Lontoossa on määrä jatkaa huomenna keskiviikkona ponnisteluja aselevon saamiseksi Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainassa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi lähettää valtuuskunnan Britanniaan tapaamaan Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden korkeita edustajia. Yhdysvaltojen edustajien saapumista Lontooseen ei kuitenkaan ole vielä vahvistettu.
Keskustelut ovat jatkoa viime torstaina Pariisissa käydyille neuvotteluille.
Yhdysvallat luovutti Pariisissa Ukrainan edustajille luottamuksellisen asiakirjan ajatuksista sodan lopettamiseksi, The Wall Street Journalin kertoo nimettömään lähteeseen viitaten. Lehden mukaan kyse ei ole ”ota tai jätä” -mallisesta ehdotuksesta, vaan luettelo mahdollisista vaihtoehdoista, joihin Ukrainalta odotetaan vastausta Lontoossa.
Jos Yhdysvaltojen, Ukrainan ja Euroopan kannat osuvat yhteen, ehdotukset voidaan toimittaa Moskovaan. Presidentti Donald Trump kertoi maanantaina toivovansa, että Venäjä ja Ukraina ”tekevät sopimuksen sodan päättämiseksi tällä viikolla”.
Viime viikolla Pariisiin neuvotteluissa Yhdysvaltoja edustivat ulkoministeri Marco Rubio ja erityislähettiläät Steve Witkoff ja Keith Kellogg. Ukrainan puolesta neuvotteluihin ottivat osaa ulkoministeri Andri Sybiha ja puolustusministeri Rustem Umjerov sekä presidentin kansliapäällikkö Andri Jermak.
Yle listasi Trumpin hallinnon esille nostamia ehdotuksia.
1. Yhdysvallat tunnustaa Krimin niemimaan osaksi Venäjää
Mediatietojen mukaan Yhdysvallat harkitsee sitä, että se osana rauhanprosessia tunnustaisi Venäjän valtaaman Krimin niemimaan kuuluvan Venäjään. Valtaosa kansainvälisestä yhteisöstä katsoo Krimin olevan osa Ukrainaa.
Vain noin tusinan verran maita on joko virallisesti tunnustanut Krimin Venäjän osaksi tai osoittanut muuten asiassa tukeaan Venäjälle. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Nicaragua, Kuuba ja Pohjois-Korea. Euroopassa Venäjän lähin liittolainen Valko-Venäjä pitää selvästi Krimiä osana Venäjää.
Ukraina pitää Venäjän miehittämiä alueita ominaan. Ukrainan Zelenskyi sanoi viime vuoden lopulla, että maa ei voi saada Krimin niemimaata takaisin haltuunsa aseellisesti vaan ainoastaan diplomaattisin keinoin.
Venäjä valloitti Krimin Ukrainalta keväällä 2014. Maa lähetti niemimaalle vihreiksi miehiksi kutsuttuja tunnuksettomia joukkoja ja järjesti kansanäänestyksen, jonka kansainvälinen yhteisö tuomitsi laajasti laittomaksi.
2. Yhdysvallat ottaa Zaporižžjan ydinvoimalan valvontaan
Yhdysvallat tarjoutuu ottamaan haltuunsa Zaporižžjan ydinvoimalan ja sen ympärillä olevan alueen. The Wall Street Journalin haastatteleman lähteen mukaan ehdotus on osana asiakirjaa, jonka Yhdysvallat luovutti Ukrainalle viime viikolla Pariisissa.
Ehdotuksen mukaan Yhdysvallat perustaisi Zaporižžjan ydinvoimalan ympärille neutraalin alueen. Ei ole selvää, minkä kokoinen alue olisi tai miten Yhdysvallat valvoisi sitä. Zaporižžjan voimalaitos on nykyisin venäläisjoukkojen hallinnassa.
Maaliskuussa Trumpin ja Zelenskyin kerrottiin keskustelleen Ukrainan ydinvoimaloista. USA:n ulkoministeri Rubion mukaan ”amerikkalainen omistus” ydinvoimaloihin olisi ”paras suoja” ukrainalaisille.
Zelenskyi vastasi Rubion ehdotukseen huomauttamalla, että kaikki ydinvoimalat kuuluvat Ukrainan kansalle ja ovat valtion omistamia.
3. Ukrainan luopuu sotilasliitto Natoon pyrkimisestä
Yhdysvaltojen ehdotuksen mukaan Ukrainan tulisi luopua suunnitelmistaan liittyä sotilasliitto Natoon rauhan edistämiseksi.
USA:n puolustusministeri Peter Hegseth julisti jo helmikuun puolivälissä, että Ukrainan Nato-jäsenyys on epärealistinen tavoite.
Presidentti Zelenskiy on korostanut Ukrainalle myönnettävien turvatakuiden tärkeyttä, jotta pysyvä rauha Venäjän kanssa voitaisiin saada aikaan. Helmikuussa Zelenskiy sanoi, että olisi valmis luopumaan presidentin virastaan, jos se takaisi Ukrainan Nato-jäsenyyden.
Kremlissä Yhdysvaltain ehdotusta on kiitelty. Presidentti Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi maanantaina, että Venäjä on tyytyväinen siihen, että Trumpin hallinto on sulkenut pois Ukrainan jäsenyyden Natossa.
Lähteet: Reuters, BBC, Yle