NAIROBI Alkuvuodesta huhuttiin, että Sambian sähköyhtiö oli vaarassa joutua kiinalaiseen omistukseen. Nyt se vaikuttaa tapahtuvan.
Keskustelut kiinalaisen valtion omistaman yhtiön ja Sambian sähköyhtiön välillä ovat käynnissä, raportoi Africa Confidential -lehti.
Odottamamatonta se ei ole. Sambia on lainannut kolmasosan ulkomaanvelastaan Kiinalta, ja maan orastavaa velkakriisiä on pidetty varoittavana esimerkkinä muillekin Afrikan maille.
Sambia sai monen muun afrikkalaisen maan tavoin velkojaan anteeksi vuosituhannen alussa. Silloin suurimmat lainaajat olivat kuitenkin kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki.
Nyt koko Afrikan ulkomaanvelasta 14 prosenttia on peräisin Kiinasta. Ja lisää rahaa on luvassa, lupasi Kiinan presidentti Xi Jinping Kiinan ja Afrikan välisessä huippukokouksessa Pekingissä syyskuun alussa.
Presidentti lupasi Afrikalle 60 miljardia dollaria lisää ja kiisti jyrkästi, että Kiina olisi virittämässä velka-ansaa afrikkalaisille maille. Kiina vahvisti sanomaansa antamalla anteeksi osan köyhimpien maiden lainoista.
Korruptio ja helppo raha huono yhdistelmä
Monen afrikkalaisen maan taakkana on riippuvaisuus yhdestä vientituotteesta, kuten öljystä tai kuparista. Sambia selittää talouskriisiään kuparin hinnan rajulla laskulla vuonna 2011. Maa saa kuparista 80 prosenttia vientituloistaan.
Myös korruptio on vaikuttanut kriisiin. Maan johto pistää osan kiinalaislainoista omiin taskuihinsa, eikä se auta talouskasvua. Sambiassa kiinalaisten rakentama tie maksoi yli kaksi kertaa enemmän kilometriltä kuin naapurimaissa. Uudet paloautot olivat 70 prosenttia kalliimpia kuin normaalisti.
Myös Keniassa Kiina on suuri lainoittaja. Jopa puolet maan velasta on kiinalaista. Kiina rakentaa muun muassa uutta rautatietä kolmella miljardilla eurolla. Juuri infrastruktuuria Afrikka tarvitsee kipeästi, ja Kiina on lainannut projekteihin avokätisesti.
IMF: Parikymmentä maata lähellä velkakriisiä
IMF:n mukaan 18 Afrikan maata on velkakriisin partaalla. Se on kaksi kertaa enemmän kuin viisi vuotta sitten. Vuoden 2008 finanssikriisin vaikutukset ovat iskeneet Afrikkaan jälkijunassa.
Monet maat ovat nostamassa veroja tai verottamassa uusia tuotteita, jotta valtio saisi enemmän rahaa. Kenia on nostanut polttoaineen veroa, ja Uganda verottaa kesästä lähtien sosiaalisen median käyttöä. Myös Sambia on ilmoittanut veronkorotuksista. Se heikentää kansalaisten ostovoimaa.
Afrikan kehityspankin johtaja Akinwumi Adesina on kuitenkin kutsunut varoituksia velkakriisistä pötypuheeksi.
– Afrikassa ei ole mitään velkakriisiä. Afrikkalaiset maat tarvitsevat epätoivoisesti infrastruktuuria. Maat ottavat paljon enemmän velkaa, mutta oikealla tavalla, hän sanoi huippukokouksessa Pekingissä.
Kiina otti srilankalaissataman haltuunsa velkojen takia
Pelkona kuitenkin on, että moni Afrikan maa jää kiinni velkakierteeseen, mikä hidastaisi taloudellista kasvua ja kehitystä. Selkeitä linjauksia siitä, miten velkakriisiä hoidettaisiin ei ole, kirjoittaa Kehityslehti.
Kenialainen sijoitusneuvonantaja ja politiikkaa kommentoiva Aly-Khan Satchu sanoo mediayhtiö Al Jazeeralle, että Kiina ei ole mikään joulupukki, vaikka monet johtajat niin vaikuttavat luulevan.
– Kiinalaiset projektit eivät tuota sitä voittoa, mitä niiden pitäisi. Mitä tapahtuu, kun suuri massa ymmärtää sen? Todisteet ovat jo nyt silmiemme edessä, hän sanoo.
Satchun mielestä on geopoliittista peliä, että Kiina on antanut velkoja anteeksi. Monet köyhät saaret Intian valtameressä ovat Kiinalle strategisesti tärkeitä sijaintinsa takia.
Suurin kysymys on, mitä tapahtuu jos useampi afrikkalainen maa ei pysty maksamaan velkoja Kiinalle? Esimerkki löytyy Intian valtameren toiselta puolelta.
Sri Lanka ei pystynyt maksamaan takaisin kiinalaisten rahoittamaa satamaa ja joutui viime joulukuussa luovuttamaan sataman ja suuren palan maata Kiinalle 99 vuodeksi. Kiina kontrolloi nyt maata lähellä kilpailijansa Intian rannikkoa ja sai strategista jalansijaa sekä sotilaallisesti että kaupallisesti tärkeän vesiväylän varrelta.