Yhdysvallat vähentää joukkojaan Afrikassa sadoilla sotilailla seuraavan kolmen vuoden aikana. Yhdysvaltain pouolustusministeriö vahvisti päätöksen marraskuun lopussa.
Yhdysvalloilla on tällä hetkellä rauhanturvaamis- koulutus- ja terrorisminvastaisia operaatioita noin 20 Afrikan maassa, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana Yhdysvallat on lisännyt vahvasti läsnäoloaan.
Ei enää.
Yhdysvaltojen omien sanojen mukaan syynä vetäytymiseen ovat Kiinan ja Venäjän aiheuttamat uhat maailmanjärjestykselle. Se haluaa keskittyä torjumaan niitä muualla kuin Afrikassa.
Ghanassa työskentelevä rauhanturvaamisen professori Emmanuel Kwesi Aning pitää selitystä outona.
Hänen mielestään Yhdysvaltojen pitäisi nimenomaan lisätä läsnäoloaan Afrikassa.
– Nyt Yhdysvallat jättää pelikentän auki juuri Kiinalle ja Venäjälle, Kwesi Aning sanoo Ylelle puhelimitse.
Suurin osa Yhdysvaltojen operaatioista on terrorisminvastaista työtä. Vaikka Yhdysvalloilla on sotilaita useissa Afrikan maissa, sillä on vain yksi pysyvä sotilastukikohta.
Se sijaitsee Djiboutissa, jossa Kiinallakin on tukikohta. Se on Kiinan ainoa sotilastukikohta maan ulkopuolella.
Kiina ilmoitti kesällä lisäävänsä sotilaallista yhteistyötään ja läsnäoloaan Afrikassa. Namibian huhutaan olevan seuraavan tukikohdan sijainti.
Painopiste kaupan lisäämiseen
Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton kritisoi voimakkaasti Venäjän ja Kiinan toimia Afrikassa joulukuun puolivälissä. Maat yrittävät Boltonin mukaan “tarkoituksella ja voimalla” mennä Afrikassa taloudellisesti Yhdysvaltojen ohi.
Yhdysvallat aikoo vastata samalla mitalla, oli Boltonin viesti kun hän pyrki selventämään Yhdysvaltojen uutta strategiaa Afrikassa.
– Uusi lähestymistapamme on tehdä kaikki päätöksemme itse, valita poliittiset pyrkimyksemme ja käyttää jokaista avustusdollaria Yhdysvaltojen etujen edistämiseksi alueella, Bolton sanoi konservatiivisessa ajatushautomossa pitämässään puheessa Washingtonissa.
Terrorisminvastaiset operaatiot ovat tähänkin asti olleet Yhdysvaltojen pääpainopiste Afrikassa, mutta Boltonin mukaan Trumpin uusi strategia Afrikassa on terrorismin vastustaminen ja kaupankäynnin lisääminen. Tätä tehdään kuitenkin pienemmällä sotilasmäärällä.
Amerikkalaiset eivät enää tue tuloksettomia rauhanturvaoperaatioita, Bolton sanoi. Trumpin hallitus on aiemmin myös vähentänyt huomattavasti kehitysapua Afrikassa.
"Pentagonissa ei ymmärretä Afrikan merkitystä"
Joukkojen vähentäminen on surullisen lyhytnäköistä, Kwesi Aning sanoo. Afrikassa esimerkiksi terrorismi on yhä suuri ongelma. Terroristijärjestöt Boko Haram, al-Qaida ja al-Shabaab ovat edelleen ajankohtaisia uhkia.
Vaikuttaa siltä, ettei Pentagonissa ymmärretä Afrikan merkitystä ja haasteita, sanoo Kwesi Aning.
Hän pitää syynä sitä, että Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin hallituksesta on lähtenyt paljon kokeneita ulkopoliittisia asiantuntijoita.
Afrikka tarvitsee hänen mukaansa ulkopuolista apua, mutta Kiina, Venäjä ja nyt myös Yhdysvallat uudella strategiallaan ajattelevat vain omia tarpeitaan, eikä Afrikan.
Se uhkaa lisätä terroristijärjestöjen vaikutusvaltaa ja lisätä epäluuloa amerikkalaisia kohtaan tavallisten afrikkalaisten keskuudessa.
– New Yorkin terrori-iskujen jälkeen Yhdysvallat on panostanut paljon terrorismin vastaiseen työhön myös Afrikassa. Luulimme, että se olisi pitempiaikainen kumppanuus, Kwesi Aning.
Afrikan maiden armeijat ovat pieniä ja huonosti varustautuneita, ja ulkopuolinen koulutus on perusteellisen tärkeää.
– Jos katsoo sotilaiden määrää suhteessa räjähdysmäiseen väestönkasvuun, emme panosta tarpeeksi puolustukseen, jotta voisimme vastata turvallisuushaasteisiin, Kwesi Aning sanoo.
