Vain 54 000 asukkaan Spring on kaukana siitä, millaisena Teksas yleensä nähdään.
Yhdysvaltojen manneralueen suurimman osavaltion kaakkoisosassa sijaitseva kaupunki on valtavan Houstonin varjossa, mutta olympiamitalien määrässä se on ainakin väkilukuun suhteutettuna jopa kadehdittavan mahtava.
Vanhassa varastotilassa toimii kolmatta vuotta ensiluokkainen voimistelukeskus, joka mainostaa itseään jo nimessään maailmanmestareiden kotina. World Champions Centre on lähes viiden tuhannen neliömetrin voimistelupyhättö ja Simone Bilesin harjoittelupaikka.
Kyseessä on Bilesin isovanhempien eläkeprojekti, joka tarjoaa laajan kirjon voimistelu- ja liikuntapalveluja sekä valmennusympäristön maailman huipulle pyrkiville lapsille ja nuorille.
Bilesille se on kuin toinen koti. Siellä hän uurasti ennen Rion olympialaisia, joissa hän teki historiaa häikäisevällä suorituksellaan. Siellä hän myös nykyisin harjoittelee kohti seuraavia saavutuksia, jotka kirjoittavat lajin historiaa uuteen uskoon.
Pikkutyttönä hohdokas elämä ja huippuluokan harjoitteluolosuhteet olivat Bilesille kuitenkin utopistinen ajatus. Hän kasvoi sisarustensa kanssa rikkinäisessä kodissa, jonka isä jätti jo varhain ja äiti ajautui syöksykierteeseen huume- ja alkoholiongelman vuoksi.
Pelastus löytyi läheltä, sillä nuoremmat siskokset pääsivät asumaan isovanhempiensa luokse. Nämä myös adoptoivat heidät ja muuttivat Columbusista Teksasiin, Houstonin suurkaupungin ulkopuolelle. 6-vuotiaana Biles innostui voimistelusta ja vain kahta vuotta myöhemmin hän pääsi valmentaja Aimee Boormanin oppiin.
Valmennussuhde Boormanin kanssa kasvatti Bilesista voimistelun tähden. Yhteistyö jatkui pitkälle yli vuosikymmenen ajan Rion olympialaisiin asti. Vasta niiden jälkeen Boorman jatkoi matkaansa uusiin haasteisiin.
Boormanin alaisuudessa Biles ei voimistellut omaksi ilokseen tai harrastuksena. Työ oli päättäväistä harjoittelua kohti niitä huippusaavutuksia, jotka myöhemmin ovat nostaneet amerikkalaisen maailmanmaineeseen. Jo 14-vuotiaana Biles vaihtoi tavanomaisen koulunkäynnin kotiopetukseen, jotta kymmenien tuntien viikottainen harjoittelu olisi mahdollista. Samaan aikaan hän joutui hylkäämään ikäisilleen tyypilliset harrastukset ja kokemukset.
Hädin tuskin teini-ikäisenä Biles siis eli jo kurinalaista elämää, jonka päämääränä oli menestys voimistelijana.
Viime vuosien mittaan 32 tunnin harjoitteluviikot on palkittu.
142 senttimetriä pitkä Biles on kuin ruutitynnyri, joka saa selkeän etulyöntiaseman kilpakumppaneihinsa vauhdinoton voimantuotollaan. Hänelle riittää lyhyempi vauhti, jolloin liikesarjalle jää enemmän tilaa. Sen myötä hän pystyy tekemään suorituksestaan moniosaisemman ja haastavamman, mikä taas kasvattaa tarjolla olevaa pistemäärää.
Siksi Biles on voittanut kilpailuja huipputasolla pisteen tai kahdenkin erolla, kun tavallisesti marginaalit voittajan ja toiseksi sijoittuvan välillä ovat vain pisteen murto-osia.
– Lattiasta ponnahtaminen on lajille kriittisen tärkeää ja hän tekee sen todella vaivattomasti. Sen lisäksi hänellä on loistavat tekniset ominaisuudet. Molempien hallitseminen on harvinaista, Yhdysvaltojen voimisteluliiton valmentaja Tom Forster kuvaili kesällä Houston Chroniclen haastattelussa.
Tulos on historiallinen. Suvereeni urheilija, joka on jo saavuttanut kaiken, mutta vasta kasvamassa aikuiseksi.
– Joku voi olla ylpeä siitä, että pelasi Chicago Bullsissa samaan aikaan Michael Jordanin kanssa. Se oli NBA-koripallolle historiallinen ajanjakso. Tämä on nyt samanlainen meille, Forster jatkoi.
Ylivoimainen olympianäytös
Menestyminen olympialaisissa on lähes jokaiselle yksilöurheilijalle suurin unelma - uran huippuhetki, jota kohti tehdään töitä päivästä toiseen vuosien, jopa vuosikymmenten ajan. Olympialaisissa kilpaileminen on merkki urheilu-uran huippuhetkestä, parhaasta mahdollisesta vireestä ja urheilijan menestyksekkäimmistä vuosista.
