Kuopiolainen Jarmo Korhonen ajeli rautavaaralaisella metsätiellä tiistaina illalla, kun hän huomasi tien laidassa punertavaturkkisen eläimen. Korhonen luuli eläintä kauempaa ketuksi, mutta lähempänä alkoi epäilyttää.
Lopulta hän päätti ottaa erikoisen näköisestä eläimestä valokuvan auton sivuikkunasta.
– Laitoin kuvasta kyselyn Facebookin metsästäjäryhmään ja sieltä tuli arvioita, että kyseessä on kultasakaali, Korhonen kertoo.
Aiheesta kirjoitti ensimmäisenä joensuulainen sanomalehti Karjalainen. Lehti lähetti kuvan arvioitavaksi Luonnonvarakeskuksen tutkijoille, jotka vahvistivat asian omien kontaktiensa kautta.
Vahvistus italialaiselta kollegalta
Metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen ja tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertovat Ylen haastattelussa, että eläin on todennäköisesti nuori, noin vuoden ikäinen yksilö.
– Ne ovat tyypillisesti siinä ikävaiheessa, että ne vaeltavat kauas synnyinseuduiltaan, Kojola kertoo.
– Eurooppalaiset sakaalitutkijat tunnistivat sen välittömästi varmaksi sakaaliksi. Tämä on nyt selvä tapaus, Henttonen vahvistaa.
Henttonen arvioi vielä viime kesänä, että ilmastonmuutos toisi sakaalin Suomeen 10 vuoden kuluessa. Tulokaslajin nopea saapuminen ei lopulta yllättänyt professoria.
– Tämä oli täysin odotettu havainto. Tutkijan pitää olla aina vähän varovainen, että ei lupaile liikoja. Huhuja on liikkunut vuoden pari, että Kaakkois-Suomessa olisi havaintoja ollut, Henttonen kertoo.
Tutkijoiden näkökulmasta havainto vahvistui, kun eläimestä saatiin viimein selkeä valokuva. Myös valokuvan kansainvälisellä arvioinnilla oli merkitystä.
Kunnon talvi rajoittaa sakaalin etenemistä
Tutkijoiden mukaan sakaali on lämpimien maiden eläin, joka tuskin pärjää Suomen talvessa. Suomeen se on kulkeutunut todennäköisesti Virosta.
– Jos ilmasto lämpenee, talvet leudontuu, lumipeite ohenee ja lumipeitteen aika käy lyhyemmäksi, sakaalilla voi olla Etelä-Suomessa jonkinlaiset mahdollisuudet tulla toimeen, Kojola arvioi.
Kojolan mukaan sakaali on ihmiselle turvallisuusnäkökulmasta harmiton eläin. Se on kooltaan melko pieni ja väistää ihmistä. Sen sijaan lampaat ja kanaeläimet saattavat kiinnostaa ravintoa etsivää sakaalia, siinä missä muitakin suomalaisia petoeläimiä.
Tulokaslaji etenee luultavasti rannikkoseutua pitkin, mutta pysyvän kannan muodostuminen ottaa aikaa. Sakaalit ovat sopeutuvaisia eläimiä.
– Kyllä näitä varmasti tullaan havaitsemaan lisää, Henttonen sanoo.
Lue myös: