Presidentti Sauli Niinistö pitää tärkeänä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Niinistö otti asiaan kantaa vieraillessaan tänään Joensuussa.
– On erittäin tärkeää, että meillä on koko maa asuttuna. Se on kaikkien yhteinen hyvä, ja on suorastaan välttämätöntä, että maaseudulla on nuorta väkeä, joka tuottaa elintarvikkeita ja pitää huolta metsistä, Niinistö sanoi.
Alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen on yksi suomalaisten suurimmista huolista.
Yle teetti viime kesänä paljon keskustelua herättäneen kyselyn siitä, pitääkö yhteiskunnan tukea sitä, että koko Suomi pysyy asuttuna. Neljä viidestä vastaajasta oli sitä mieltä, että valtion pitää turvata palvelut koko Suomessa. Hurjimpien väestöennusteiden mukaan vain pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere kasvattavat tulevaisuudessa asukaslukuaan, mutta muu Suomi tyhjenee. Suomalaiset pakkautuvat yhä enemmän pääkaupunkiseudulle.
Kysymykseen siitä, miten valtion pitäisi puuttua aluekehitykseen, Niinistö ei ottanut kantaa.
– Se on ikuisuusaihe. Joidenkin mielestä valtio puuttuu koko ajan ja toisten mielestä se ei puutu ollenkaan, Niinistö totesi.
Presidentin vastaus noudattelee totuttua linjaa: presidentti puhuu mielellään periaatteista, mutta vain vähän käytännöstä eikä ota kantaa sisäpolitiikkaan.
Vaalikampanjan aikaan selkeitä mielipiteitä
Sauli Niinistön suosio kansan keskuudessa on historiallisen vahva. Viime vuonna Niinistö valittiin presidentiksi suoraan vaalien ensimmäisellä kierroksella. Hän sai 62,7 prosenttia kaikista äänistä, ja oli suosituin ehdokas kaikissa Suomen kunnissa.
Virkaanastujaispuheessaan Niinistö korosti rooliaan koko maan presidenttinä: “Suomen presidentti voi olla vain koko maan ja koko kansan presidentti. Niin minä tämän homman ymmärrän. Ja niin myös jatkan”, Niinistö sanoi.
Koko maan presidentti varoo kuitenkin tarkasti ottamasta kantaa aluepolitiikkaan. Vielä vaalikampanjan aikana presidentti kantoi huolta syrjäseuduista. Hän ehdotti, että asuntojen arvon laskusta tyhjenevillä seuduilla kärsiviä voitaisiin tukea rahallisesti. (Helsingin Sanomat)
Presidenttinä Niinistö sen sijaan on pysynyt aluepolitiikasta visusti hiljaa.
– Niinistö ei anna neuvoja eduskunnalle tai hallitukselle sisäpolitiikassa. Se ei kuulu presidentin tehtäviin, ja tätä rajaa Niinistö kunnioittaa hyvin tarkkaan, sanoo Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta.
Jokisipilä muistaa vain yhden esimerkin, joka voidaan tulkita aluepoliittiseksi lausunnoksi. Kun eduskunta päätti lopettaa Vaasan keskussairaalasta laajan päivystyksen, presidentti Niinistö sai Vasabladet-lehden mukaan yli 3 000 kirjettä huolestuneilta pohjanmaalaisilta. Tuolloin Niinistö kommentoi lehdelle sähköpostitse, ettei presidentillä ole oikeutta puuttua lainsäädäntöön, mutta muistutti kuitenkin, että perustuslain mukaan palveluja on saatava myös ruotsin kielellä.
– Tämä oli hyvin harvinainen ulostulo presidentiltä, Jokisipilä sanoo.
Kansansuosio on poikkeuksellinen ilmiö
Niinistö on halunnut profiloitua arvojohtajana. Häntä kuunnellaan tarkemmin kuin ketään muuta suomalaista yhteiskunnallista toimijaa, arvioi Markku Jokisipilä. Presidentin sanomisilla on valtava painoarvo, jota Niinistö on onnistunut presidenttinä vielä kasvattamaan.
– Niinistön suosio kansan keskuudessa on historiallisen vahva. Tämän suositummaksi nykymaailmassa ei varmaankaan ole mahdollista päästä, Jokisipilä sanoo.
Presidentti Niinistö on tarkka siitä, mitä asioita hän nostaa puheissaan esiin. Niinistö on ennen kaikkea tasapainottaja, sanoo mediatutkimuksen dosentti Jukka-Pekka Puro Turun yliopistosta. Presidentti puhuu mielellään suurista teemoista, kuten suvaitsevaisuudesta, demokratiasta ja tasa-arvosta, mutta kovin paljon konkretiaa puheissa ei ole.
– Presidentin rooli on pitää yllä yhteiskuntarauhaa. Esimerkiksi uudenvuodenpuheissaan hän välttelee tarkasti alue- tai puoluepoliittisia jännitteitä, Puro toteaa.
Onko presidentistä tunnejohtajaksi?
Markku Jokispilän mukaan Niinistö korostaa puheissaan usein suomalaisen yhteiskunnan onnistumisia, kuten laadukasta koulutusta ja hyvinvointivaltion rakentamista.
– Hän on kuitenkin tarkkaan pidättäytynyt antamasta konkreettisiksi politiikkasuosituksiksi tulkittavia ohjeita siitä, miten tavoitteisiin päästään, Jokisipilä huomauttaa.
Retoriikan asiantuntija Jukka-Pekka Puro pitää Niinistön julkisia puheita ja kannanottoja hyvin ammattimaisina. Niinistö on taitava puhuja, mutta suurta eetosta tai tunteita puheista ei löydy.
– Ihmiset kaipaavat tunnereaktioita ja tunnejohtajuutta. Sauli Niinistö ei ole presidentti, joka puhuisi spontaanisti tai muuttaisi suunnitelmia lennosta.