TALLINNA Viime viikolla Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto sanoi The Financial Times -lehden haastattelussa, että Euroopan unionin pitäisi parantaa Venäjä-suhteitaan.
Haavisto perusteli näkemystään sillä, että ratkaisuja globaaleihin kriiseihin kuten transatlanttisiin jännitteisiin tai brexitiin on vaikea kuvitella ilman Venäjää.
Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves kritisoi Haaviston kommentteja Twitterissä.
Ilves kysyi, miksi Euroopan pitäisi nähdä Venäjä kumppanina.
– 1. Venäjä on itse syyllinen tai osallinen monien kansainvälisten konfliktien tapauksessa. 2. Transatlanttiset jännitteet tuskin kaipaavat Venäjän apua, ne ovat itse asiassa osaksi Venäjän aiheuttamia. 3. Kuten myös brexit, Ilves kirjoitti.
Viron nykyinen ulkoministeri Urmas Reinsalu (Isänmaa-puolue) sekä entinen ulkoministeri, europarlamentaarikko Urmas Paet (Renew Europe -ryhmä) ovat samoilla linjoilla Ilveksen kanssa. Heidän mukaansa Venäjän ja EU:n tulehtuneet välit ovat Venäjän omaa syytä.
Yle haastatteli molempia virolaispoliitikkoja puhelimitse.
– EU:n ja Venäjän suhteiden ongelmallisuus johtuu Venäjän toimista Itä-Ukrainassa. Suhteet eivät tule paranemaan ennen kuin Venäjä lopettaa kansainväliset oikeusrikkomuksensa siellä, Reinsalu sanoo.
Reinsalun mukaan Eurooppa on pyrkinyt luomaan hyviä Venäjä-suhteita aina Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien. Tilanne oli melko hyvä vielä noin kymmenen vuotta sitten. Asiat kuitenkin muuttuivat dramaattisesti vuonna 2014, kun Venäjä tunkeutui Itä-Ukrainaan ja valtasi Krimin.
Pekka Haavisto ei silti ole Venäjä-näkemyksineen yksin.
Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ajanut suhteiden parantamista Venäjään.
Myös presidentti Sauli Niinistön Venäjä-kritiikki elokuisessa tapaamisessa Vladimir Putinin kanssa oli laimeaa ja sopuisaa.
Virolaispoliitikot toivovat Euroopan johtajilta nykyistä yhtenäisempää ja selkeämpää Venäjä-linjaa.
– Huonoin mahdollinen vaihtoehto on se, että Putin tapaa yksitellen EU-maiden johtajia ja tajuaa, ettei mitään yhteistä linjaa ole – että kaikki maat haluavat eri asioita. Putinille ei pidä antaa kuvaa, että EU voisi jakautua eri leireihin Venäjä-kysymyksiin liittyen, Urmas Paet sanoo.
Venäjälle asetetut talouspakotteet ovat hänen mukaansa onnistunut esimerkki EU-maiden yhteisestä linjasta.
– Kaikki EU-maat ovat olleet yksimielisiä pakotteiden noudattamisesta ja säilyttämisestä, mikä on todella positiivinen asia.
Kommunikaatio Venäjän kanssa on kummankin virolaispoliitikon mielestä tärkeää, mutta keskusteluyhteys ei saa tarkoittaa kompromisseja arvokysymyksissä.
– EU:n kivijalka ovat oikeusvaltiot, kansainvälisen oikeuden noudattaminen ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Näistä arvoista on pidettävä kiinni, Urmas Reinsalu sanoo.
Urmas Paetin mielestä EU voisi kommunikoida nykyistä enemmän Venäjän siviiliyhteiskunnan kanssa. Hän uskoo, että esimerkiksi kansalais- ja kulttuuriyhteistyön kautta venäläiset voisivat oppia ymmärtämään paremmin eurooppalaista arvomaailmaa.
– Tavalliset venäläiset voisivat luoda Euroopasta oman mielikuvansa, joka ei ole riippuvainen esimerkiksi Venäjän televisiokanavien levittämästä propagandasta, Paet sanoo.
Venäjä ei ole pyrkinyt virolaispoliitikkojen mukaan viime aikoina nykyistä läheisempiin suhteisiin Euroopan maiden kanssa.
– EU kiinnostaa Venäjää lähinnä kauppakumppanina. En usko Venäjän muuttavan lähitulevaisuudessa toimiaan Ukrainassa niin paljon, että yhteistyö Euroopan kanssa voisi syventyä, Urmas Paet sanoo.
Hän toivoo, että Venäjän kanssa kauppaa tekevät EU-maat pitäisivät tämän mielessä.
– Taloudelliset intressit eivät saa olla syy, jonka varjolla Eurooppa ummistaa silmänsä Venäjän tekemiltä ihmisoikeusrikkomuksilta.
Lisää aiheesta: