YK:n onnellisuusraportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa, toista vuotta peräkkäin. Mutta pitääkö onnellisuutta tavoitella?
Mistä kyse?
Yksilön omille toiveille, haluille ja tunteille ei ole annettu koskaan aiemmin yhtä paljon painoarvoa kuin nyt. Filosofin ja onnellisuutta tutkivan Frank Martelan mukaan meidän kultuuristamme on tullut jopa liian onni-keskeistä.
– Onni on yksi osa hyvää elämää. On hyvä, että on enemmän myönteisiä tunteita kuin kielteisiä, mutta niihin ei pidä liikaa keskittyä. Olisi hyvä miettiä, mitkä ovat itselle tärkeitä asioita sekä siihen, miten pystyy luomaan yhteyksiä toisiin ihmisiin. Kannataa keskittyä näihin asioihin ja antaa onnellisuuden tulla hiukan sivutuotteena.
Martelan mukaan liiallinen omaan napaan tuijottaminen voi johtaa siihen, että lopulta tuntee itsensä onnettomammaksi.
– Ihminen on lähtökohtaisesti sosiaalinen eläin. Jatkuvalla onnen tavoittelulla voi jouitua tekemään valintoja, jotka rapauttavat yhteisöllisyyttä. Samalla voi sortua keskittymään nopeisiin onnen lähteisiin, kuten hedonistisiin nautintoihin, sen sijaan, että miettisi mikä pitkällä tähtäimellä tekee onnelliseksi.
Kuka ja mitä?
Frank Martela on filosofi ja tutkija, joka toimii tutkijatohtorina Aalto-yliopistossa. Martelan tutkimuskohteita ovat hyvä elämä, ihmisyys ja elämän pohjimmainen merkityksellisyys. Perimmäinen kysymys, johon Martela etsii vastausta on: Miten elää hyvä elämä? Lisäksi Martela on tietokirjailija. Tällä hetkellä hän tekee kirjaa siitä, mikä on elämän tarkoitus.
Tätä et ehkä tiennyt
Onnellisuus-käsite on muuttunut historian saatossa, eikä se tarkoita samaa kuin muutama sata vuotta sitten.
– Aikaisemmin onnellisuus tuli samasta kantasanasta kuin onnekkuus. Onnellisuudella viitattiin suomen kielessä enemmän ulkoiseen onnistumiseen elämässä, siihen, että elämä menee onnekkaasti. Tilanne sama on myös muissa kielissä, esimerkiksi englannin kielessä happiness tulee samasta kantasanasta happends.
Martela muistuttaa, että ajatus onnellisuudesta ihmisen sisäisenä tunnetilana on syntynyt vasta 1700- ja 1800-luvun vaihteessa.
– Meidän kiinnostuksemme onnellisuutta kohtaan on kasvanut tuohon aikaan verrattuna huomattavasti ja sen myötä olemme alkaneet käyttää tällaista termiä kuin onnellisuus.
Mitä on tärkeää muistaa?
– Elämässä olisi hyvä muistaa tehdä itselleen tärkeitä asioita Ei vain toteuttaa ulkoa pakotettuja normeja, jotka joku muu on asettanut.
– Ihminen voi olla hyvin tyytyväinen elämäänsä ilman, että hän hirveästi tuhlaa ajatuksia omalle onnellisuudelleen. Liiallinen oman onnellisuuden fokusointi voi johtaa siihen, että on hankalampi nauttia elämästä. Liika oman onnen maksimointi johtaa helposti siihen, että on vaikea nauttia nykyhetkestä. Ei haittaa, että on tietoinen omasta onnellisuudestaan ja siitä mitkä asiat sitä edistävät, mutta liian fokusoitunut siihen ei kannata olla.
Frank Martelaa haastatellaan 8 minuuttia -ohjelmassa. Katso haastattelu klikkaamalla pääkuvaa.
Katso myös edelliset jaksot tästä.
Lue lisää:
Filosofi: "Suomi voitti MM-kultaa, koska nuoret miehet ovat oppineet puhumaan tunteistaan"
Edellyttääkö hyvä elämä lopullisten totuuksien hylkäämistä? (Yle Areena)