Oikeusministeriön ohjeessa vaalihuoneiston äänestäjien jonon voi jakaa kahteen osaan niin, että toisessa jonottavat A-K-alkuiset sukunimet ja toisessa L-Ö-alkuiset sukunimet.
Tämä on johtanut äärimmillään siihen, että L-Ö-sukunimiset seisovat pitkässä jonossa eikä A-K-jonoa ehdi juuri muodostua. Tohtorikoulutettava Teemu Pekkarisen selittää tätä grafiikassa, jonka tiedot hän on koonnut Väestötietojärjestelmästä ja jakanut yhteisöpalvelu Twitteriin.
A-K-kirjaimilla alkaa noin kahden miljoonan suomalaisen sukunimi. L-Ö-kirjaimilla alkaa yli kolmen miljoonan sukunimi.
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen korostaa, että ministeriön vaaliohjeen sukunimijako on vain malli. Jokainen vaalilautakunta saa jakaa jononsa "mistä kohdasta tahansa".
– Joskus on tullut meidän mallista palautetta, mutta jotkut kokevat sen hyväksi, Jääskeläinen kertoo Ylelle.
Hän ei ole itse törmännyt aiemmin tilastoihin sukunimien alkukirjainten yleisyydestä.
– Emme tule muuttamaan ohjetta, sillä kuten sanoin, jokainen saa jakaa äänestysjonot, mistä haluaa.
Käytännössä jokaisella yksittäisellä vaalihuoneistolla on vapaat kädet tehdä sukunimijako, ja näin moni tekeekin. Jääskeläisen mukaan ohjeet sukunimijonoista voivat tulla myös kunnan keskusvaalilautakunnalta.
Sukunimien alkukirjainten yleisyydestä kuvaajan piirtänyt Teemu Pekkarinen on hyödyntänyt avointa dataa, jossa on yhteensä yli viisi miljoonaa sukunimeä. Ero Suomen 5,5 miljoonan väkilukuun johtuu siitä, että 20 nimenhaltijaa harvinaisempien sukunimien määrä ei ole julkista tietoa.
Lue myös:
Seuraa ääntenlaskentaa reaaliaikaisesti Ylen tulospalvelussa
Yle elää vaalipäivässä hetki hetkeltä – lue uusimmat käänteet täältä