Harva kulki vielä vuosikymmenen alussa koko ajan luurit kiinni älypuhelimessaan. Nyt kolme miljoonaa suomalaista kuuntelee musiikkia kännykästään viikoittain. Kolme vuotta sitten luku oli miljoonan pienempi.
Alle 20-vuotiaista 90 prosenttia on kuunnellut musiikkia kännykästään viimeisen viikon aikana.
Taustamusiikkina arvostettu radio on säilyttänyt musiikkimarkkinoiden myllerryksessä suosionsa: lähes jokaisella suomalaisella on pari-kolme suosikkikanavaa, joita kuunnellaan ainakin silloin tällöin.
Radio on yhä myös tärkeä kanava tuottajille silloin, kun uusi musiikki on lyönyt läpi digitaalisissa palveluissa, ja sitä levitetään sen jälkeen laajoille kansanjoukoille.
Alle 25-vuotiaat eivät mielestään kuuntele musiikkia radiosta, mutta kuuntelevat kuitenkin: radio on usein taustalla auki, ja suurin osa nuorimmistakin osaa nimetä pari-kolme suosikkikanavaansa.
Teoston ja Musiikintuottajat IFPI Finlandin tuoreen tutkimuksen mukaan kuluva vuosikymmen on silti ollut ennen kaikkea suoratoistopalveluiden juhlaa. Suoratoisto on ohittanut äänitemyynnin koko maailmassa.
Uudet suosikit valitsee teini Spotifyssa
Pitkään liikkuneet huhut äänilevyn kuolemasta ovat kuitenkin osoittautumassa ennenaikaisiksi.
Lue myös: Jenni Vartiaisen Seili-albumi oli viimeinen kunniakierros cd-levylle
Vaikka äänitteiden myynti suorastaan romahti vuosikymmenen alkupuolella, ovat vinyylilevyt nousseet viime vuosina uuteen suosioon. Monet vannoutuneet fanit haluavat omistaa suosikkiartistinsa albumin fyysisenä esineenä. Kivijalkojen levykaupoilla on pitkästä aikaa valoisammat ajat.
Niissä myytävistä levyistä noin puolet on käytettyjä; sekä vinyylejä että cd-levyjä.
Suurin osa musiikinkuuntelusta keskittyy kuitenkin suoratoistopalveluihin. Niissä kuunnellaan lähinnä soittolistoja ja yksittäisiä kappaleita, ei juuri albumikokonaisuuksia.
Valtaosa aivan uusista suosikkiartisteista on sellaisia, jotka alle 20-vuotiaat nostavat pinnalle kuunneltuaan niitä verkossa. Tämän hetken nuorten suosikit ovat luultavasti koko kansan korvissa muutaman vuoden viiveellä.
Lue myös: 22-vuotias Lassi Kotamäki on isompi kuin Darude, Alma, tai JVG
Nuorimmat kuuntelevat musiikkia täysin eri tavalla kuin vanhimmat. Alle 25-vuotiaista 70 prosenttia kertoo kuunnelleensa musiikkia keskittyneesti viimeisen vuorokauden aikana, iäkkäämmistä sama osuus kerran viikon sisällä.
Suomessa Spotifytä ja muita suoratoistopalveluita käyttää kaksi miljoonaa ihmistä viikossa, ja kolme miljoonaa ainakin kerran kuukaudessa. Nykysuomalainen käyttää keskimäärin kuutta eri digitaalista tai sosiaalisen median palvelua viikoittain.
Erityisen kuunneltuja Suomessa ovat kotimaiset hitit Sannista Antti Tuiskuun. Kuluvan vuosikymmenen ilmiöihin kuuluu myös rapin ja popin liitto, jonka suuret kansanjoukot ovat ottaneet syleilyynsä. JVG:n ja Cheekin kaltaisista artisteista on tullut valtavirran suosikkeja.
Rock on katoavaa kansanperinnettä
Rapin ja listapopin lisäksi suomalaisten supersuosikkien joukosta löytyy mausteeksi elektronista tanssimusiiikkia, ja vielä enemmän iskelmää. Juha Tapio on saavuttanut popahtavilla iskelmillään lähes kansallisen ikonin aseman, ja Lauri Tähkä on noussut suurten sarjaan iskelmällisellä rockillaan.
Sen sijaan perinteisellä rock-musiikilla pyyhkii huonommin. Haloo Helsinki! kasvoi kitaravetoisella rockillaan jättimenestykseksi vuosikymmenen mittaan. Muuten sekä rockia että metallimusiikkia uhkaa luonnollinen poistuma, tai ainakin surkastuminen tosifanien kutistuvien joukkojen harrastukseksi.
Lue myös: Metallia kuuntelevilla on harmaata hiuksissaan
Etenkään 10–12 -vuotiaita ei kyselyn mukaan raskaampi musiikki kiinnosta lainkaan. Rockia inhotaan tässä ikäryhmässä jokseenkin yhtä paljon kuin jazzia ja klassista. Livenä se kuitenkin vetää vielä.
Keikat vetävät ennätysyleisöjä
Musiikkitapahtumia järjestetään koko ajan enemmän, ja ne myös vetävät yleisöä enemmän kuin koskaan.
Tänä vuonna kaksi kolmasosaa suomalaisista on käynyt konsertissa, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Joka neljäs kyselyyn vastannut kertoo käyneensä keikalla viimeisen kuukauden aikana.
Vaikka rockin suosio hiipuu suoratoistopalveluissa, on sen asema livesuosiossa yhä omaa luokkaansa.
Ykköstilaa hallitsee suomirockin dinosaurus Popeda, jonka muistaa nähneensä livenä puolitoista miljoonaa suomalaista yhtyeen uran aikana.
Artisteja, joiden keikalla tai konsertissa on käynyt vähintään miljoona ihmistä, on Suomessa kymmenkunta.
Popedan jälkeen miljoonalistalta löytyy muitakin rockiin luottavia: Eppu Normaali, Apulanta ja Haloo Helsinki!. Iskelmämusiikin puolella kansa on halunnut nähdä lavalla Kaija Koon, Jari Sillanpään ja Juha Tapion.
Lue myös: Cheekin ura päättyi vuosikymmenen spektaakkeliin
Lue myös: Haloo Helsinki! on noussut supersuosioon harvinaisella reseptillä – kitararock on dinosaurusten laji
Poppareista livesuosikkeja ovat Jenni Vartiainen, Antti Tuisku ja Sanni. Erityisen rakastetuiksi supersuosittujen live-esiintyjien joukossa tutkimus nostaa muun muassa Lauri Tähkän, JVG:n ja hiljattain uransa päättäneen Cheekin.
Paras biisi suomalaisen mielestä: oman nuoruuden hitti
Suomalaisten eniten rakastamat laulunsanoitukset jakautuvat viidelle eri vuosikymmenelle, mutta yksi asia niitä yhdistää: ne eivät ole kovin hilpeitä ralleja.
Suosikkiteksteihin kuuluvat muun muassa Lauri Tähkän radioennätyksiä rikkonut Palavaa vettä, Jenni Vartiaisen haikea Missä muruseni on, Juha Tapion Kaksi vanhaa puuta ja Petri Laaksosen Täällä pohjantähden alla.
Takavuosien kappaleista kestosuosikin aseman ovat saavuttaneet Eppu Normaalin alun perin parodiaksi kirjoitettu synkistely Murheellisten laulujen maa, Juice Leskisen Musta aurinko nousee ja Unto Monosen Satumaa.
Suosikkitekstien joukossa on yksi ainoa rilluttelubiisi; JVG:n Ikuinen vappu – tosin senkin lyriikoissa on apea pohjavire.
Tilastot kuitenkin muuttuvat tulevina vuosina tätä menoa iloisemmiksi. Nuoremmat musiikinkuluttajat arvostavat lyriikoissa tarttuvia sloganeita ja kekseliäitä ilmaisuja.
Aikuisempaa yleisöä puhuttelee enemmän elämän ja parisuhteen pohdiskelu.
Parasta musiikkia tutkimuksen mukaan on joka tapauksessa useimpien mielestä se, jota on julkaistu kuuntelijan ollessa noin kaksikymmentävuotias.
Tutkimuksen toteutti Teoston ja IFPI:n toimeksiannosta Norstat. Se haastatteli kuluttajapaneelistaan 1006 suomalaista.