Padelin suosio nousee Suomessakin, ja uusia pelikenttiä rakennetaan jatkuvasti. Suosion voi tiivistää muutamaan avaintekijään: matala aloituskynnys, nopeatempoisuus ja sosiaalisuus.
– Padelissa on ehkä helpointa saada peliä aikaan ja pallo pysymään ilmassa. Kentällä tapahtuu paljon ja täytyy reagoida nopeasti, sanoo ex-alppihiihtäjä Kalle Palander, joka on Padel Club Finlandin perustajana ollut mukana tuomassa lajia ja kenttiä Suomeen.
Shakkimaista nelinpeliä
Padelia ja tenniksen nelinpeliä voi helposti verrata toisiinsa. Kuitenkin jo yhden pisteen rakenne eroaa lajien välillä huomattavasti. Tenniksessä ratkaisuun pyritään nopeasti, mutta padelissa peliä rakennetaan pitkäjänteisesti, jopa shakkimaisesti. Padelissa syöttö on huomattavasti pienemmässä roolissa.
– Käytännössä syöttö pitäisi aina pystyä palauttamaan. Palloa ei pyritä heti tappamaan, vaan piste rakennetaan laittamalla vastustaja ensin ahtaalle, tamperelainen padelharrastaja ja -yrittäjä Eemeli Jokinen selittää.
Kilpatennistä lapsesta saakka harrastanut Saana Saarteinen kokeili lajia ensimmäisen kerran tammikuussa ja huomasi heti eron.
– Jos pystyy tenniksessä hyökkäämään ja saa kovan iskun, niin pallo ei tule enää takaisin. Tässä yhden pisteen rakenne voi muuttua sekunnissa täysin, Saarteinen kuvailee.
– Kun kaveri löi ensimmäistä kertaa kovan lyönnin, sitä alkoi automaattisesti peruuttaa. Vaati aikaa, että ymmärsi pallon tulevan seinästä takaisin, ja onkin liikuttava eteenpäin, muistelee puolestaan Jokinen.
Sosiaalisuus kiehtoo
Yhteisöllisyys ja sosiaalisuus toistuvat padelharrastajien puheessa. Sosiaalisuutta vaaditaan luonnostaan, koska peleihin tarvitaan aina neljä pelaajaa.
– Neljän kaverin kasaaminen ei aina ole niin helppoa. Aloin pelaamaan enemmän vasta, kun uskaltauduin oman kaveriporukan ulkopuolelle, kertoo Jokinen.
– Lajin parista löytää hyviä tyyppejä. Tätä kautta on löytynyt kymmeniä uusia ystäviä, sanoo maajoukkuepelaaja Sarianne Vallioniemi.
Maailmanlaajuisesti padelharrastajia on kymmenen miljoonaa ja Espanjassa laji on maan toiseksi suosituin. Suomessa harrastajia on karkeasti arvioiden 10 000. Kenttiä on 50, mutta lisää rakennetaan jatkuvasti.
– Ruotsissa ollaan Suomea 2-3 vuotta edellä. Siellä kenttiä on jo yli 300, ja se mikä toimii Ruotsissa, toimii yleensä myös Suomessa, tuumii Jokinen.
Ensimmäistä kertaa Vantaan SM-viikolla esillä ollut laji sai hyvää näkyvyyttä, kun lauantain SM-finaalit televisioitiin.
– Varmasti innostuneita löytyy lisää, kun tietoisuus lisääntyy. Lajilla on kova buumi menossa, Jokinen uskoo.
Lue myös:
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita SM-viikolla – tässä toisen kisapäivän kooste
Tässä harvinaisempia taitureita: SM-viikon avauspäivän parhaat palat