Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

Natalia Lindholm halusi lääkäriksi, mutta lukee kemiantekniikkaa: "Mietin, teenkö hirveän virheen" – Katso, minne on ollut helpointa päästä opiskelemaan

Haku korkeakouluihin alkaa. Jutun hakukoneista näet, minne on ollut vaikein päästä ja missä kilpailua on ollut vähiten.

Natalia Lindholm
Aalto-yliopistossa opiskeleva Natalia Lindholm kannustaa nuoria rohkeasti kokeilemaan alaa, joka tuntuu kiinnostavalta. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle
  • Marjatta Rautio
  • Eetu Pietarinen
  • Joel Kanerva

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Helsinkiläinen Natalia Lindholm oli kesällä 2016 kiperän paikan edessä. Aika lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin valmistautumisessa oli kevään ylioppilaalta loppunut kesken. Ovi unelmien opiskelupaikkaan ei auennut.

– Siinä vaiheessa en osannut unelmoida muusta. Lukiossa puhuttiin oikiksesta, lääkiksestä ja kauppiksesta. Kun itseä kiinnostivat luonnontieteet ja terveyteen liittyvät asiat, tuntui, että oli oikea vaihtoehto mennä siihen suuntaan.

Pääsykokeiden ja ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella oli kuitenkin tarjolla muita opiskelupaikkoja luonnontieteelliseltä alalta.

– Mietin, että teenkö hirveän virheen, jos menenkin johonkin muualle ja jos se ei olisikaan mun juttu. Sitten päätin, että lähden rohkeasti kokeilemaan.

Siinä vaiheessa en osannut unelmoida muusta.

Natalia Lindholm

Lindholm aloitti opiskelun kakkosvaihtoehdossaan eli kemian-, bio- ja materiaalitekniikan opinnoissa Aalto-yliopistossa.

Hän korotti vielä ylioppilastodistuksen arvosanoja siltä varalta, että pänttääminen Otaniemessä osoittautuisi pettymykseksi. Toisin kävi. Opiskelu, joka johtaa kemian tekniikan diplomi-insinööriksi, on ollut innostavaa.

–Se kyllä kolahti kun pääsin tänne. Opin tosi paljon itsestäni ja ennen kaikkea kaikista opiskelumahdollisuuksista, mitä täällä on.

Hän tietää muutamia muitakin lääkiksestä haaveilleita, jotka ovat kotiutuneet Aaltoon, eivätkä kadu valintaansa.

Natalia Lindholm
Natalia valitsi pääaineen toisena opiskeluvuonna ja sivuaineen kolmantena vuonna. Kaksi vuotta kestävät maisteriopinnot hän suorittaa englanninkielisessä koulutusohjelmassa. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

Kahden ja puolen vuoden opintojen jälkeen Natalia Lindholm osallistui tammikuussa maisterihakuun ja pääsi haluamaansa koulutusohjelmaan.

Lindholmin tavoin osa tekniikan alan opiskelijoista osallistui maisterihakuun jo alkuvuodesta. Tuolloin haettiin myös muun muassa Taideyliopiston koulutuksiin ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön koulutukseen.

Keskiviikkona 20.3. alkavassa päähaussa haetaan muihin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksiin. Tarjolla on lähes 1 600 hakukohdetta. Aloituspaikkoja on ensi syksynä alkavissa koulutuksissa noin 47 600.

– Nimi hakukoneessa ei hirveästi kerro, mitä opiskelu pitää sisällään, sanoo Lindholm.

Joitakin saattaa pelottaa se, että ei vielä tiedä, mikä tuleva ammatti on.

Natalia Lindholm

Epävarmuutta voi joutua sietämään pitkään vielä opiskeluaikanakin.

– Joitakin saattaa tietysti pelottaa se, että täällä ei vielä tiedä, mikä tuleva ammatti on. Mutta eihän sitä voi niin ajatella. Pitää seurata sitä, mikä itseä kiinnostaa ja täällä on mahdollisuudet valita sen mukaan. Ja niin on varmaan muissakin yliopistoissa.

Lindholmkaan ei vielä tarkkaan tiedä, minkälainen ura hänellä on edessä. Tuotekehitys houkuttaisi ainakin uran alkupuolella.

– Terveys ja hyvinvointi kiinnostavat yhä paljon, ehkä jotakin siihen suuntaan. Jos saisi työskennellä jossakin työryhmässä, joka kehittää jotakin uutta tuotetta, esimerkiksi lääkettä tai uutta materiaalia terveydenhuoltoon.

Luonnontieteissä paljon opiskelupaikkoja

Korkeakoulujen yhteishaussa Opintopolku-verkkopalvelussa voi hakea kuuteen eri koulutukseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Koulutuspaikan suosiosta kertoo se, mikä kohde pannaan useimmin ykköseksi.

