Saksan liittokansleri Angela Merkel kehotti Eurooppaa puolustamaan demokratiaa ja vapautta, kun Saksassa muistettiin Berliinin muurin murtumisen 30-vuotispäivää.
– Arvot, joille Eurooppa on perustettu – vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien kunnioittaminen – ovat kaikkea muuta kuin itsestäänselviä. Ja niitä täytyy elävöittää ja puolustaa yhä uudestaan, Merkel sanoi.
Merkel puhui Sovinnonteon kappelissa (Kapelle der Versöhnung). Se on rakennettu Bernauer Straßelle, paikkaan, jossa muuri aikoinaan kulki.
9. marraskuuta 1989 suurten kansanjoukkojen keräytyessä rajalle Itä-Saksan rajavartijat avasivat portit Länsi-Berliiniin.
Katso historialliset kuvat Berliinin muurin vaiheista.
Väkijoukot toi raja-asemille puoluevirkailija Günter Schabowskin varomaton ilmoitus, että kaavaillut matkustusrajoitusten helpotukset astuvat voimaan heti.
Rautaesirippu oli alkanut rakoilla jo aiemmin, kun itäblokkiin kuulunut Unkari avasi toukokuussa rajansa Itävaltaan. Keskeinen tekijä oli Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatšovin päätös olla puuttumatta tapahtumiin.
Itä-Saksan kommunistihallinto murtui ja vuoden kuluttua Saksat yhdistyivät.
– Mikään muuri, joka sulkee ihmisiä ulos ja rajoittaa vapautta, ei ole niin korkea eikä niin leveä, että sitä ei voitaisi murtaa, Merkel sanoi.
Steinmeier: Kamppailua menneisyydestä ja tulevaisuudesta
Liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier ja valtionpäät Puolasta, Unkarista, Tšekistä ja Slovakiasta asettivat kukkia muurin rakoihin Bernauer Straßella, jonne on muistoksi jätetty pystyyn osa Berliiniä jakanutta muuria.
Steinmeir korosti keskieurooppalaisten roolia rauhanomaisessa vallankumouksessa, joka johti kommunistiblokin purkamiseen.
– Ilman puolalaisten ja unkarilaisten, tšekkien ja slovakkien rohkeutta ja vapaudenkaipuuta itäisen Euroopan vallankumoukset ja Saksan jälleenyhdistyminen ei olisi ollut mahdollinen, Steinmeier sanoi.
Steinmeier sanoi, että kommunistiblokin hajoaminen ei merkinnyt historian loppua.
Termin lanseerasi laajaan keskusteluun yhdysvaltalainen historioitsija Francis Fukuyama. Vahvasti yksinkertaistettuna ajatus oli, että liberaali demokratia oli voittanut ideologioiden kamppailun.
Steinmeierin mukaan liberaalia demokratiaa haastetaan ja kyseenalaistetaan yhä.
– Saksassa käymme enemmän kuin ennen väittelyä ja kyllä, taistelua Saksan yhdistymisestä ja sen seurauksista, Steinmeier sanoi lounastilaisuudessa.
30 vuotta Berliinin muurin murtumisen jälkeen Saksassa keskustellaan yhä siitä, kuinka hyvin Saksojen yhdistyminen onnistui. Moni itäsaksalainen on kokenut jääneensä toisen luokan kansalaiseksi yhdistyneessä Saksassa.
Saksan perinteisille puolueille aiheuttaa päänvaivaa nouseva maahanmuuttovastainen oikeistopopulismi, erityisesti entisissä Itä-Saksan osavaltioissa.
Euroopan unionin sisälläkin esiintyy murtumia. EU-komissio on arvostellut Puolaa ja Unkaria oikeusvaltioperiaatteen vastaisista toimista.
– Myös Euroopassa, teidän maissanne ja myös eurooppalaisten yhteiskuntien sisällä, on meneillään intensiivinen ja kiivas kamppailu, ei vain Euroopan tulevaisuudesta vaan myös menneisyyden tulkinnasta, Steinmeier sanoi lounaalla.
Geopolitiikka teki paluun
Myös EU-komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi, että vuotta 1989 leimannut riemukas optimismi liberaalin demokratian ja vapauden voittokulusta on hälventynyt.