Satoja sotilaita Nigerissä ja Somaliassa
Yhdysvalloissa Afrikan sotilasoperaatioista vastaa puolustusministeriön alaisuudessa toimiva Africom. Se perustettiin vuonna 2007 juuri kouluttamaan afrikkalaisia sotilaita terrorismin vastaiseen sotaan. Ennen Africomin perustamista Yhdysvalloilla oli vain 70 erikoisjoukkojen sotilasta Afrikassa, nyt heitä on arviolta noin 1400. Suunnitellut leikkaukset iskevät eniten juuri heihin.
Afrikassa olevien yhdysvaltalaissotilaiden tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta asevoimiin keskittyvän lehden mukaan heitä on joitain tuhansia.
Se saattaa kuulostaa vähäiseltä, mutta Yhdysvalloilla on paljon vaikutusvaltaa. Kun Keski-Afrikan tasavallasta etsittiin ugandalaista sotaherraa Joseph Konya, joukkoja johtivat amerikkalaiset sotilaat.
Muun muassa Somaliassa ja Nigerissä Yhdysvalloilla on satoja sotilaita.
Nigeriin on rakenteilla lennokkitukikohta Agadezin kaupungin kupeeseen. Agadez on tunnettu muun muassa siitä, että aiemmin kaupungin kautta kulki vilkkain reitti Libyaan Eurooppaan pyrkiville siirtolaisille. Yhdysvallat on myös tehnyt lennokki-iskuja Nigeristä Libyaan.
Vaikka sotilaat eivät virallisesti osallistu mihinkään taisteluihin, yhteenottoja on tapahtunut useastikin. Tämän vuoden syyskuussa amerikkalaiset joutuivat kahdesti Al-Shabaabin hyökkäyksen kohteeksi Somaliassa, ja vuosi sitten neljä yhdysvaltalaista sotilasta kuoli Nigerissä väijytyksessä. Yhdysvalloissa moni ei silloin edes tiennyt maan operaatioista Nigerissä.
Yhdysvallat ei ole tehnyt pelkkää hyvää
Kamerunissa on tällä hetkellä 300 yhdysvaltalaisten erikoisjoukkojen sotilasta, mutta määrä vähenee pian huomattavasti.
Yhdysvaltojen mukaan kamerunilaiset sotilaat pärjäävät nyt omillaan, ja yhdysvaltalaiset joukot siirtyvät pois rintamalta neuvonantajarooleihin.
Yhdysvaltojen joukot ovat olleet suuressa roolissa kamerunilaisten sotilaiden kouluttamisessa taisteluissa terroristijärjestö Boko Haramia vastaan maan pohjoisosissa.
Nyt samaiset amerikkalaisten kouluttamat erikoisjoukot ovat syyllistyneet siviilien tappamiseen konfliktissa maan englanninkielisillä alueilla.
Tästä ei kuitenkaan voi syyttää Yhdysvaltoja, sanoo Kwesi Aning.
– Amerikkalaisten kouluttamat sotilaat ovat myös syyllistyneet vallankaappauksiin, muun muassa Ghanassa ja hiljattain Malissa. Mutta ei se koulutuksen vika ole, jos joku päättää käyttää oppimaansa hyväksi edistääkseen henkilökohtaisia pyrkimyksiään, itse rauhanturvaajia kouluttava Kwesi Aning sanoo.
"Yhdysvallat palvelee nyt Venäjän tavoitteita"
Venäjä ja Kiina eivät Kwesi Aningin mukaan ole Afrikan ystäviä. He eivät kysele ihmisoikeuksista tai demokratiasta, mutta ovat nyt vahvoja tekijöitä maailmanpolitiikassa, kun Europpa on kriisissä.
– Britit ovat heikkoja brexitin takia, Macron hääräilee ympäriinsä, Saksalla on omat ongelmansa ja EU:ssa on paljon entisen itäblokin maita, jotka välittävät vain itsestään. Strateginen pelikenttä on nyt auki rohkeille ja uskaliaille eli Kiinalle ja Venäjälle, Kwesi Aning sanoo.
Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kävivät sotaa liittolaistensa välityksellä Afrikassa. Neuvostoliitto tuki sosialistisia maita itsenäisyystaisteluissa.
Nykyään Venäjän läsnäoloon merkittävää esimerkiksi Keski-Afrikan tasavallassa, ja Venäjä myös lisää sotilaallista yhteistyötään muun muassa Angolan kanssa. Angola oli myös kylmän sodan aikana tärkeä Neuvostoliiton kumppani.
– Venäjä haluaa pullistella lihaksiaan, myydä aseita ja päästä käsiksi luonnonvaroihin, sanoo Kwesi Aning.
Hän uskoo, että Venäjä haluaa pitkällä tähtäimellä jälleen näyttää olevansa Afrikassa vahvempi kuin Yhdysvallat.