Jokilaakson lammastilalla Mustasaaressa on yhteensä 280 lammasta. Maaliskuun lopulla on tulossa 150 karitsaa lisää, joten edellisistä karitsoista pitäisi päästä eroon. Tuotanto on kuitenkin pysähtynyt ja vielä ei ole tiedossa, milloin tilanne helpottuu. Lammastilallisen Hannele Ulvon mukaan tilanteeseen ei ole tulossa helpotusta helmikuussakaan.
–Yleensä ne on saatu pois, ennen kuin uudet syntyy, mutta nyt on tilanne, että ne on päällekkäin jonkun aikaa, Pohjanmaan lammasosuuskunnan toimitusjohtajana toimiva Ulvo kertoo.
Teurasikäisten eläinten syöttäminen tuottaa tiloille tappiota. Pahin tilanne on tiloilla, joilla on vielä viime kevään karitsoja. Mikäli karitsat ehtivät täyttämään vuoden ennen teurastusta, tippuu niiden arvo noin neljäsosaan. Ulvo tietää tällaisiakin tiloja.
– Itselläni tilanne on parempi, mutta ei tämä helppoa ole siltikään, Ulvo kertoo.
Viime vuoden kuiva kesä vaikeutti tilannetta
Viime kesän huonon heinäsadon vuoksi moni lampola on pienentänyt eläinmääräänsä. Tuoreimman (2018) lammasbarometrin mukaan kuivan kesän jälkeen lampaita on teurastettu 25 % edellisvuotta enemmän. Tämä on voinut vaikuttaa osaltaan teurasruuhkaan.
– Viime vuoden huonon säilörehutilanteen vuoksi tarjontaa on ollut hieman enemmän, Pro Agrian lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist kertoo.
Moni lampola varautui heinäpulaan ja teurasruuhkaan myös astuttamalla uuhia tavallista vähemmän ja myöhemmin. Vaikka monilla lammasmäärä on pienempi, aiheuttaa teurasruuhka huolta: tuotantotilat alkavat käydä ahtaiksi ja rehu on monilla loppumaisillaan.
– Meilläkään heinä ei tule riittämään kesään asti. Jostakin täytyy saada lisää. Alueellisia eroja varmasti on, mutta tässä Pohjanmaalla oli ainakin kuivaa ja rehusato oli huomattavasti pienempi kuin normaalina kesänä, Ulvo kertoo.
Suomessa on noin 1300 lammastilaa. Koot vaihtelevat parinkymmenen uuhen yksiköistä aina 700-800 uuhen tiloihin. Myös tuotantosuunnat vaihtelevat maisemanhoidosta, villaan ja lihaan.
Puoli kiloa vuodessa
Suomalaiset syövät noin puoli kiloa lampaanlihaa vuodessa. Kulutus on ollut hienoisessa nousussa koko 2000-luvun, mutta silti määrä on vähäinen, kun verrataan muuhun lihansyöntiin. Yksi syy tähän voi olla karitsan heikko saatavuus.
– Jos lihaa ei saa tavallisesta marketista, vaan pitää ajaa rekoon tai suoraan tilalle hakemaan, niin kaikki ei sitä tee. Kun saatavuus paranisi, sitä olisi helpompi ostaa, Alanco-Ollqvist kertoo.
Yksi keino lisätä myyntiä on tilamyynti ja rekopiirit. Ulvolla on näistä kokemusta, mutta tällä hetkellä hän on niin kiireinen tilan töiden ja osuuskunnan puheenjohtajan tehtävien kanssa, ettei lisämyynnille ole aikaa.
Alanco-Ollqvist ja Ulvo ovat huomanneet, ettei kotimaista lampaanlihaa tahdo saada myöskään ravintoloista. Yksi syy tähän voi olla Alanco-Ollqvistin mukaan kotimaista lihaa halvempi hinta.
– Ravintolat ovat kuitenkin vedonneet siihen, että sitä on hankala saada tai ei ole saatavilla.
Ulkomailta edelleenkin puolet lihasta
Suomessa myytävästä lampaasta puolet tulee edelleenkin ulkomailta, erityisesti Uudesta-Seelannista. Tämä osoittaa Ulvon mukaan sen, ettei Suomessa ole karitsan- tai lampaanlihasta ylituotantoa. Myös Alanco-Ollqvist on samoilla linjoilla.
– Tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää, jos puolet tuodaan ulkomailta. Sen perusteella tuotantoa voisi jopa lisätä, mutta jos lammastuotantoketju tuottajalta kuluttajalle ei toimi, se aiheuttaa ongelmia, Alanco-Ollqvist kertoo.
Alanco-Ollqvistin mukaan ketjun sisällä on erilaisia kohtia, jotka eivät toimi niin hyvin kuin niiden pitäisi. Kaikkia puolia täytyisi kehittää.
– Markkinointia täytyisi kehittää. Isot kauppaketjut, tukut, teurastamot eivätkä tuottajat tee riittävästi markkinointityötä. Ainut joka kotimaista karitsanlihaa markkinoi, on suoramyyjät, Ulvo kertoo.
Pohjalaisille oma tuottajaorganisaatio?
Markkina-asemaa parantaakseen Pohjanmaan lammasosuuskunta ehdottaa jäsenilleen tuottajaorganisaation perustamista. Ehdotus esiteltiin tammikuun puolivälissä tuottajille sekä lammasteurastamoiden, Suomen Lammasyhdistyksen, MTK:n ja ProAgrian edustajille. Tuottajaorganisaatio saisi itse neuvotella hinnoista ja määristä.
– Tuottajaorganisaatio voisi mahdollisesti tehdä sitä markkinointityötä ja samalla tuotannonohjausta, että teuraita tulisi tasaisemmin, jolloin se auttaisi ketjun muita toimijoita. Teurastamotkin toivovat, että sitä työtä olisi ympäri vuoden. Kyllä meidän tuottajien pitäisi pystyä vaikuttamaan siihen, että me pystyttäisiin sitä tarjoamaan, Ulvo kertoo.
Pohjanmaan lammasosuuskunta tekee oman päätöksensä tuottajaorganisaation perustamisesta pääsiäisen jälkeen. Mikäli osuuskunta päättää perustaa organisaation, hakee se hyväksymistä tämän jälkeen Ruokavirastolta.
Lammastilallisten onneksi pääsiäinen on pian ja karitsanlihan suurin myyntisesonki alkaa. Toiveissa on siis saada nyt teurasvuoroaan odottavat lampaat pois.