Lentämisestä on tullut yksi merkittävimmistä suomalaisten ilmastoa rasittavasta toiminnasta. Lisäys johtuu yksinomaan lisääntyneistä ulkomaanlennoista.
Uusimman tiedon mukaan ulkomaanlentojen hiilidioksipäästöissä tehtiin toissa vuonna uusi ennätys. Päästöt kasvoivat viitisen prosenttia.
Suomalaisten ulkomaanmatkailusta aiheutuvat päästöt lähentelevät henkilöautoilla tehtävien matkojen päästöjä.
Lentoliikenne on muuta liikennettä hankalampi ilmaston muutoksen kannalta, sillä lentäminen muuttaa ilmastoa myös usealla muulla tavalla. Näitä muita vaikutuksia ei vielä huomioida, kun muun muassa suomalaisten ilmastorasitusta lasketaan.
Lentämisen kokonaisvaikutuksen mittaamiseen liittyy vielä paljon epävarmuuksia, mutta tällä hetkellä arvioidaan, että lentämisen niin sanottu lämpövaikutus on vähintään kaksinkertainen sen puhtaasti hiilidioksidipäästöihin verrattuna.
Suomalaisten lennoista syntyvät päästöt ovat karkeasti 4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Kuitenkin kokonaisvaikutus huomioiden lentojen osuus on jo selvästi suurempi kuin henkilöliikenteen päästöt Suomessa. Henkilöliikenteen päästöt olivat toissa vuonna noin 6,5 miljoonaa tonnia muutettuna hiilidioksidiekvalenteiksi.
– Konsensus ilmailualalla on, että lentämisen ilmastovaikutus on kaksinkertainen, ynnää johtaja Mikko Viinikainen lentokentistä vastaavasta Finaviasta. Hän vastaa valtionyhtiössä kestävästä kehityksestä ja ympäristökysymyksistä.
Erikoistutkija Johanna Niemistö Suomen ympäristökeskuksesta pitää kaksinkertaista vaikutusta pohjalukuna.
– Joissain tutkimuksissa puhutaan kahden ja viiden välillä olevista kertoimista. Nykytietämys suuntautuu suunnilleen kahteen, Niemistö haarukoi.
Suomalaisten lentopäästöistä esillä vain murto-osa
Niemistö on tehnyt yhdessä kollegoidensa kanssa itsenäisyyden juhlarahasto Sitralle tuoreen raportin lentämisen ilmastovaikutuksista ja niiden vähentämisen mahdollisuuksista.
Kokonaisvaikutusten eli lentämisen niin sanotun maapallon säteilypakotteen huomioiminen muuttaa kuvaa lentoliikenteen merkityksestä liikenteen päästöissä. Säteilypakote ei ole tällä hetkellä mukana laskelmissa, kun verrataan ilmailun osuutta ilmaston muutokseen.
Yleisesti puhutaan siitä, että ilmailun osuus globaaleista kasvihuonepäästöistä on kahdesta kolmeen prosenttia. Suomessa osuus on jonkin verran tämän alle. Luvussa ei ole mukana kuin lennot Suomessa, joiden määrä on ollut melko pitkään samalla tasolla.
Kotimaan lennoista aiheutuvat hiilidioksipäästöt ovat noin 5 prosenttia kaikista suomalaisten lentomatkoista, joten suurin osa lennoista ei näy laisinkaan kansallisissa ilmastolaskelmissa. Ulkomaanlentojen tiedot ilmoitetaan osana maapallon kokonaispäästöjä.
Ulkomaanlentojen päästömäärä on karkea, koska se syntyy kaikista Suomessa tankatuista ulkomaille suuntautuvista koneista. Päästöissä on huomioitu myös paluulento Suomeen kohdemaasta, mikä tuplaa ulkomaanlentojen päästöt noin 4 miljoonaan tonniin.
