Se on pieni ja vaaleanpunainen, läpikuultavaa paksua lasia. Noin kymmenen senttimetriä korkea ja saman verran halkaisijaltaan oleva pyöreiden muotojen esine tuntuu kokoonsa nähden painavalta.
Näyttää siltä kuin esineen väri vaihtelisi riippuen siitä, mistä suunnasta valo siihen osuu.
Haminassa sijaitsevasta kodista löytynyt harvinainen taide-esine hämmästyttää asiantuntijoita.
Suunnittelija ja muotoilija Tamara Aladinin suunnitteleman esineen arvioidaan olevan uniikki eli ainoa lajissaan. Esineen käyttötarkoitus on ainakin hivenen hämärän peitossa.
– Maljakoksi se on hieman matala, tulkitsisin sen olevan jonkinlainen kulho, oletettavasti jokin kokeiluesine, arvioi Haminan kaupunginmuseon johtaja Paula Kouki.
Suomen lasimuseossa Riihimäellä esineessä nähdään jotain tuttua, vaikka kysymysmerkkejäkin jää ilmaan. Museonjohtaja Hanna Mamia-Walther sanoo, että museon asiantuntijoille esine ei ole entuudestaan tuttu – paitsi väreiltään.
– Väri sopii Riihimäen Lasin 1960-luvulla käyttämiin väreihin, mutta tyypillinen Aladin se ei ole.
Kulhon pohjassa on signeeraus ‘Tamara Aladin Riihimäen Lasi Oy’. Juuri tämä on kiinnittänyt asiantuntijoiden huomion. Aladinin signeerauksiin nimittäin törmää harvoin, sillä hän suunnitteli enimmäkseen isojen sarjatuotantojen käyttöesineitä, joihin suunnittelijan nimeä ei merkitty.
Ja koska hän suunnitteli astioita ja muuta kodin käyttölasia arkikäyttöön, hänen nimensä on jäänyt suurelle yleisölle melko tuntemattomaksi.
Maljakot ja kynttilänjalat alkavat saada mainetta vasta nyt, kun niiden suunnittelija on kuollut.
Tapio Wirkkalan, Oiva Toikan tai Timo Sarpanevan nimet tunnistavan suuren yleisön joukosta nousee usein silti vielä kysymys – kuka ihme oli Tamara Aladin ?
Maljakoita, kynttilänjalkoja ja tuhkakuppeja joka kotiin
Tamara Aladin syntyi 1932 Haminassa Poitsilan kartanossa, joka nykyään toimii Jamilahden kansanopistona.
Kansanopiston aloitettua toimintansa Aladin muutti äitinsä kanssa kartanon viereiseen Särkelän huvilaan, jossa hän asui myös lasinsuunnittelijan uransa päätyttyä.
Tamara Aladin oli koulutukseltaan keraamikko, joka pääsi lasin suunnittelijaksi ja muotoilijaksi Riihimäen Lasille vuonna 1959.
Aladin suunnitteli pääasiassa isoihin sarjatuotantoihin kuuluneita kodin käyttöesineitä kuten maljakoita, kynttilänjalkoja ja tuhkakuppeja.
Suomen lasimuseon johtajan Hanna Mamia-Waltherin mukaan Aladin suunnitteli varsinaisia taide-esineitä vain vähän.
– Hän oli ennen kaikkea suunnittelija ja muotoilija. Lasitehtaan puhaltajat sitten toteuttivat Tamaran suunnitelmat.
Aladin suunnitteli esinesarjoja pääasiassa Riihimäen Lasin vientimallistoihin, muun muassa Saksaan sekä muualle Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Hänen tuotantoaan ovat muun muassa Koralli-, Kehrä-, Safari- ja Presto -sarjat.
Hänen uransa kesti 17 vuotta eli siihen saakka kun lasitehdas lopetti puhalletun lasin tuotannon vuonna 1976.
Tamaralle tuotannon päättyminen merkitsi sitä, että lasisuunnittelu ja ajoittaiset esiintymiset julkisuudessa saivat jäädä. Hän oli antanut vuosien varrella haastatteluja aikakauslehdille ja vilahtanut suomalaista lasia esittelevässä dokumenttielokuvassa 1960-luvun puolivälissä.
Oli aika keskittyä muihin asioihin lapsuudesta tutuissa maisemissa Haminassa.
Työuran jälkeen puutarhan hoitoa ja hevosia
Harrastukset olivat Aladinille tärkeitä lasisuunnittelijan uran jälkeen.
