Joensuulainen Matias Kangas kokee olleensa lapsesta asti jollain lailla masentunut. Ongelmat korostuivat 2010-luvun aikana. Tuli arjen ja elämänhallinnan hankaluuksia, jaksamisen puutetta ja mielialan laskua.
– Tämä vuosikymmen on ollut minulle aikuistumisen ja itsenäistymisen aikaa. Samalla myös masennus alkoi kukkia, 29-vuotias Kangas kuvailee.
Pahimpina päivinä Kangas ei pystynyt liikkumaan omasta huoneestaan vessaa pidemmälle. Hänestä tuntui, että rinnan päällä olisi ollut tuhannen kilon painoinen betoniharkko, joka esti liikkumasta.
Hän uskoo, että sama tilanne on monella muullakin nuorella miehellä. Monilla mielenterveysongelmat ovat seurausta syrjäytymisestä ja alkoholinkäytöstä.
– Tämmöiseen tilanteeseen johtavat monet asiat, kuten esimerkiksi vaikeudet opinnoissa, Kangas pohtii.
Nuorten miesten maailma on muuttunut pehmeämmäksi
Viime vuosina nuoret miehet ovat kuitenkin oppineet etsimään apua ongelmiinsa. Yhä useampi hakeutuu esimerkiksi psykoterapiapalveluiden piiriin.
– Nuorten miesten maailma on muuttunut pehmeämmäksi ja tunteiden ilmaisu on helpompaa, arvioi THL:n kehittämispäällikkö Esa Nordling.
Myös monet psykoterapeutit ovat havainneet saman ilmiön.
Joensuulainen Matias Kangas päätyi lopulta laittamaan sähköpostin, joka muutti suunnan koko nuoren miehen elämässä. Tammikuisena aamuna hän ymmärsi, että jotain pitäisi tehdä.
– Laitoin vajaa viisi vuotta sitten sähköpostia koulun terveydenhoitajalle ja siitä asiat alkoivat etenemään, muistelee Kangas.
Selkeä muutos nuorten miesten suhtautumisessa masennukseen ja erilaisista mielenterveysongelmista puhumiseen on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana.
Nordlingin mukaan aikaisemmin esimerkiksi tunteista puhuminen ei ole ollut niin helppoa.
Julkkisten esimerkillä on ollut suuri vaikutus
Useat asiantuntijat arvioivat Ylelle, että mielenterveysongelmista puhumisesta on tullut nuorille miehille hyväksyttävämpää.
– Nuoret julkkishenkilöt ovat tulleet aika näkyvästi esiin mielenterveyskysymysten kanssa ja he ovat tehneet aikamoisia pelinavauksia, sanoo Nordling.
Esimerkiksi hevimuusikot Marko Annala ja Marko Hietala sekä rap-artisti Uniikki ovat puhuneet julkisesti masennuksestaan. Räppäri Cheek kertoi muutama vuosi sitten sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Myös esimerkiksi poppari Selena Gomez on kertonut sairaudestaan, joka aiheuttaa masennusta ja paniikkikohtauksia.
Samaa sanoo Mielenterveyden keskusliiton kehittäjä Päivi Rissanen, jonka mielestä julkisuuden henkilöiden tarinat ovat lieventäneet sairauksiin liittyvää häpeäleimaa.
– Mielen sairaudet nähdään nykyisin enemmän sairautena muiden joukossa, Rissanen pohtii.
Esa Nordling pitää esimerkin voimaa mahtavana ja samaa sanoo Kangas, jolle masennusdiagnoosista puhuminen ei myöskään ole ollut vaikeaa.
– Puhun masennuksesta aika avoimesti ja minulle on vain muutama ihminen on ruvennut siitä avautumaan negatiivisesti, kertoo Kangas.
THL:n Esa Nordling muistuttaa, että syrjäytymisvaarassa olevia nuoria miehiä on onnistuttu myös tavoittamaan hyvin erilaisten hankkeiden ja etsivän nuorisotyön avulla.
Nuori mies kaipaa enemmän inhimillistä lämpöä yhteiskuntaan
Nuoret miehet hakeutuvat terapiaan monista eri syistä.
Työelämän paineet, oma aggressiivisuus ja maltin menetys, paineensietokyky, opinnot ja harrastukset ovat esimerkkejä nuorten miesten mielenterveysongelmien syistä. Monet haluavat myös pohtia oman käytöksen vaikutusta muihin.
Matias Kangas puhuu yhteiskunnan kovuudesta ja yksinäisyydestä. Hän arvelee, että elämä aiemmin oli yhteisöllisempää.
– Nyt jokainen elää minäminä-elämää omassa boksissaan ja yhteiskunnassa vallitsee viehtymys kilpailuun.
– Pitäisi olla enemmän aitoa yhteisöllisyyttä, ihmisten kohtaamista ja inhimillistä lämpöä, toivoo Kangas.
Hoitoon pääsyä sekä Kangas että asiantuntijat pitävät liian vaikeana. Terapiaan pääsy vaatii lukuisia käyntikertoja terveyskeskuksesta psykiatriseen sairaanhoitajaan. Se saattaa kestää kuukausia.
Ratkaisua haetaan terapiatakuusta, johon liittyvä kansalaisaloite keräsi lyhyessä ajassa 50 000 nimeä. Uudessa mallissa hoidon saamiseksi riittäisi yksi käynti lähiterveyskeskukseen, ja enintään kuukauden sisällä ensimmäisestä käynnistä hoitosuhde alkaisi.
Joensuulaisella Matias Kankaalla hoitoonpääsy kesti useita kuukausia. Itselle sopiva terapeutti löytyi lopulta helposti.
Nyt hänellä on takanaan vuosi sitten päättynyt kolmevuotinen kuntoutusterapia, jota hän kuvailee onnistuneeksi.
– Minulla etenevät pitkästä aikaa opinnot ja ihmisuhteet ovat kunnossa. Olen tällä hetkellä onnellisempi kuin moniin vuosiin, iloitsee sosionomiksi opiskeleva Kangas.
Juttua varten on haastateltu myös erikoispsykologi Sami Kivikkokangasta.
Lue lisää:
Aiheesta voi keskustella 6.11.2019 klo 22 saakka.