– Tänään meidän on myönnettävä, että omahyväisyytemme oli naiivia, von der Leyen sanoi perjantaina.
Hän sanoi, että Venäjä käyttää väkivaltaa siirtääkseen vakiintuneita rajoja Euroopassa eikä Kiina ole kehittynyt lähemmäksi länsimaista liberaalia mallia.
Huolissaan oli myös Neuvostoliiton viimeiseksi johtajaksi jäänyt Mihail Gorbatšov.
– En tunne mitään nostalgiaa mitä tulee kylmään sotaan. Enkä toivo kenellekään noiden aikojen paluuta. Meidän on myönnettävä, että kylmän sodan loppumisen jälkeen uudet johtajat epäonnistuivat nykyaikaisen turvallisuusarkkitehtuurin luomisessa, erityisesti Euroopassa, Gorbatšov pahoitteli Der Spiegel -lehden haastattelussa.
– Sen seurauksena syntyi uusia jakolinjoja ja Naton itälaajentuminen siirsi nämä linjat Venäjän rajalle, Gorbatšov syytti.
Venäjän ja lännen välit ovat olleet jäiset vuodesta 2014, jolloin Venäjä miehitti Krimin ja lietsoi separatismia Itä-Ukrainassa.
Murtumia Natossa
Viime aikoina jännitteitä on noussut myös sotilasliitto Natossa, joka jäi yksin kentälle, kun itäblokin mukana purkautui myös Varsovan liitto.
Juuri ennen Berliinin muurin murtumisen 30-vuotisjuhlaa julkistettiin Economist-lehden haastattelu, jossa Ranskan presidentti Emmanuel Macron arvioi Naton kärsivän eräänlaisesta aivokuolemasta.
Macron katsoi, että Euroopan Nato-maat eivät välttämättä voi laskea Yhdysvaltain tuen varaan.
Berliinissä perjantaina puhunut Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sanoi, että Natoa tarvitaan mutta sen pitää uudistua ja kaikkien Nato-maiden on vastattavat sitoumuksistaan. Arvostelu liian alhaisista puolustusmenoista on kohdistunut erityisesti Saksaan.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lähetti joka tapauksessa Washingtonista terveisiä muurin murtumista muistavaan Saksaan.
Trump luonnehti Saksaa kallisarvoiseksi liittolaiseksi.
– Kylmä sota päättyi kauan sitten, mutta tyrannimaiset hallinnot kaikkialla maailmassa jatkavat neuvostotyylisen totalitarismin sortotaktiikoiden käyttöä, Trumpin viestissä luki.
– Jatkamme työtä Saksan, yhden kallisarvoisimman liittolaisemme kanssa, varmistaaksemme, että vapauden liekit palavat toivon ja mahdollisuuksien majakkana koko maailmalle.
Lisätty kello 18.06 tekstiä sotilasliitto Naton tilasta ja Trumpin toivotuksista Saksalle.
Aiheesta aiemmin:
Berliinin muuri murtui 30 vuotta sitten – vuosipäivää juhlittiin Saksassa 9.11.2019
Tiesitkö, kuka lausui sanat, joiden myötä Berliinin muuri murtui 30 vuotta sitten – vahingossa? 6.11.2019
Yle Areena: Berliinin muurista 30 vuotta
Aiheesta muualla:
ARD: "In Europa zu unserem Glück vereint" 9.11.2019
Der Spiegel: Merkel und Steinmeier bei Gedenkfeier: "Keine Mauer ist so hoch oder so breit, dass sie nicht doch durchbrochen werden kann" 9.11.2019
The New York Times: Germany Has Been Unified for 30 Years. Its Identity Still Is Not. 8.11.2019
Time: The Fall of the Berlin Wall Seemed Like a Victory for Democracy. 30 Years Later, Both Sides Are Losing 7.11.2019
Larry Elliott, The Guardian: In 1989, capitalism won. Today its greatest ideological challenge is the planet 9.11.2019
Timothy Garton Ash, The Guardian: Democracy is under attack in post-Wall Europe – but the spirit of 1989 is fighting back 30.10.2019