Kaksi vuotta sitten Simone Biles kuitenkin saapui Rioon nurinkurisista lähtökohdista. Häntä pidettiin niin vuorenvarmana kultamitalistina, että ensisijaisesti Biles matkusti olympialaisiin pyrkimyksenään olla häviämättä.
Bilesin poikkeukselliset ominaisuudet purettiin kansainvälisessä mediassa pitkin haastatteluin, kattavin henkilökuvin, videoin ja visualisoiduin jutuin. Tulokulmana oli lähes poikkeuksetta esitellä lajinsa supertähti jo ennen kuin suuri yleisö ennättää ihastua häneen olympia-areenalla.
Tiistaina, heinäkuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 2016, hän voitti elämänsä ensimmäisen olympiakullan kivutessaan korkeimmalle korokkeelle moniottelussa. Saman viikon torstaina hän voitti kultaa joukkuekilpailussa ja sunnuntaina hypyssä. Seuraavana tiistaina permantokilpailu toi neljännen olympiakullan kahdeksan päivän sisällä. Edeltävänä päivänä tuli pronssia puomikisasta.
Rio oli yhtä Bilesin näytöstä. Kuudesta naisten telinevoimistelussa jaetusta kultamitalista vain kaksi - eritasonojapuut sekä puomi - menivät muille kuin hänelle. Hän onnistui lähes täydellisesti tilanteessa, jossa paineet olivat suuremmat kuin koskaan.
Bilesilla oli jollain tapaa Riossa vain hävittävää ja kilpailuihin valmistauduttiin hänelle harvinaisen maltillisella tyylillä. Suoritusten haastavuuden lisäämisen ja rajojen koettelemisen sijasta Biles ja Boorman pyrkivät tasaisuuteen ja toistuvuuteen - he tiesivät, että onnistunut suoritus Bilesin silloisella tasolla riittäisi voittoon, sillä kukaan muu ei kykenisi kuromaan eroa kiinni vuoden 2016 mittaan olympialaisten lähestyessä.
Amerikkalainen oli jo todistanut olevansa omassa luokassaan. Ennen ainuttakaan olympiamitalia, tai edes ensiesiintymistä olympialaisissa, häntä pidettiin jo kaikkien aikojen parhaana voimistelijana.
Rioon tultaessa hän oli kymmenkertainen maailmanmestari voitettuaan kaksi kultaa Antwerpenissä 2013, neljä Nanningissa 2014 ja toiset neljä Glasgowssa 2015. Lisäksi palkintokaapissa oli kaksi hopeaa ja kaksi pronssia.
Ikää mittarissa oli 19 vuotta.
Ja jos hänen matkansa Rion sensaatioon oli hassu, sitä oli myös kultasateen jälkipuinti. Uran epäiltiin jo lähestyvän loppuaan. Jopa Biles itse oli vihjannut, että Rion olympialaiset saattaisivat jäädä hänen uransa viimeisiksi.
Hän vetäytyi pitkälle kilpailu- ja harjoitteluvapaalle lataamaan akkujaan, rentoutumaan vuosien ankarasta ja kurinalaisesta treenaamisesta sekä samaan aikaan ottamaan kaiken irti loputtomasta julkisten esiintymisten ja yhteistyötarjousten vyörystä, joka sai kassakoneen laulamaan.
"Voimistelun pelastaja"
Biles palasi kilpailuihin vasta tänä vuonna - keskelle suuresti muuttunutta ilmapiiriä.
Voimistelu oli käynyt läpi rankan myllyn, kun Yhdysvaltojen maajoukkueen lääkärinä toimineen Larry Nassarin pitkään jatkunut nuorten urheilijoiden seksuaalinen hyväksikäyttö tuli julkisuuteen.
Muiden muassa koko vuoden 2012 olympiajoukkue kertoi tulleensa Nassarin häirinnän kohteeksi. Skandaali ulottui myös Bilesiin, joka tammikuussa kertoi olleensa itsekin yksi uhreista. Yhdysvaltojen voimisteluliitto joutui kohtaamaan 300 naisurheilijan syytökset ja uudistumaan rankalla kädellä.
Nassar sai tammikuussa jopa 175 vuoden mittaisen vankeustuomion, jonka myötä hän viettää loppuelämänsä vankilassa. Yhdysvaltojen voimisteluliitossa taas irtisanomisia tuli vasemmalta ja oikealta.
Johto joutui jättämään tehtävänsä, sponsorit kaikkosivat ja laji oli kriisissä.
Tuskan keskellä katseet kääntyivät taas Bilesiin, jonka paluuta odotettiin malttamattomasti.
