YK:n jäsenmaat hyväksyivät lapsen oikeuksien sopimuksen tasan 30 vuotta sitten. Sopimus takaa lapsille muun muassa oikeuden elämään, turvallisuuteen, koulutukseen ja terveydenhuoltoon.
Kolmen vuosikymmenen aikana lasten oikeudet ja elinolosuhteet ovat parantuneet lähes kaikkialla maailmassa, Unicefin tuore raportti kertoo. Viime vuosina kehitys on ollut hitaampaa.
Etsimme neljä tilastoa, jotka kertovat muutoksesta. Vertasimme maailman tilannetta myös Suomeen.
1. Lapsikuolleisuus on vähentynyt
Nykylapsilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet selvitä aikuisiksi.
Kun lapsen oikeuksien sopimus solmittiin vuonna 1990, alle viisivuotiaista lapsista kuoli lähes joka kymmenes. Viime vuonna tuhannesta alle viisivuotiaasta lapsesta kuoli 39.
Lapsikuolleisuutta ovat vähentäneet muun muassa terveydenhuollon edistysaskeleet ja maailman vaurastuminen.
– Se on valtava saavutus ottaen huomioon sen, että maailman väkiluku nousee dramaattisesti, sanoo Suomen Unicefin ohjelma- ja vaikuttamistyön johtaja Inka Hetemäki Ylen haastattelussa.
Suomen lapsikuolleisuus on ollut jo vuosikymmeniä maailman alhaisimpien joukossa. Aiemmin oli toisin. Vielä 1930-luvulla joka kymmenes syntynyt suomalaislapsi kuoli alle yksivuotiaana.
Unicefin Hetemäen mukaan Suomen historia osoittaa myös sen, että naisten koulutukseen kannattaa panostaa.
– Kun äiti on koulutettu, myös lapsi pysyy elossa, Hetemäki sanoo.
2. Myös tytöt pääsevät kouluun
Nykyään yli yhdeksän kymmenestä lapsesta käy koulua. Etenkin tytöt käyvät koulua aiempaa enemmän.
Koulun ulkopuolelle jääneiden alakouluikäisten tyttöjen määrä on onnistuttu lähes puolittamaan vuosituhannen alun jälkeen.
Unicefin Inka Hetemäen mukaan hyvästä kehityksestä voi osaltaan kiittää myös lapsen oikeuksien sopimusta.
– Sopimuksen myötä ilmaisesta perusopetuksesta tuli velvoite kaikille maille, Hetemäki sanoo.
Koulun ulkopuolelle jäävät lapset ovat usein kaikkein köyhimmistä ja syrjityimmistä perheistä. Koulunkäyntiä estävät myös sitkeät konfliktit ja pakolaisuus.
Unicefin Hetemäen mukaan eriarvoisuuden kasvu uhkaakin hidastaa kehitystä. Viime vuosina koulunkäyntimäärät eivät ole kasvaneet edellisten vuosikymmenien tahtiin.
Suomessa käytännössä kaikki lapset käyvät koulua. Eriarvoisuus vaikuttaa silti koulunkäyntiin myös Suomessa.
– Suomessa huolestuttavia piirteitä siitä, että koulutuksen epätasa-arvo on syventynyt. Perheen tausta vaikuttaa oppimistuloksiin, Hetemäki sanoo.
3. Rokotukset ovat pelastaneet lapsia
Lapset ovat hyötyneet valtavasti maailmanlaajuisista rokotusohjelmista viime vuosikymmeninä. Kurkkumätä, tuhkarokko, polio ja muut tartuntataudit tappoivat ja vammauttivat erityisesti lapsia.
Unicefin mukaan pelkästään tuhkarokkorokotusten on arvioitu estäneen yli 21 miljoonan lapsen kuoleman tällä vuosituhannella.
Viime vuosina kehitys on ollut hitaampaa. Jopa kehittyneissä länsimaissa joidenkin rokotusten kattavuus on heikentynyt.
Osittain kyse on rokotusohjelmien menestyksestä. Kun tappavat tartuntataudit eivät enää leviä entiseen tapaan, osa vanhemmista ei enää pidä rokotuksia tarpeellisina.
Erityisesti tuhkarokko on tehnyt paluuta viime vuosina. Kun vuonna 2018 Maailman terveysjärjestö WHO laski koko vuonna 170 000 tuhkarokkotapausta, tämän vuoden syyskuuhun mennessä tapauksia oli jo 420 000.
Suomessa vain noin 0,5 prosenttia kouluikään ehtineistä lapsista on jäänyt ilman perusrokotteita. Etenkin tuhkarokon rokotekattavuus on heikentynyt silti joillain alueilla selvästi. Viime vuonna Suomessa havaittiin THL:n mukaan 17 tuhkarokkotapausta.
4. Lapsiavioliitot yhä yleisiä
Myös lapsiavioliitot ovat vähentyneet maailmassa viime vuosikymmeninä. Etenkin Intiassa ja muualla Etelä-Aasiassa muutos on ollut nopeaa.
Kun vielä kymmenen vuotta sitten lähes puolet Etelä-Aasian tytöistä naitettiin alaikäisinä, nyt naimisiin joutuu alle kolmannes.
Silti yhä noin viidennes maailman tytöistä joutuu naimisiin ennen 18. syntymäpäiväänsä. Alaikäisten poikien avioituminen on harvinaisempaa, mutta arvioilta neljä prosenttia Etelä-Aasian ja Saharan eteläpuoleisen Afrikan pojista on naimisissa.
Kehitys on ottanut myös takapakkia. Unicefin mukaan tyttöjen lapsiavioliitot ovat yleistyneet kaikkein köyhimpien perheiden parissa sekä Latinalaisessa Amerikassa että Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa.
Suomessa alle 18-vuotiaiden avioituminen oli mahdollista poikkeusluvalla tämän vuoden toukokuuhun saakka. Hakemuksia jätettiin 10–30 vuosittain.
Lue lisää: