Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Aistilähtöinen ruokakasvatus sai lapset rouskuttamaan lanttua – ”Jo kolmivuotias osaa arvioida, minkä verran jaksaa syödä”

Heinolalaisessa päiväkodissa kasvisten syöntiin rohkaistaan pelien, leikkien ja retkien avulla. Kokemukset ovat hyviä ja tukevat uusia ruokasuosituksia.

lapsi syö keittoa
Kailaan päiväkodissa Heinolassa lapset annostelevat ruokansa itse pienestä pitäen. Sosekeitto kuuluu suosikkeihin. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle
  • Tuija Veirto

Mustarastaan majatalossa Kailaan päiväkodissa Heinolassa pelataan Makupeliä. Pöydällä on lasikippoja, joihin on pilkottu luumua, paprikaa, kurkkua, kesäkurpitsaa, lanttua ja porkkanapaloja. Lapset syövät enemmän kasviksia, kun ensin tottuvat niihin.

Viisivuotias Fanni heittää noppaa, jonka silmäluku siirtää pelinappulana toimivan apinan kurkkukipon äärelle. Siitä Fanni poimii palan. Hän pistää kurkunpalan suuhunsa ja kääntää kortin, jossa on korvan kuva. Se tarkoittaa sitä, että makupalaa arvioidaan korvakuulolta.

päiväkodissa pelataan makupeliä
Lasten mielestä paprika ei ole riittävän makeaa, mutta kurkun ääni on rapea. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

– Kuulostaa rapealta ja tällaiselta, Fanni esittelee suuntuntumaa vielä kädenliikkeillä.

Lapset ottavat itse ruokansa

Makupeli purkaa lapsen ruokaan liittyviä ennakkoluuloja ja rohkaisee tutustumaan ruokiin kaikkien aistien avulla. Kailaan päiväkodissa lapsia kannustetaan omaehtoisuuteen myös muilla keinoin. Kaikki lapset esimerkiksi syövät lounaan ruokalassa.

Sen sijaan, että aikuinen annostelisi aterian lautaselle, lapset kokoavat ja ottavat ruuan linjastolta itse – oman ikänsä ja kykyjensä mukaan. Aikuinen auttaa tarvittaessa.

– Lapset ottavat ruokansa itse niin pienestä pitäen kuin mahdollista. Meillä jo kolmevuotias osaa aikuisen avustuksella aika hyvin harkita, minkä verran jaksaa syödä ja ruoka maistuu, sanoo päiväkodin johtaja Jaana Vesikko.

Retki päiväkodin johtajan puutarhaan

Ruokakasvatusta on kaikissa päiväkodeissa, mutta toteutustavat vaihtelevat.

Kailaan päiväkodissa tukeudutaan Sapere-menetelmään. Menetelmä on peräisin Ranskasta, missä se kehitettiin alun perin 9–12 -vuotiaille koululaisille. Varhaiskasvatuksen sovellus on suomalainen.

Kailaan päiväkodissa menetelmää on toteutettu vuodesta 2013 lähtien. Ympäristökasvatuksen osana lapset leipovat, käyvät marjassa, tekevät retkiä ja pelaavat mm. Makupeliä.

hedelmiä
Makupelissä maistellaan aistein makuja, miltä kasvis kuulostaa, miltä näyttää, miltä maistuu. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Ruuan alkuperä pyritään tekemään tutuksi. Esimerkiksi Makupelin luumut kerättiin päiväkodin johtajan pihasta.

– Niin tahmeaa ja hyvää, Silja summaa kaikkien pelaajien tunnot.

Päämääränä lisätä kasvisruokien suosiota

Saperen toimintatapoja toteuttaa Heinolassa vaihtelevasti seitsemän päiväkotia kymmenestä, aktiivisia on kaksi. Niissä on huomattu, että kasvisten ja hedelmien syönti lisääntyy, kun lapset saavat tutustua niihin rauhassa.

Heinolassa toivottaisiin, että menetelmästä innostuttaisiin kaikissa päiväkodeissa.

– Kannustamme siihen ja toimitamme mielellämme tarvikkeita päiväkoteihin, heti kun niitä halutaan käyttää. Se ei ole millään muotoa kustannuskysymys, sanoo palvelupäällikkö Elsi Lääveri Heinolan Hoidon ja hoivan ateriapalveluista.

Esimerkiksi yläkouluissa nuoret äänestävät kasvisruokapäivänä jaloillaan ja jättävät aterian usein syömättä.

Elsi Lääveri

Sapere-toiminta tukee Lääverin mukaan myös valtioneuvoston pyrkimyksiä lisätä kasvisten syöntiä.

Esimerkiksi yläkouluissa nuoret äänestävät kasvisruokapäivänä jaloillaan ja jättävät aterian usein syömättä.

– Jos erilaisia ruokia ja makuja opitaan syömään pienestä pitäen, kasvisten syönti lisääntyy, Elsi Lääveri sanoo.

Fanni ja Silja ovat jutussa vain etunimillään päiväkodin pyynnostä.