Jälleen kerran nuori urheilija joutui kohtaamaan paineita, joita harva parikymppinen pystyy edes ymmärtämään. Hänestä puhuttiin voimistelun pelastajana, piristysruiskeena lajin synkän jakson aikana.
Kesällä Biles vihdoin kilpaili jälleen, lähes kahden vuoden jälkeen. Hän oli aloittanut täysipainoisen harjoittelun uudelleen vasta viime vuoden joulukuussa. Sitä ennen hän oli ollut poissa harjoituksista yli vuoden ajan.
Jännitys oli silmiinpistävää. Hetkellisesti jopa näytti siltä, että pienet horjahdukset katkaisisivat viiden vuoden voittoputken. 711 päivää ilman kilpailuja ei kuitenkaan ollut tylsyttänyt voimistelun keulakuvan terää niin pahasti, etteikö Biles olisi vielä kivunnut voittajaksi.
Hänen lopputuloksensa oli maailman paras sitten hänen oman olympiakultaa tuoneen suorituksensa, vaikka hän kärsi varvasmurtumista molemmissa jaloissaan.
Sen jälkeen hän hämmästytti vielä vähän lisää epäillessään olevansa jopa paremmassa iskussa kuin Riossa.
Kukaan muu ei ole voittanut kolmea peräkkäistä maailmanmestaruutta. Kukaan muu ei ollut voittanut Yhdysvaltojen kansallista moniottelukultaa neljästi peräkkäin yli 40 vuoteen. Kenelläkään ei ole enempää maailmanmestaruuksia, eikä kukaan amerikkalaisvoimistelija ole menestynyt yksissä olympialaisissa niin hyvin kuin Biles vuonna 2016.
Kun maailmanmestaruuksista taas kilpailtiin loka- ja marraskuun vaihteessa Dohassa, naisten voimistelussa näytti olevan jälleen vain yksi urheilija.
Biles putsasi palkintopöydän pokatessaan neljä kultaa – aivan kuten kahdesti aiemminkin. Samalla hänestä tuli kautta aikain ensimmäinen amerikkalaisvoimistelija, joka on yltänyt mitaleille MM-kilpailujen jokaisessa lajissa.
Rennompana kohti Tokiota
Maailman paras voimistelijakaan ei automaattisesti lunasta paikkaansa rikkaiden urheilijoiden listalla. Siksi Biles joutuu yhä miettimään tulevaisuuttaan ja vertaamaan uransa jatkamista muihin, ehkä turvallisempiin ja pitkällä tähtäimellä jopa tuottavampiin vaihtoehtoihin.
Kaikki eivät saa edes mahdollisuutta arpoa voimistelutienestien ja koulutuksen välillä, mutta Bilesin tapauksessa valinta oli välttämättömyys. Hänellä oli mahdollisuus käydä yliopistoa, mutta Rioon tultaessa voimistelun hylkääminen täysipainoisen opiskelun vuoksi tuntui älyttömältä vaihtoehdolta.
Se lienee ymmärrettävää, sillä puhelin kävi kuumana jättiyritysten tyrkyttäessä sponsorointirahojaan takuuvarmalle olympiakultamitalistille.
Hiljattaisen taukonsa aikana Bilesin silmät kuitenkin avautuivat. Hän uskalsi alkaa päästää irti vuosikausia elämää leimanneesta kurinalaisuudesta ja nauttia muustakin kuin voimistelusta. Hän uskalsi syödä mitä halusi, ja rentoutua silloin, kun olo sitä vaati. Samalla hän on myös aloittanut korkeakouluopinnot, tosin huomattavasti tavallista maltillisemmalla tahdilla.
Kilpailuihin menestyksekkäästi palannut voimistelutähti ei ole vielä valmis luopumaan urastaan. Hän on jo tehnyt sivullisen ennätyksiä, mutta 21-vuotiaana aikaa täyttää myös aukeaman toinen puolisko on aivan riittävästi.
Uusi, rennompi ja kenties parempi Biles katsoo nyt kohti Tokiota.
Kesällä 2020 hän pyrkii rikkomaan puolen vuosisadan ikäisiä ennätyksiä uusimalla moniottelun olympiakullan ja tekemällä sen vanhimpana naisena sitten 1960-luvun. Siihen on kaikki edellytykset, sillä moniottelun Yhdysvaltojen mestaruus irtosi tänä vuonna uskomattomasti yli kuuden pisteen erolla - Biles oli enemmän edellä hopeamitalistia kuin hopeamitalisti sijalle 11 jäänyttä kilpailijaa.
Varsinaista todisteltavaa ei enää ole. Bilesia voidaan nimittää jo yksimielisesti voimisteluhistorian parhaaksi urheilijaksi. Sen hän todisti viimeistään kaksi viikkoa sitten palatessaan MM-tasolle vähintään yhtä vahvana kuin ennenkin.
Nyt kyse on enää siitä, miten häkellyttävänä supersankarina häntä lopulta muistellaan.
Lue myös: