LAPPI Vuosittain sulavan lumen alta ympäristöstä paljastuu ruma näkymä. Katujen varret, maanteiden levähdyspaikat ja ojan pohjat täyttyvät muovisista käärepapereista, tupakan tumpeista ja metallisista purkeista.
Ihmisen jättämät roskat täytyy toisen ihmisen kerätä yksitellen maastosta. Ympäri Ylä-Lappia järjestetäänkin joka kevät erilaisia siivoustapahtumia, joissa vapaaehtoiset siivoavat kotipaikkakuntansa ympäristöä.
Ivalolainen Hannele Pitkänen yhdisti siivoustalkoilun lauantain ulkoiluun. Ivalon kylä on Piirosen mielestä muuten todella siisti, mutta roskia leviää ympäriinsä tuulen mukana.
– Minua ärsyttää roskaaminen. Ei minulla sinänsä ole mitään tiettyä roskaa vastaan, mutta oman ja toisten elinympäristön pilaaminen ärsyttää. Ja varsinkin täällä pohjoisessa, jossa luonto on herkkää ja lähellä, kertoo Pitkänen.
Mikromuovia ja kemikaaleja – pieni tupakantumppi on ongelma suuri luonnolle
Roskaaminen on maailmanlaajuinen ongelma eikä siltä olla vältytty myöskään Suomen Lapin luonnossa. Roskat eivät vain rumenna maisemakuvaa, vaan vaikuttavat laajasti myös luontoon ja eläimiin.
Esimerkiksi tupakantumppeja päätyy vuosittain miljardeja luontoon. Maailman yleisimmäksi roskaksi todettu tupakantumppi eli filtteri luokitellaan muoviksi, joka sisältää myrkyllisiä kemikaaleja. Tupakantumppi ei maadu, vaan hajoaa hitaasti mikromuoveiksi.
Myös Ivalon siivoustalkoiden järjestäjä on huolissaan nimenomaan tupakantumppien määrästä.
– Tupakantumppia voi sanoa kaikista näistä roskista hankalimmaksi ja myös hankalimmaksi kerättävänä, kertoo Ilkka Roininen.
Inarin luonnonystävät -yhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Roininen uskoo, että ihmisillä ei ole tarpeeksi tietoa siitä, millaisia vaikutuksia roskilla on luontoon pitkällä aikavälillä.
– Emme elä täällä pohjoisessakaan missään lintukodossa: roskia löytyy jo esimerkiksi Huippuvuorilta isoja määriä, vaikkei siellä ole paljoa asutusta, pohtii Roininen.
– Roskat kulkeutuvat luontoon ihmisten mukana. Tälle pitäisi löytää toimivia ratkaisuja, hän jatkaa.
Maanteiden levähdyspaikat muuttuneet kaatopaikoiksi Lapissa
Huolimaton roskaaminen on yleinen ongelma Lapin maanteiden varsilla. Esimerkiksi Käsivarren suosittujen levähdyspaikkojen kunto ja häikäilemätön roskamäärä nousee jopa raivon aiheeksi joka kesä.
Enontekiöläinen Minna Näkkäläjärvi on väsynyt jokavuotiseen luonnon turmeluun. Erityisesti Ruijantien levähdyspaikka muuttuu keväisin kaatopaikaksi. Roskat leviävät tuulen mukana äyräitään täynnä olevista jäteastioista lähiympäristöön.
– Se näyttää ihan järkyttävältä! Parkkipaikalla on roskia levinnyt ympäri jänkää, ja jäteastiaa ei ole tyhjennetty. En ymmärrä, miten se on edes mahdollista. Paljon puhutaan merten roskaamisesta, mutta ihan samalla tavalla täälläkin tämä ilmiö näkyy, kertoo Näkkäläjärvi.
Näkkäläjärvi kertoo roskausongelman kestäneen jo pitkään, eikä jäteastioita ole tyhjennetty tarpeeksi usein.
– Kai nyt näitä pitäisi tyhjentää useammin, kun roskaa kertyy niin paljon. Jos jäteastioita täytyy olla tienvarsilla, niin kyllä niistä tulee huolehtia myös paremmin, kysyy Näkkäläjärvi.
Roskaaminen aiheuttaa päänsärkyä viranomaisillakin – "Yksi ratkaisu on jäteastioiden poistaminen"
Tunturi-Lapin aluevastaava Vesa Joona Lapin ELY-keskuksesta on myös harmillisen tietoinen Enontekiön alueen roskausongelmasta. Hän vakuuttaa, että urakoitsijat lähtevät pian siivouskierrokselle.
Hän osoittaa syyttävällä sormella niin rekkakuskeja kuin kotitalouksia. Levähdyspaikkojen roskaisuus on lisääntynyt rekkaliikenteen lisääntyessä.
– Kyllä se siltä näyttää, että pysähdys- ja levähdyspaikkoja on talven aikana käytetty. Roskaa on todella paljon ja osa paikoista on aika ryötässäkin kunnossa. Varsinkin sellaisissa paikoissa, jotka on vähän syrjässä tiestä, ei ilman kumisaappaita kehtaa luiskaan lähteä kävelemään. Se on yleinen käymälä ja roskavarasto, kuvailee Joona.
Alati lisääntyvä roskan määrä turhauttaa eikä suoria ratkaisuja löydy Lapin Ely-keskukseltakaan. Levähdyspaikkojen jäteastioihin ja niiden edustalle ei päädy vain matkailijoiden roskat, vaan sinne kantautuvat Joonan mukaan myös kotitalousjätteitä.
– Sinne kannetaan kaikki, mitä kotoa sattuu löytymään. Autoilijan roskia on vain murto-osa noista, että kyllä sinne jonkun täytyy niitä kantaa. En tiedä, mitä tälle tekisi, harmittelee Joona.
Joonan mielestä yksi ratkaisu voisi olla, että isot jäteastiat poistetaan niiltä alueilta, joissa ei ole asutusta.
– Kun jäteastioita on teiden varsilta poistettu, ovat ne siisteytyneet siinä mielessä, että sinne ei ole niin paljon kannettu kiinteistöjätettä, pohtii Joona.