Hän muun muassa keskittyi kotinsa ympärillä olevan puutarhan hoitamiseen sekä hevosiin. Aladin oli Haminan Ratsastajat ry:n jäsen ja kävi muun muassa kouluratsastuskilpailuissa.
Aladinin serkku Johannes Paasonen muistelee Tamaran harjoitelleen ratsastusta Haminassa varsin näyttävällä tavalla.
– Hän saattoi ratsastaa kotoaan Haminan keskustaan, jossa sitten suuntasi hevosella Reserviupseerikoulun kentälle harjoittelemaan.
Myös Haminan kaupunginmuseon johtaja Paula Kouki sanoo kuulleensa vastaavaa.
– Haminalaiset ovat kertoneet, että Tamara Aladin on ollut hevosensa selässä uljas näky kaupungissa.
Myöhempinä vuosina Aladinista julkaistuissa artikkeleissa hänet mainitaan usein salaperäiseksi tai mystiseksi.
Tamara Aladinin läheisten mielestä suomalaisessa lasiteollisuudessa vahvasti vaikuttanut muotoilija oli kuitenkin jotain aivan muuta.
Aladinin veljentytär haminalainen Anna Laitila arvelee maineen johtuvan yksinkertaisesti vain siitä, että Tamara ei ollut työuransa jälkeen sitäkään vähää julkisuudessa mitä lasisuunnittelijana.
– Täti oli meille ihan tavallinen ihminen, hän ei ollut mikään diiva, eikä jäänyt vellomaan taiteeseen tai vatvomaan töitään.
Myös Laitilan tytär Assi Aladin muistaa isotätinsä hauskana seuraihmisenä.
– Upea ja sydämellinen. Loppuun asti ikinuori ja erilaisten ihmisten ja eläinten ystävä.
Tamara Aladin kuoli Haminassa viime maaliskuussa 87 vuotiaana.
Näyttelyt kolmessa kaupungissa
Tamara Aladinilla ja hänen suunnittelemillaan esineillä on mahdollisuus nousta selvästi aiempaa tunnetummiksi myös suuren yleisön keskuudessa.
Suomessa on tänä keväänä lyhyen ajan sisällä esillä Aladinin töitä peräti kolmessa eri näyttelyssä.
Kesäkuun ensimmäisen viikon lopussa avautuvan Haminan kaupunginmuseon kesänäyttelyn lisäksi Riihimäellä Suomen lasimuseossa on ollut kevään ajan esillä Tamara Aladinin muistonäyttely.
Lisäksi helsinkiläisessä, muun muassa vanhoihin astioihin erikoistuneessa kaupassa on huhtikuusta lähtien ollut esillä Aladinin esineistöä. Yrittäjä Tiina Westerlund Astialiisasta on 14 vuoden aikana pitänyt parisenkymmentä näyttelyä.
Hänen mukaansa Aladinin töitä liikkuu markkinoilla.
– Mutta taiteilijaa ei tunneta, hänen työnsä olivat pääosin niin tavallisia kodin käyttöesineitä.
Olipa haminalaiskodista löytynyt Aladinin esine sitten käyttöesine tai taidetta, saa se keräilijänkin innostumaan. Helsinkiläinen Timo Laakso on harrastanut lasiesineiden keräämistä parisenkymmentä vuotta. Kokoelmassa on Tamara Aladininkin töitä useita kymmeniä.
Hän pitää esinettä harvinaisena tai jopa uniikkina.
– Komea ja mielenkiintoinen! Signeeraus näyttää minusta tyypilliseltä Riihimäen lasin signeeraukselta. Uskon, että esine on aito Tamaran suunnittelema, ehkä 1960-luvun lopulta, sanoo Laakso esineestä kuvat nähtyään.
Tamara Aladinin tunnettuuden lisäämiseen tähtää näyttelyllään myös Haminan kaupunginmuseo. Samassa paikassa oli Aladinin töitä esillä jo vuonna 2011, silloin pääpaino oli nimenomaan esineissä, nyt Tamarassa persoonana.
– Saamme näyttelyyn mukaan runsaasti myös valokuvia kotialbumeista. Varsinkin Tamaran hevosharrastusajasta odotamme kuva-aineistoa näyttelyyn, sanoo kaupunginmuseon johtaja Paula Kouki.
Hänen mukaansa jo näyttelyn kokoaminen on ollut menestys.
– Olemme saaneet haminalaisilta lainaksi useita kymmeniä esineitä näyttelyä varten. Se kertoo siitä, että Haminassa Tamara Aladin on tunnettu ja häntä on pidetty ja pidetään tärkeänä henkilönä.