Etenkin luonnontieteissä opiskelupaikkoja on paljon, joten kilpailu ei ole yhtä kovaa, kuin vaikkapa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun 11 näyttelijäntyön opiskelijapaikasta. Ensisijaisia hakijoita niihin oli viime vuonna aiempaan tapaan yli tuhat.

Esimerkiksi kemiaa halusi ensisijaisesti opiskelemaan Helsingin yliopistoon viime vuonna vajaat 50 hakijaa. Opiskelemaan hyväksyttiin yli sata.

Vähiten kilpailtuina voi pitää koulutuksia, joissa hyväksyttyjä on moninkertainen määrä ensisijaisten hakijoiden määrään verrattuna.

Nimi hakukoneessa ei hirveästi kerro, mitä opiskelu pitää sisällään

Natalia Lindholm

Kaikki opiskelemaan hyväksytyt eivät kuitenkaan ole ensisijaisia hakijoita. Hyväksytyksi tullut voi olla hakija, jolle paikka on toiveissa kakkos- tai kolmossijalla, tai jopa sitäkin alempana. Jos tällaisella hakijalla on paremmat paperit tai hän sai pääsykokeesta paremmat pisteet, hän ohittaa ensisijaisen hakijan.

Hakukohteet, joista oli vähiten kilpailua viime vuonna näet alla olevasta taulukosta.

korkeakoulujen vähiten kilpaillut

Vaikka ensisijaisia hakijoita on opiskelupaikkaa kohden vähemmän, heppoisin perustein ei kuitenkaan tule valituksi. Natalia Lindholm olisi päässyt hyvillä arvosanoillaan lukemaan kemiaa ja fysiikkaa.

– Aallon valintakokeessa piti tehdä matikankoe, mutta ei se ole ylitsepääsemätön. Lisäksi sait valita, teetkö fysiikan vai kemian kokeen tai molemmat.

– Minulla on opiskelukavereita, jotka eivät ole pitkää matikkaa tai fysiikkaa kirjoittaneet ja opiskelevat täällä samaan tahtiin kuin muutkin. Tietysti pitää olla motivaatiota siihen, mitä tekee.

Lindholm haluaa kannustaa muitakin tekemään valintoja ennakkoluulottomasti.

– Lukion jälkeen käsitys siitä, mitä voisi tehdä tulevaisuudessa, on niin kapea.

Ylioppilastodistuksella pääsee sisään yhä useampi

Osa ei halua luopua unelmastaan, vaan käy pääsykokeissa jopa useana vuonna. Joka kuudennelle hakijalle korkeakoulupaikka heltisi viime vuoden yhteushaussa ylioppilastodistuksella ilman pääsykoetta.

Myös suosituille ja kilpailluille aloille on mahdollisuus päästä pelkällä ylioppilastodistuksella.

Kauppatieteissä laaja todistusvalinta otettiin käyttöön jo viime vuonna, jolloin lähes 60 prosenttia opiskelijoista eli noin 2 500 valittiin todistuksen perusteella.

Oikeustieteellinen ala ottaa todistusvalinnan käyttöön tänä vuonna, mutta paikkojen määrä on rajattu 20 prosenttiin eli runsaaseen sataan. Ensi vuonna todistuksella valittavien osuus on 40 prosenttia.

Lääketieteellisellä alalla ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella pääsee ensi vuodesta lähtien opiskelemaan enintään 51 prosenttia uusista opiskeiljoista.

Vuodesta 2020 lähtien valtaosa yliopistojen opiskelijoista valitaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella.

Myös ammattikorkeakoulut ottavat kevään 2020 yhteishaussa käyttöön laajan todistusvalinnan. Suurin osa opiskelijoista valitaan ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella.

Hakukohteet, joista oli eniten kilpailua viime vuonna näet alla olevasta taulukosta.

koulut toplista

Valtaosa yli tuhannesta kohteesta, jotka ovat Ylen hakukoneissa, on mukana päähaussa myös tänä vuonna.

Mukana eivät ole maisterihaun, avoimen väylän eivätkä tiedekilpailuissa menestyneiden opiskelijapaikat.

Hakukoneissa ei myöskään ole opiskelupaikkoja, joihin ei viime vuonna hyväksytty yhtään hakijaa. Esimerkiksi osaan englanninkielisistä koulutuksista ei ollut riittävästi vaatimukset täyttäviä hakijoita.

Yliopistojen hakukohteet 2018

Voit tehdä hakuja tutkinnon, koulutusalan, yliopiston ja paikkakunnan mukaan. Hakukoneita on kaksi: ensimmäisessä näkyvät yliopistot ja toisessa ammattikorkeakoulut.

Jos taulukko ei näy lataa sivu uudelleen.

Ammattikorkeakoulujen hakukohteet 2018

Voit tehdä hakuja tutkinnon, koulutusalan, ammattikorkeakoulun ja paikkakunnan mukaan.

Jos taulukko ei näy lataa sivu uudelleen.