Tekniikan kehitys ei riitä kuittaamaan kasvua
Suomalaiset ovat innostuneet lentäen tehdyistä ulkomaanmatkoista. Tilastokeskuksen mukaan reippaasti yli puolet kaikista yli 6,5 miljoonasta ulkomaanmatkasta tehdään lentokoneella. Vähän karkeampien Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaisten ulkomaanmatkojen hiilidioksipäästöt ovat kaksinkertaituneet 20 vuodessa.
Tahti on jatkunut reippaana viimeisen kymmenen vuoden aikana ja kyydin arvellaan myös jatkuvan.
–Ala on pystynyt vähentämään päästöjä, mutta tekniikan parantuminen ei riitä rajoittamaan jatkuvasti lisääntyvän lentämisen päästöjen kasvua, arvioi erikoistutkija Johanna Niemistö.
Niemistö ei täysin luota myöskään vuonna 2021 alkavaan lentoyhtiöiden kykyyn kompensoida päästöjä. Kompensaatio kuuluu tavoitteeseen tehdä ilmailusta hiilineutraalia. Tämä tarkoittaa sitä, että päästöt pitää kompensoida päästövähennyshankkeilla muualla tai ostamalla päästöoikeuksia. Kaikkialla pitää tavoitella samaan aikaan vähennyksiä, joten hankkeista ja oikeuksista voi Niemistön mukaan olla pulaa.
Ulkomaanmatkojen hiilidioksidipäästöjä ei lisätä lukuihin suomalaisten päästöistä. Rajat ylittävien lentojen tiedot näkyvät vain suurena globaalina könttänä.
Jos ulkomaanmatkojen päästöt huomioidaan Suomen luvuissa, lentämisen osuus nostaa kymenkunta prosenttia jokaisen suomalaisen ilmastotaakkaa. Liikkuminen on jo nyt asumisen ja syömisen ohella keskeisimmät suomalaisen ilmastojäljen lähteet. Yksityisautoilu vastaa yli kymmentä prosenttia Suomen päästöistä ja lentämisen voi sanoa kirivän rinnalle.
Lentämisen ilmastovaikutus jättää autot taakseen
Jos lentämisen vaikutuksia huomioidaan laajemmin, lentokone jättää kevyesti autot taakseen. Suomalaisten lentämisen päästöt vähintään tuplaantuvat 8 miljoonaan tonniin hiilidioksidia.
Kaksinkertainen vaikutus tarkoittaa sitä, että lentämisestä huomioidaan ilmastoa lämmittävät typen oksidit ja vesihöyryä. Kaikkein suurin epäselvyys, mutta myös mahdollisesti suurin kielteinen vaikutus, liittyy lentämisen aiheuttamiin vesihöyryvanoihin ja niistä mahdollisesti syntyviin pilviin.
Ilmailun vaikutuksista hiilidioksidipäästöt eivät tunne valtakunnan rajoja. Sen sijaan ilmailun muut vaikutukset voivat olla hyvinkin paikallisia ja lyhytaikaisia.
– Näitä on tutkittu jo pitkään, mutta lentämisestä syntyvien yhdisteiden reaktiot ovat monimutkaisia ja myös sääolosuhteet vaikuttavat niin paljon, että laskennassa on vaikea päätyä johonkin yhteen vertailulukuun kaikista vaikutuksista. Lisätietoa tarvitaan, jotta voidaan sanoa jotain varmempaa, Niemistö valaisee ilmakehän tutkimisen vaikutuksia.
Lentomatkailun päästöjä voi katsoa matkoittain eri päästölaskureista. Niissä huomioidaan vaihtelevasti lentämisen laajemmat ilmastovaikutukset.
klo 10.51 15.1.2019 Juttua täydennetty lentämisen muiden kuin hiilidioksidipäästöjen vaikutusten osalta lopun sitaatissa. Lisäksi juttuun on lisätty yksi kappale lentoliikenteen hiilineutraalisuustavoitteista.
Lue myös:
Lentoliikenteen päästöistä kova vääntö EU:ssa – Ruotsi otti käyttöön lentoveron