvostoa keskustelemaan ilmastonmuutoksen ja konfliktien yhteydestä. Hän kertoi tavanneensa alueella siirtolaisia ja pakolaisia, jotka ovat joutuneet pakenemaan kuivuutta ja tulvia.
Ilmastonmuutoksen odotetaan pahentavan kuivuutta Tšadjärven alueella.
Lisää Tšadista ja Tšadjärven kriisistä:
YK-päällikkö: Käynnissä on pahin humanitaarinen katastrofi sitten järjestön perustamisen
Tshadilaisohjaaja Mahamat Saleh Haroun Ylelle Sodankylässä: Siirtomaaherruus jatkuu yhä
Boko Haramia pannaan kuriin afrikkalaisin voimin – riittävätkö ne?
Aiheesta muualla:
Ulkopolitist: Ilmastonmuutos ei synnytä konflikteja – ainakaan yksinään
New Yorker: Lake Chad: The World’s Most Complex Humanitarian Disaster